#174: JK - Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.

"Kuka voi varmuudella sanoa mitä energiamuotoja parin vuosituhannen päästä käytetään? Tuolloinhan nämä nyt loppuun kaivetut suot ovat aikaisintaan seuraavan kerran kaivettavissa."

Kukaan ei ole kaivamassa kaikkia meidän soita pois. Vain murto-osa tarvitaan energiatuotantoon koskaan.

"Uutta turvetta voi muodostua vain luonnontilaisissa (ojittamattomissa) olosuhteissa, jolloin turvekerros kasvaa muutamia millimetrejä/vuosi."

Rahkasammal kasvaa hyvin käytöstäpoistetuilla turpeenottoalueilla, eli tavallaan keinotekoisissa oloissa. Tutkimusta on tehty paljon ja kokemustakin löytyy roppakaupalla.

"Ojitetuilla soilla turvekerros sen sijaan ohenee koko ajan pohjaveden pinnan laskettua ja hapen päästyä kiihdyttämään turpeen hajoamista. Hiiltä vapautuu turpeen hajotessa ja turvekerros ohenee."

Tämä on metsätalouden ongelma, ei turpeennostamisen. Turpeennoston kieltäminen nimenomaan painottaa kehitystä metsätalouteen ja nykyisten umpeenkasvaneiden ojien avaamista. Kumpaako oikein haluat?

Pidän kovasti luonnosta, sen takia kannatan turpeennostoa ja sen tehokasta kontrollointia ettei humuspäästöt pääsisi tuhoamaan vesistöjä.

#177: Jari S - Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.

Vastaisitko ystävällisesti tuohon #173 esitettyyn asiaan. Voi toki vastata muutkin, jotka tietävät vastauksen.

#177: Jari S - Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.

Kaikella kunnioituksella; lue Jari S tarkasti. Sanoin: "Tuolloinhan nämä nyt loppuun kaivetut suot ovat aikaisintaan seuraavan kerran kaivettavissa."

Vastasit, kiitos siitä: "Kukaan ei ole kaivamassa kaikkia meidän soita pois. Vain murto-osa tarvitaan energiatuotantoon koskaan."

Siis sanoin "nämä NYT loppuun kaivetut suot...." Puhun siis nykyisistä loppuun kaivetuista turvekentistä. Selvisikö? Ja sille ei valitettavasti voi mitään, että nuo entiset turvesuot voidaan kaivaa seuraavan kerran vasta vuosituhansien kuluttua. Jos "jo" v.3012 "uusiosuolle" mennään, joudutaan siitä metrin paksuisesta turpeesta pintakerrosta kuorimaan varsin paksu osa, kuten tiedätkin, ja sen alla oleva hyödynnettävä turvemassa ei nykyisten tuottolaskelmien mukaan vielä riitä kannattavaan toimintaan. Mutta ehkä menetelmät ovat tuhannen vuoden päästä niin kehittyneet, että kaivuu on halvempaa? Siihen voi tosin vaikuttaa ulkomaisen halpatyövoiman käyttökin, mutta 1000 vuoden päässä olevaa totuutta emme kukaan oikeasti tiedä, enempää luonnon tilasta kuin energiamuodoistakaan. En minä etkä sinä. Jonkinlaisia skenaarioita voimme ehkä esittää nykymenon pohjalta ennustaen, mutta se on sitten arvailua. Luonnon tilan muutos ei kuitenkaan lupaavalta näytä.

Kirjoitit myös:  "Rahkasammal kasvaa hyvin käytöstäpoistetuilla turpeenottoalueilla, eli tavallaan keinotekoisissa oloissa. Tutkimusta on tehty paljon ja kokemustakin löytyy roppakaupalla." Laittaisitko ystävällisesti noiden tutkimusten lähdeviitteet meidän kaikkien näkyville, niin voimme ehkä oppia millä tavoin rahkasammal muuttuu oikeaksi polttoturpeeksi lyhyemmässä ajassa kuin nyt yleisesti tiedetään? Väitteesi on mielenkiintoinen. Mm. Vaponkin hyväksymä tieto on, että turvetta muodostuu vain vetisissä (tai vesitetyissä) olosuhteissa siis luonnontilaisilla soilla, tai näillä "uusiosoilla" joihin turvekenttien vesittäminen tähtää. Kommentistasi saan käsityksen, että sinäkin tiedät tämän.

"Tämä on metsätalouden ongelma, ei turpeennostamisen. Turpeennoston kieltäminen nimenomaan painottaa kehitystä metsätalouteen ja nykyisten umpeenkasvaneiden ojien avaamista." Näin kommentoit ojitettujen soiden turvekerroksen ohentumista ja hiilihävikkiä. Valtakunnallisesta Suostrategiasta tai luontoväen julkaisuista tuota ei kuitankaan löydy.

Kerrotko siis senkin mihin julkitietoon perustuu väitteesi "turpeennoston kieltäminen nimenomaan painottaa kehitystä metsätalouteen ja nykyisten umpeenkasvaneiden ojien avaamista"? Ojituksia kritisoivat ja suoluonnon elinkyvyn ja monimuotoisuuden säilyttämistä puolustavat henkilöt pitävät (varsin yksimielisesti) luonnolle haitallisina niin luonnontilaisten soiden turvekenttäojituksia kuin niiden ojituksia metsätaloudelliseenkin käyttöön. Molemmat hävittävät paikallista suolajistoa. Vanhojen suometsäojien kunnostamisen (uudelleen avaamisen) haittavaikutukset eivät toki samassa määrin enää hävitä varsinaisia soiden eliölajeja kuin uudisojitukset, koska vahinko on jo aiemmin tapahtunut ja em. suolajisto pääosin kadonnut. Vesistökuormitusta nekin tietysti kasvattavat.

"....painottaa kehitystä metsätalouteen"? Siis luonnonsuojeluväkikö? Tuo ei minulle nyt oikein avaudu. Silti tunnen ison joukon luontoväkeä ja heidän kantojaan, mutta myös turvetoimijoita, joiden monien kanssa olen saanut keskustella ihan rakentavasti asiapohjalta. Sinua en valitettavasti ole tavannut.

Tottahan tunnen myös paljon ihmisiä jotka kritisoivat epäonnistuneita metsätaloudellisia suo-ojituksia. Niitäkin maassamme on valitettavasti tehty n. miljoonan hehtaarin suoalalla, eikä niiden metsänkasvatustuotto koskaan kata ojituskustannuksia. Varpukasvustot eivät tuota puuta, mutta myös turvekerros ohenee. Siksi näiden hukkaojitussoiden ennallistamista uudelleen soiksi vaaditaan.

Olemme näköjään yhtä mieltä siitä, että turpeennoston haittoja on kyettävä paremmin kontrolloimaan ja ne myös estämään.