Hallintolaki

Hyvän hallinnon perusteet (2 luku)

Hallintolain 2 luvussa säädetään hyvän hallinnon perusteista. Siinä ovat hyvää hallintoa koskevat perussäännökset, jotka asettavat viranomaisten toiminnalle laadulliset vähimmäisvaatimukset.

Hallinnon oikeusperiaatteet (6 §)

Viranomaisen päätösharkintaa sekä muuta asian käsittelyä ohjaavia sääntöjä on kutsuttu hallinnon periaatteiksi tai hallinnon oikeusperiaatteiksi. Hallintolain 6 §:ään on koottu hallinnon oikeusperiaatteet, joita ovat

* yhdenvertaisuus (tasapuolinen kohtelu)
* tarkoitussidonnaisuuden periaate
* objektiviteettiperiaate
* suhteellisuusperiaate ja
* luottamuksensuojaperiaate.

Oikeuskäytännössä periaatteille on jo aiemmin annettu merkitystä ilman kirjoitetun lain tukea.

Hallinnossa asioivien tasapuolisen kohtelun vaatimus saa merkityssisältönsä lähinnä perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteesta. Ratkaisutoiminnassa periaate velvoittaa johdonmukaisuuteen siten, että harkinnan kohteena olevia tosiseikkoja arvioidaan samanlaisissa tapauksissa samoin perustein. Vakiintuneesta käytännöstä poikkeamiseen on oltava perusteltu syy.

Tarkoitussidonnaisuuden periaate sisältää yleisen velvollisuuden käyttää toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se on lain mukaan määritelty tai tarkoitettu käytettäväksi. Viranomainen ei saa ryhtyä edistämään muita tarkoitusperiä kuin niitä, jotka kuuluvat sen tehtäväpiiriin ja sisältyvät tapaukseen sovellettavan lain tavoitteisiin.

Vaatimus viranomaisen toiminnan puolueettomuudesta ilmentää hallinto-oikeudellista objektiviteettiperiaatetta. Hallintotoiminta ei saa perustua epäasiallisiin tai hallinnolle muuten vieraisiin tarkoitusperiin. Päätöksenteon ja toiminnan puolueettomuutta ja objektiivisuutta säännellään ennen kaikkea esteellisyyssäännöksillä.

Viranomaisen harkintavaltaa ohjaa myös suhteellisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Suhteellisuusperiaatteella on merkitystä ennen kaikkea viranomaisvalvonnassa.

Hyvän hallinnon perusteisiin sisältyy lisäksi vaatimus siitä, että viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Säännös merkitsee luottamuksensuojaperiaatteen laintasoista vahvistamista. Periaate merkitsee ennen muuta yksilön suojaa julkista valtaa vastaan. Luottamuksen suojaamisen keskeisenä sisältönä on, että yksityisen tulee voida luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. Ilman nimenomaisesti siihen oikeuttaa säännöstä viranomainen ei voi yksipuolisesti muuttaa virheellistä päätöstään asianosaisen vahingoksi. Periaate saa ilmauksensa muun muassa hallintolain päätöksessä olevan virheen korjaamista koskevissa säännöksissä.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXxxx
Kokemukseni mukaan viranhaltijat eivät joko ole tietoisia esim. noista edellämainituista laeista tai katsovat etteivät ne koske heitä eli ovat asettaneet itsensä niiden yläpuolelle. Näitäkin perusasioita rikotaan jatkuvasti. Sosiaalitoimien viranhaltijat harjoittavat rikollista toimintaa kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa ja suojeluksessa.

#5: lainsuojaton -

Tullut huomattua poliisin korruptoituneisuus, oikeusaputoimistojen sekä oikeusistuinten mädännäisyys jo useamman kerran.

Virkamies suojelee virkamiestä Suomessa, tämä ei ole klisee vaan totta. Suomen perustuslain mukaan jokainen kansalainen on tasavertainen oikeuden edessä. Näin ei ole todellakaan ja poliisit sekä viranomaiset luokittelevat ihmiset sen mukaan mihin sosiaaliseen ryhmään he kuuluvat ja mikä on heidän poliittinen kantansa.

Suomen yhteiskunnallinen korruptio ulottuu poliiseista ja oikeusistuimista aina ylimpiin laillisuusvalvojiin asti. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on hyvä esimerkki. Sekä Jääskeläisen että poliisin toiminnassa tehdään syyttämättäjättämis- ja tutkimattajättämispäätökset niille henkilöille, joiden naama ei satu miellyttämään.

Olisi hyvä tietää mihin nämä oikeusapumiesten päätökset perustuvat. Kuka valvoo heitä ja millä perusteella he päättävät mitkä asiat tutkitaan ja mitkä eivät? Jääskeläisen toimissa on nähtävissä selkeä mielivalta, hän valitsee todella harvat tutkittavat asiat täysin mielivaltaisesti ja sillä perusteella mikä sattuu omaa ja oikeusasiamiesten julkisuuskuvaa kullakin hetkellä miellyttämään.

Kokoomuksen juoksupoika koko kaveri.