Koko kuntaliitoskeskustelussa ei ole kyse siitä pärjääkö jokin kunta omillaan tai riittävätkö palvelut, vaan Suomen valtiontalouden alijäämä ja kestävyysvaje ovat kasvaneet 2000-luvulla räjähdysmäisesti ja on keskittävä uusia ratkaisuja rahoittaa ja tuottaa hyvinvointivaltion palvelut. On myös tarpeellista tarkastella hyvinvointivaltion mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, jotta kansantalous pystyisi kasvamaan ja kestävyysvaje saataisiin kestäviin lukemiin.
Kuntaliitoksissa on kyse tehokkuudesta. Ei ole järkevää tai kestävää tuottaa palveluja pienissä, vierekkäisissä kunnissa, kun keskittämällä palvelut saadaan pienennettyä kuluja ja lisättyä tehokkuutta. Tehokkuus tarkoittaa samalla mahdollisesti palvelujen siirtymistä tai uudelleenjärjestelyä.
Siilinjärven tilanteessa merkittävä osa kuntalaisista käy Kuopiossa töissä ja nuorista suuri osa opiskelee Kuopiossa lukioissa tai ammattikouluissa. Siilinjärvellä palvelut pelaavat lähes erinomaisesti, kuntalaisille on tarjolla kaikki päivittäiset tarpeet täyttävät palvelut ja julkinen terveydenhuolto on merkittävän hyvälaatuista. Tilanne on sama kuin muissa Siilinjärven kaltaisissa kunnissa, kuten esimerkiksi Kaarinassa ja Raisiossa Turun vieressä ja Pirkkalassa Tampereen kyljessä. Miksi ympäryskunnat menestyvät tilastoissa ja kyselyissä? Ne yksinkertaisesti elävät ison kunnan siivellä käyttäen sen tarjoamia palveluja maksamatta niistä. Siilinjärvi varmasti pärjäisi itsenäisenä kuntana ja pystyisi tuottamaan palvelut kuntalaisilleen, mutta ottaen huomioon hyvinvointivaltion näkymät, Suomen valtio ei pysty ylläpitämään tämänhetkistä hyvinvointivaltiota tämänhetkisellä kuntarakenteella.

#97: Valtiotieteilijä - Mistä tässä on oikeasti kyse?

No olisi mielenkiintoista tietää, miten "Valtiotieteilijä"  perustelee sen, ettei Kuopion kaupunki halua edes pakkoliitoksella liitettävän itseensä esim. Juankoskea. Ihmetetyttää. Eikö tuota esittelemääsi tehokkuutta tarvittaisi etenkin näissä pienissä kunnissa? Kun puhut valtiontalouden alijäämästä ja kestävyysvajeesta, niin eikö nuo ongelmat koskekaan Juankoskea ym. pikkukuntia? Muuttuuko valtiontalouden alijäämä ylijäämäksi Juankosken rajalla? Toivon älyllistä vastausta.

#97: Valtiotieteilijä - Mistä tässä on oikeasti kyse?

Ei toiminnan järjestämisen suuruus ole tuonut tehokkuutta ja pienempiä kuluja muuallakaan ,  esim. Servica tai Istekki.

Vastaavia esimerkkejä löytyy kaikkialta Suomesta julkistalouden piiristä. Ymmärrän pakkoliitokset kriisikuntien

osalta, mutta omillaan toimeentuleville jättäisin valinnan vapauden päätöksestä kunnalle ja kuntalaisille. Toisaalta isojen

yksikköjen johtamisessa on monia ongelmia, jos kasvu ei ole hallittu, vrt. yrityksen äkillinen kasvu.  Toisaalta toiminnan

järjestäminen ja yhdenmukaistaminen vie vuosia, vähintään viisi vuotta.

Vielä työpaikoista - monet Kuopion työpaikat ovat julkisilla varoilla (valtion tai muiden kuntien ylläpitämiä), esim. poliisi,

verotoimisto, Te-keskus, Niuvanniemi, vankila, yliopisto, oppilaitokset, Kys jne. Nämä tulot hyödyttävät verotulojen

lisäksi todennäköisesti aika paljon Kuopion elinkeinoelämää, kuten myös erilaiset rakentamisesta ym. tulevat investoinnit,

eli mikä jää puuttumaan, on siililäisten verotulot Kuopion kaupungilta.

Siilinjärvi maksaa jollakin tapaa kuitenkin kuntalaisistaan, esim. opiskelijoidensa kotikuntaosuus  kuopiolaisille

oppilaitoksille, sairaanhoidosta Kysille jne. - ei siivellä eläjä.

Pakkoliitoksen taloudellista tarkastelua pitäisi tehdä laajemmin, ei vain siitä näkökulmasta, paljonko Kuopiolta jää

verotuloja saamatta. Jos huoli on siitä, kuten Kuluttaja-asiantutkimuskeskuksen tekemä selvitys osoitti, että pelätään

hyvätuloisten karkaavan keskuskaupungeista. Nykyisellään hyvätuloisia on keski-ikäisissä, eli Kuopion pitäisi

tehdä itsensä niin houkuttelevaksi, että he haluaisivat muuttaa keskuskaupunkiin. Lisäksi pitäisi parantaa imago

kuntalaistensa keskuudessa, vrt. koulupäätökset.

Ei holhousta - toiminta ja talous suunniteltava käytettävissä olevan rahan mukaan, kuten omassakin taloudessa.