Ortodoksinen kirkko tarvitsee palkatonta vapaaehtoistyötä. Tehtäviä löytyy luostarissa ja luostarin ulkopuolella. Tämä pitäisi nyt ymmärtää. Revittely touhusedistä ja -tädeistä on typerää ja tarpeetonta. Sitten vaikuttaa käyvän niin, että aktiivisuus kasaantuu ja on paljon niitä, jotka seurakunnissakin odottavat että tietyt ihmiset ovat suorastaan yliaktiivisia heidänkin puolestaan. On mukava saapua kirkkokahveille kun joku toinen sen aina ja säännönmukaisesti keittää. Koskisen taustaa en lainkaan tunne, joten en tiedä, onko hänkin mahdollisesti ihminen, jolta usein on odotettu aktiivisuutta erilaisissa vapaaehtoistehtävissä ja että tämä aktiivisuus olisi sitten näkynyt myös puheena olevan adressin valmistelun aktiivisuutena vai onko hän nyt vasta ensimmäisen kerran aktiivinen adressin myötä. - Vapaaehtoistyön laajentaminen ja ortodoksilasten kasvattaminen vapaaehtoistyön tekemiseksi on kirkon jatkumisen kannalta erittäin vakava kysymys. Touhusedät ja -tädit vanhenevat vähitellen ja heidän paikalleen tarvitaan uutta nuorta voimaa. Mutta että nuo touhunimet koen loukkaavina enkä enää itse niitä käytä. Vapaaehtoistyöntekijät näkevät pappeja ja papiston toimintaa läheltä, paljon lähempää kuin pelkät kirkon palveluitten käyttäjät. Ortodoksisten vapaaehtoistyöntekijöitten historiasta ja nykypäivästä ja tulevaisuudesta pitäisi jonkun kirjoittaa väitöskirja. Arvelen että am Sergeilläkin on ollut jokin erityinen vapaaehtoistyöntekijöitten tiimi, jossa hän on rohkaistunut kertomaan ajatuksiaan ja näkemyksiään. Niin kai on piispa Arseninkin kohdalla. Toki on niitäkin pappeja, jotka pitävät vapaaehtoistyöntekijöitä itsestäänselvinä alempina palvelijoina, joita voi kohdella alentuvasti. Mutta vapaaehtoistyöntekijät elättävät itsensä muulla työllä ja antavat sitten vapaa-aikansa vapaaehtoistyöhön. Ilman vapaaehtoistyötä ortodoksisen kirkon arki ei suju siten kuin sen nyt sujuu. Mielelläni kuulisin Koskisesta ortodoksina ja hänen vapaaehtoistyöstään, jolloin edelleen pystyisin ymmärtämään hänen aktiivisuuttaan adressin muotoilijana. Jos hän ei ole koskaan millään muulla tavoin aktivoitunut niin silloin käsitän enemmän piispa Arsenin ärtymystä ja veljestön ärtymystä, vaikkakaan en silti hyväksy porttikieltoa sanktiona. Mainittakoon etten itse ole allekirjoittanut adressia. Allekirjoittamattomuuteni ei ole kannanotto am Sergein erottamisen puolesta eikä sitä vastaan. En yksinkertaisesti tiedä mitä luostarissa on meneillään ja ajattelin että allekirjoittajat tietävät enemmän kuin minä ja siksi allekirjoittavat adressin.

#705: Luostarijuridiikkaa - Ortodoksisesta vapaaehtoistyöstä

"Ortodoksinen kirkko tarvitsee palkatonta vapaaehtoistyötä. Tehtäviä löytyy luostarissa ja luostarin ulkopuolella. Tämä pitäisi nyt ymmärtää. Revittely touhusedistä ja -tädeistä on typerää ja tarpeetonta. /..../

/... / Mutta että nuo touhunimet koen loukkaavina enkä enää itse niitä käytä. Vapaaehtoistyöntekijät näkevät pappeja ja papiston toimintaa läheltä, paljon lähempää kuin pelkät kirkon palveluitten käyttäjät. /.../

/.../ Ilman vapaaehtoistyötä ortodoksisen kirkon arki ei suju siten kuin sen nyt sujuu.  /.... /"

 

Tämä on tilanne. Entisenä seurakunnan työntekijänä tunnen tämän asian todella hyvin.

Uusi Valamo on niin suuri kokonaisuus tänä päivänä, että talkoolaisiin ja työntekijöihinkin  suhtautuminen vähätellen ja ylimielisesti sillä perusteella että "tämä on veljestön koti" (ja jossa voivat ylläpitää mitä perhehelvettiä tahansa) on todella räikeässä ristiriidassa hurskaasti lanseeratun luostarilaisuuden, jopa koko kristillisyydenkin kanssa.

JOS veljestön jäsen haluaa elää rauhassa ja omissa oloissaan, se on täysin mahdollista näissäkin olosuhteissa. Matkailubisnes, viinitehtailu, kansanopisto tai konservointilaitos ei ole heidän kotinsa vaan toimeentulolähde, sen voi rinnastaa tavallisen ihmisen työpaikkaan. Eikä työpaikallaan todellakaan voi elää samalla mentaliteetillä ja ottein kuin kotonaan!

Merja Colliander

#705: Luostarijuridiikkaa - Ortodoksisesta vapaaehtoistyöstä

Erityisopettaja Maritta Koskinen on monien vuosien ajan toiminut Valamon Ystävät ry:n hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana. Lisäksi hän on pitkään toiminut Valamon Ystävien Turun paikallisosaston sihteerinä ja puuhanaisena. Hän on vuosittain tuonut Turusta Uuteen Valamoon pyhiinvaellusryhmiä mm. ortodoksioppilaiden ja Valamo Ystävien ryhmiä. Nyt porttikiellon saaneena hänen on mahdotonta järjestää näitä pyhiinvaellusmatkoja. Koskinen on ollut Turun ortodoksisen seurakunnan valtuuston jäsen ja pääkirkon apulaisisännöitsijä. Lisäksi hän opettaa ortodoksista uskontoa kouluissa.