Energiaturve

Suoala Suomessa on noin 10 miljoonaa hehtaaria, josta turvetuotannossa on vain 0,6 % (vrt. suojelusuot 13%)! Nykykäytöllä turvetuotantoon soveltuvat turvevaramme riittäisivät yli 400 vuotta (vrt. öljy ja kivihiili n. 40-60 vuotta). Siltikin tuotannon ulkopuolelle jäisi lähes 90 % suoalasta. Turve on järkevä, kotimainen, hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine!

Tumma jyrsinpolttoturve:

kosteus 38-42%

energiasisältö n. 1 MWh/m3

käyttö: isot voimalaitokset

Palaturve:

tiiviiksi puristettu ja kuivattu turvepala, halkaisija 50 mm ja pituus 100-150 mm

kosteus 25-30%

energiasisältö n. 1,5 MWh/m3

käyttö: pienemmät voimalaitokset ja pienkattilat

Kasvuturve

Vaalea jyrsitty rahkaturve:

kosteus n. 50-60%

maatuneisuus H 2-3

täyttää viljelyturpeen laatuvaatimukset

erinomainen veden pidätyskyky

suuri huokostilavuus

ehdottomasti rikkakasvi- ja tautivapaa

käyttö: puutarhat kotimaassa, vientiin Hollantiin ja Saksaan

Kasvuturpeen edut kivivillaan verrattuna:

saatavilla suuria määriä

jälkikäyttö ei ole ongelmallista ympäristölle (esim. viherrakentamisessa)

Kuiviketurve/imeytysturve

Vaalea vähän maatunut rahkaturve:

kosteus 35- 45%

maatumisaste H 1-2

erittäin hyvä sitomaan nesteitä ja hajuja

rikkakasvi- ja tautivapaa

pidättää ravinteet pitkään kasvien käytettäväksi

alhainen happamuus ehkäisee haitallisten bakteerien kasvua ja kärpästen lisääntymistä

käyttö: kuivikkeena maatiloilla, hevostalleilla, turkistarhoilla jne., jätevesien käsittelyssä jätevesilaitoksissa

Kuiviketurpeen edut verrattuna kutterin lastuun tai olkeen:

turve sitoo parhaiten nesteitä ja hajuja

ehkäisee bakteerien kasvua

turvelannan jälkikäyttö on helppoa, se on erinomaista ja haluttua maanparannusainetta esim. puutarhaan

Turvesekoitteet

Pitkälle maatunut tummaturve + valikoitu hiekka + kalkki:

seulottu ja sekoitettu

eri sekoitussuhteita käyttöpaikan mukaan

käyttö: golf-kentät, pihamaat, pallokentät, ym. viherkentät

Hoitoturve

Erittäin maatunutta rahka- tai saraturvetta:

maatuneisuusaste H 7-8

tuotetaan erittäin tarkasti valitulta alueelta ja syvyydeltä

laatu on tarkastettu Geologian Tutkimuskeskuksen toimesta

käyttö hoitolaitoksissa ja kylpylöissä sekä yksityiskodeissa erilaisten iho-, reuma- yms. sairauksien hoitoon

hoitoturve on tulossa tuotantoon lähiaikoina

Soiden jälkikäyttö

Turpeennoston jälkeen suoalueistamme on metsitetty kiviset alueet. Pelloiksi sopivilla alueilla kasvaa nyt ruokohelpeä ja kauraa. Osalle alueesta tulee muutaman hehtaarin lintujärvi.

Muutama sananen Suomen sähköhuollosta.

Suomen sähkötasetta voi seurata reaaliaikaisesti kantaverkkoyhtiön verkkopalvelusta:

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx

 

Tätä kirjoittaessa Suomen sähkönkulutus oli 12568MW. Suomessa tuotettiin kirjoitushetkellä 10059MW teholla sähköä. Tuontisähköä on siis 2509MW. Tästä tuontisähköstä venäläistä oli hetki sitten 960MW.

Jos kotoisasti verrataan niin sähköä tuodaan reilun viiden Loviisan ydinvoimalayksikön edestä (yksikön nettosähköteho 488MW). Venäjältä tuotiin parin Loviisan ydinvoimalayksikön teholla sähköä (Loviisassa kaksi yksikköä, eli Loviisan koko sähkötehon verran).

Venäjältä sähkö tulee käsittääkseni (en pysty todistamaan väitettäni oikeaksi, on käsitykseni) pääosin Sosnovyi Borin ydinvoimalasta Suomenlahden vastarannalta. Sosnovyi Borissa on 4 ydinvoimalayksikköä, joista tosin yksi tänä kesänä suljettiin toivottavasti lopullisesti vakavien teknisten ongelmien vuoksi. Nämä 4 yksikköä ovat grafiittihidasteisia reaktoreita, jotka ovat perustaltaan aika ikäviä: epävakaita tietyillä tehoalueilla, muutamassa tapauksessa itse itseään suurempaan tehoon ruokkivia laitoksia. Ovat siis samanlaisia kuin mikä Tshernobylissä 1986 räjäytettiin. Wikipediatietojen mukana Sosnovyi Borin sähköstä 25% tuodaan Suomeen. Nuo 4 yksikköä ovat kukin sähkötehoiltaan 1000MW, eli yhteensä 4000MW. Lyhyelläkin matematiikalla päästään siihen, että 1000MW teholla tuotaisiin Suomeen. Voisi antaa tukea väitteelleni että pääosa Suomeen tuodusta sähköstä on juuri noista myllyistä.

Mainitussa Sosnovyi Borin historiassa esiintyy lukuisia vaaratilanteita. Vakavimmat mainitakseni kahden reaktoriytimen osittainen sulaminen. Jos pitää wikipediaa asianmukaisena lähteenä, täältä lisää:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Leningradin_ydinvoimala

Tässä hieman arkirealismia. Suomi tuo tolkuttomasti sähköä rajojensa ulkopuolelta. Paljon siitä tuodaan venäläisestä ydinvoimalasta, joka on ikään kuin aikapommi jos sen annetaan vielä pitkään käydä (2018 nykyiset luvat). Tällainen terveellinen venäläinen tuontisähkö hyväksytään Suomessa mukisematta, mutta kotimaisesta turvetta sitten vihataankin.