Pienessä yksikössä (kuten Savonlinnassa) opiskelijat ovat yksilöitä eivätkä vain tuhatpäinen lauma. Kampuksella niin professorit kuin opiskelijat tunnistavat toisensa ja opettaja voi istahtaa samaan kahvipöytään opiskelijan kanssa keskustelemaan kurssikirjallisuudesta tai ihan jostain muusta. Yhteisöllinen kampus, jossa vedetään yhtä köyttä. Voiko parempaa paikkaa opiskelulle olla? Nyky-yhteiskunnassa tehokkuus on laadun tae: Savonlinnassa valmistuminen ei jää kiinni siitä, että kursseille ei mahtuisi. Miksi ehdoin tahdoin mennä rikkomaan toimiva järjestelmä, joka tuo niin paljon hyvää sen opiskelijoille, työntekijöille kuin koko kaupungillekin.

#24: -  

 Totta, ja myös pieninä kampuksia tarvitaan, ja myös pienemmillä paikkakunnilla. Savonlinna on kaunis ja sopivan kokoinen paikka jossa on hyvä asua ja opiskella. Itseäni ahdisti lähteä ns. suuriin kaupunkeihin. Pekään ihmisungoksia (vrt. suurkaupungin hälinä) ja kaipaan luonon rauhaa, mutta opettajan into ja veri virtaa minussa. Savonlinna oli kuin unelma. Kampus on kuin suuri ja rento perhe jonne on aina mukava palata. Olisi sääli lopettaa niin hieno paikka.

Toisaalta, oletteko nähneet Savonlinnan yliopiston loma-aikoina, silloin kun ei ole oopperajuhlien aika? Katukuva on silloin usein melko tyhjä ja voi muistuttaa jopa aavekaupunkia, kun mm. tuhatpäinen opiskelijajoukko on poissa kaupungista. Kampus työllistää kaupunkilaisia niin suoraan kuin välillisesti, joten kampuksen lopeettaminen vaikuttaisi väistämättä sen talouteen ja jopa asukaslukuun. En soisi niin kauniin ja mukavan kaupungin kuin Savonlinna kuihtuvan.