#11320: - Re: Re: Re: Re: Re: HERÄTYS!

Tieteellisesti ei tietenkään voida todistaa Jumalan olemassaoloa.Se on selvä.Muttaminun mielestäolisparempi puhua elämänkatsomuksista kuin uskonnoista.Eivät ateisitkaan läheskään aina perusta ateismiaan empiiriseen tietoon.Usein tehdään se virhekun puhutaan uskonnosta että hyvin eriliset maailmankatsomukset yritetään niputtaa samaan ryhmään.Tämä on useimpien ns"uskontokriitikkojen" perustavaalaatua oleva virhe. Ei ateismi loppujen lopuksi ole niin erilainen elämänkatsomus kuin ns uskonnot sillä ateistia kristittyä ja muslimia yhdistää lineaarinen aikakäsitys kun taas hindut uskovat sykliseen aikakäsitykseen. Lisäksion huomattava että elämänkatsomukseemme vaikuttavat ukemattomat eri asiatomat kokemukset,kuttuuri,mieltymykset ym on tärkeäämyöshuomata ettäkaikki uskonnot ideologiatja kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään.Usko Jumalaan ei estä itsenäistä ajattelua.Eräs filosofi kiteytti tiedon perusongelman näin "toisaalta on turmiollista ajatella ilman tietoa mutta yhtä turmiollista omaksuatietoa ajattelematta".

#11324: taku - Re: Re: Re: Re: Re: Re: HERÄTYS! 

 Miten sitten voisit tieteellisesti todistaa, ETTEI Jumalaa ole olemassa. Onhan moni tiedemies pyöritellyt käsiään ja todennut tutkittuaan luontoa sun muuta, ettei mitenkään voi olla uskomatta kaiken takana olleen Suuren Älyn ja Viisaan Suunnittelijan, Luojan, koska mitään ei ole voinut syntyä itsestään. Ja mitä enemmän ovat tutkineet, sen uskovimmiks ovat tulleet. Lopulta nöyrästi kumartaneet Korkeinta, kaiken Luojaa, holhoojaa ja ylläpitäjää.  

#11324: taku - Re: Re: Re: Re: Re: Re: HERÄTYS!

Ateistisesti suuntautunut maailmankäsitys eroaa uskonnollisesta siten, että se olettaa kaiken maailmassa selittyvän luonnonlakien, joko kausaalisten (syy-seuraus-suhde) tai satunnaisten tapahtumaketjujen kautta.  Monelle ateistille on tullut vahvistusta tälle orientaatiolle siitä, että on ollut valtavan paljon asioita, joita on selitetty yliluonnollisiksi, mutta jotka ovatkin osoittautuneet sattumiksi, luonnon normaaleiksi ilmiöiksi tai tahallisiksi silmänkääntötempuiksi. Vaikka maailmassa on edelleen valtava määrä asioita, joita ihminen ei osaa selittää, yhdestäkääön "todistetusta" tapahtumaketjusta ei ole voitu osoittaa tieteellisin kriteerein yliluonnollista komponenttia. Tällöin on ikäänkuin ajateltavissa lopullinen olotila, jossa "kaikki on selitetty", ja jossa Jumalla ei enää ole sijaa.

Osa ihmisistä jättää tästä huolimatta yliluonnolliselle vielä mahdollisuuden näyttää voimansa. Heitä kutsutaan agnostikoiksi. Uskovalla yliluonnollinen elementti on ilman muuta mukana, vaikka sen merkitys selittäjänä vaihtelee suuresti. Tyypillinen ajatusvirhe tuossa ryhmässä on joka tapauksessa, että Jumalan vaikutusta todistellaan yksittäisissä, usein hyvin omakohtaisissa tapauksissa (esim. pelastuminen onnettomuudesta) eikä oteta huomioon sitä, että sattuma aiheuttaa tietynlaisia tapahtumia aina joillekin, kun taas toiset jäävät samaan aikaan niistä paitsi - jälleen täysin sattumanvaraisesti.