- Siten kuin aiemminkin, tahdolla ja rahalla. Eli että ei enää leikata peruspalveluiden resursseista, vaan palataan sen verran takaisin päin näissä säästötoimissa, että työntekijöillä on jälleen mahdollisuus tehdä sitä, mitä osaavat. Ei se tietotaito mihinkään (toivottavasti, vielä) kadonnut ole.

Kahvihuoneessa virisi keskustelu, miten esim. vanhustenhoidossa ylikuormitetut työntekijät eivät jaksa enää välittää vanhuksista ihmisinä, vaan tiuskivat, kiirehtivät.. Joku kertoi, miten aamulla iski paniikki, kun tajusi, kuinka monta täysin autettavaa mummua ja pappaa aamun aikana pitää saada syötettyä, pestyä, puettua, lääkittyä.. Jos ei olisi kiire, sen tekisi ihan mielellään, rauhassa.
Sitäpaitsi työuupumuksen yksi keskeinen oire on kyynistyminen. Se tarkoittaa juurikin sitä, että ei enää jaksa välittää mm. työn kohteena olevista ihmisistä. Jos tekijöitä olisi enemmän, ei uuvuttaisi, vaan jaksettaisiin ja olisi mahdollisuus tehdä hommia Ihmisten kanssa. -Rauhassa, kunnioittaen.

#4: - Niin, miten tuo kaikki tehdään?

Lehtijuttu :

"Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki laukoo rajuja kommentteja Suomen vanhustenhoidon tilanteesta...

Palomäen mukaan hoivahenkilöstön määrä ei ole kasvanut siinä suhteessa kuin asiakkaiden kunto olisi edellyttänyt.

- Tämä kehityssuunta on laskenut vanhustenhoidon lähelle heitteillejätön kaltaista tilaa, Palomäki kirjoittaa.

Palomäen mukaan vanhusten hyvä ja arvokas hoito on unohdettu keskusteltaessa valmisteilla olevasta vanhuspalvelulaista.

- Vanhuspalvelulakiin on saatava henkilöstömitoitus laitos- ja kotihoidon osalta, sillä olemassa olevia suosituksia ei noudateta, Palomäki vaatii."