Vetoomus Hakasalmen puiston puolesta.

Seuraavat kansalaisjärjestöt ovat jo (ennen 15.11.2006)vedonneet Helsingin päättäjiin Hakasalmen puiston säilyttämiseksi entisenlaisena, tuon valta-kunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön elimellisenä osana.
- Helsingin kaupunginmuseon ystävät ry
- Helsinki-Seura ry
- Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto (HELKA)
- Töölö-Seura ry
- Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö ja Tuki ry

Tämä Helsingin kaupunginmuseon ystävien nimissä kerättävä kansalaisadressi tullaan aikanaan esittämään Helsingin kaupunginvaltuustolle:

"Haluan täten vedota päättäjiin omaltakin osaltani. Säilyttäkää puisto entisenä. Puita on jo joukko kaadettu viikolla 47. Se saakoon todella riittää. Karamzinin huvila puistoineen on tärkeä osa kaupunkikuvaa, monen vanhemman helsinkiläisen osalta jopa sielunmaisemaa."

_______________________________________________________________________________
ALLEKIRJOITUSMAHDOLLISUUS SEURAAVAN LISÄYKSEN PERÄSSÄ.

Lisäys 27.11.2006 Useammat asiasta huolta kantavat ovat kysyneet, että eikö juna ole jo mennyt? Ei se ole! Keväällä louhitaan itäpuolen puistikko avolouhoksena ja lisää suuria puita kaatuu. Niiden tilalle saatetaan muutaman vuoden kuluttua istuttaa jotain vihreätä. 4,5 m korkean tunnelin päälle tulee betonikansi, jonka päälle ei varmaankaan puita saada kasvamaan.

Laitetetaan tähän vielä tiedoksi alkuperäinen Museonystävät ry:n vetoomus:


AVOIN VETOOMUS: ESTÄKÄÄ KULTTUURISKANDAALI HAKASALMESSA !

Musiikkitalon ja Pysäköintiluolan rakentamiset järjestelyineen uhkaavat pilata Hakasalmen upean renessanssi-tyylisen huvilamiljöön, jonka Valtioneuvosto nimesi 30.11.2000 valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Salaneuvos Carl Johan Walleen rakennutti tuon huvilansa, joka nyt on Töölön vanhin säilynyt kivitalo, 1843 intendentti Ernst Lohrmannin piirustusten mukaan. Helsingin kaupunki velvoitti hänet, tontin vuokrauksen ehtona, rakentamaan huvilansa ympärille englantilaisen maisemapuutarhan. Edellytettiin siis puistoa, jossa kasvaisi erilaisia suurikokoisia puulajeja: tammia, vaahteroita, lehmuksia jne, aidossa romantiikan hengessä. Alkunsa sai puisto, jonka eteläosaa nyt kutsutaan Hakasalmen ja pohjoisosaa Hesperian puistoksi.

Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin lunasti tilan isäpuolensa kuolinpesästä 1867. Hänen kuoltuaan Hakasalmessa 1902 huvila on ollut museotoiminnan käytössä ja Helsingin kaupungin-museon hallinnassa vuodesta 1912. Rautatien tavara-aseman ja Finlandiatalon puristuksessa huvila on joutunut äärimmäisen ahtaalle. Huvilaa ympäröivä minipuisto, josta löytyy puustoa aina perustamisen alkuajoilta, on varmastikin pienin mahdollinen näiden viehättävien rakennusten ympäristöksi.

Puistoa ahdistetaan tällä kertaa koillisesta, idästä ja kaakosta. Liian pitkälle pohjoiseen sijoitettu Musiikkitalo tuuppaa Töölönlahdenkatua, entistä Karamzininkatua, 5-8 metriä puiston alueelle. Tämä asemakaavan vahvistama siirtopäätös on purettava niin kauan, kun se vielä on mahdollista.

Koillis- ja itäpuolelta uhkaavat autoliikenne- ja jalankulkutunnelit, jotka aiotaan louhia maan alitse puiston poikki Musiikkitaloon ja paikoitusluolaan. Avolouhosten takia joudutaan kaatamaan lähes kaikki itäpuolella olevat puut. Raskaat kuljetukset louhoksista hoidetaan pitkin puiston kävelyteitä.

Hakasalmen puiston ali kulkee jo tunneli Eduskuntatalolle. Eikö sitä millään ehdoilla voitaisi sittenkin yhteisesti hyödyntää? Onko jalankulkutunneli idästä puiston ali lainkaan välttämätön?
Nykysuunnitelmien mukaan lähes kaikki puut huvilasta koilliseen ja kaakkoon joko joudutaan kaatamaan tai vaarantuvat. Kuljetuksien ”juurihoito” vahingoittanee puita kävelyteiden varrella.

Asiantuntijoiden mukaan puustolle aiheutuvat vauriot saattavat olla yllättävän suuret. Louhinnat voivat muuttaa vesi- ja ilmavirtauksia epäedullisimmiksi ja autokuljetukset aiheuttaa juurilahoa rikkomalla koko puiston kattavaa matalaa juuriverkostoa.

Kaupunki on ilmoittanut tavoitteekseen ” huvilan palauttamisen osaksi Töölönlahden maisemaa siten, että rakennus nousee vihermassasta kuin jalokivi tyynyltä.” Kuulostaa kuitenkin siltä kuin huvilan itä- ja kaakkoispuolen suurien puiden paikalle saataisiin betonikansien päällä kasvavaa rairuohoa.

Museovirasto vaatii valtakunnallisesti merkittäviltä kulttuurihistoriallisilta ympäristöiltä, että ”näissä kohteissa pyritään säilyttämään rakennukset, rakenteet ja ympäristö mahdollisimman hyvin. Muutokset eivät saa olla ristiriidassa niiden kulttuuriympäristö-arvojen kanssa”.

Helsingin kaupunki panostaa ihailtavasti suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Kulttuurikaupungin arvolle ei olisi sopivaa, jos samassa yhteydessä pilataan Helsingin kaupungin tärkeimmän museon ainutlaatuinen puisto.

Helsingissä 9. päivänä marraskuuta 2006.

Helsingin kaupunginmuseon ystävät ry:n hallitus:

Leena Hakli (pj), Matti Vartia (vpj), Anitra Aalto, Liisa Blomberg, Wenzel Hagelstam, Timo Hätinen, Timo Keinänen, Hannu Laitinen, Lassi Lappalainen Hanna Pulla, Jarkko Waire.

matti vartia (Helsingin kaupunginmuseon ystävät ry)    Ota yhteyttä adressin tekijään