Nettisurffauksella löytyikin paljon mielenkiintoista faktaa turvetuotannosta. 85000hehtaarin turvetuotantoalaan verrattuna muutama raportoitu vesistön pilaantuminen on kovin marginaalista. Pääosin valtion omistaman Vapon toimesta on turvetuotannon tehokkuus ja ympäristöystävällisyys tänä päivänä aivan toisella tasolla kuin vielä parikymmentäkin vuotta sitten ja kehitystyö jatkuu. Erityistä huomiota on kiinnitetty vesistöjen suojeluun. Suomi onkin alalla edelläkävijä millä tietämyksellä voimme vastaisuudessa olla varmasti hyödyksi muille, kun esimerkiksi Viro ja Kanada suurina suomaina toteuttavat valtiollisia strategioitaan palavan kiven ja öljyvarojen ehtyessä ja siirtävät energiantuotannon painopistettä turpeeseen. Olen vuosia seilannut Pernajanlahdella pian jäidenlähdön jälkeen sekä syyssateilla ja voinut todeta mitä savivelliä lahden vesi tuolloin luonnostaan on. Kiintoainesmäärä vedessä on jo nykyisellään luonnostaan niin suuri, että turvesuon mahdollisen ylivirtauksen tuoma lisäkiintoaines ei tilannetta mihinkään muuta. Turvetuotannon merkittävänä lupaehtona on valumavesien tarkkailu viranomaisten toimesta. Toivoisin, että Röisuo voisi olla suona (eikä moottoritietäkään enempää rakennettaisi), mutta en myöskään halua, että Kotkalaiset palelevat kerrostaloissaan, heillähän ei ole uuneja, eikä metsäplänttejä mistä hakisivat polttopuunsa. Mahtaako olla kirvestäkään??

#19: - tutkimpa asiaa lisää 

Kotkalaiset on sitkeitä - kyllä ne vähän kylmemmässäkin pärjää (nimim. entinen kotkalainen) ;).

Pernajanlahti ei kyllä todellakaan ole mikään kirkasvetinen lahti - ei mihinkään vuodenaikaan. Mutta toisaalta enpä ole viime vuosina tavannut todella kirkasta vettä missään päin Suomen rannikkoa - paitsi Ulko-Tammion vesillä ja Saaristomerellä Utön lähistöllä. Siellä vesi näytti siltä miltä se mielestäni oikeasti pitäisi näyttää: pohja näkyy 3 metrin syvyyteen asti. Mielestäni Pernajanlahden suuri nykyinen kiintoainesmäärä ei ole lupa lisätä määrää entisestään - päin vastoin: kaikki toimenpiteet määrän vähentämiseksi olisivat tervetulleita!

Vapo on varmasti tehnyt työtä oikeaan suuntaan - syytä on ollutkin, kun lähtötaso 70- ja 80-luvuilla on ollut erittäin matala. Mutta samaan aikaan ei tuo turvetuotannon ympäristöystävällisyys ole vielä sillä tasolla missä se pitäisi olla. Itseäni mietityttää eniten se, että turvetuotannossa pistetään hetkessä lihoiksi luonnosta jotakin sellaista, joka on siellä kasvanut useita satoja tai tuhansia vuosia. Tilannehan on esimerkiksi metsien käytön osalta erilainen: normaali talousmetsä kuitenkin palaa ennalleen muutamassa kymmenessä vuodessa.