HETI KÖYHYYSVAJETTA POISTAMAAN!

Uuden eduskunnan ja hallituksen kiireellisin tehtävä on köyhyysvajeen supistaminen. Noin 700 000 elää Suomessa EU:n virallisen köyhyysrajan alapuolella.  Työttömän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa elävän kulutustaso on noin 2/3 siitä, mitä virallisessa selvityksessä (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos  2011) pidetään hyväksyttävänä minimitasona.

Syksyllä 2009 "Ei riitä" -kampanja vaati 120 euron korotusta kuukautta kohti peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja alimpaan sairauspäivärahaan. Sen piti tulla voimaan vuoden 2010 alusta. Viime aikoina on eri puolueiden taholta tuotu esiin vaatimus 100 euron korotuksesta perusturvan kuukausitasoon. Riippuu muista toimenpiteistä, muun muassa veroratkaisuista ja muiden etuuksien korotuksista, voiko korotusta pitää välttävänä. Sitä ei missään tapauksessa saa lykätä vuoden 2012 alkua pidemmälle.Seuraavissa valtion budjeteissa on  jatkettava uusilla tasokorotuksilla, joilla kurotaan umpeen eroa virallisen köyhyysrajan ja köyhien käytettävissä olevien tulojen välillä. Myös esimerkiksi asumisen tukien yhtenäistäminen, niiden tason nostaminen ja vähintäin köyhimpien  vapauttaminen asumiskustannusten omavastuuosuudesta ovat välttämättömiä toimenpiteitä.

Samoin muitakin Kelan maksamia etuuksia, yhtenä kiireellisimmistä opintorahaa, on korotettava. On edettävä kohti yhtenäisempää perusturvaa. Opintoraha on sidottava indeksiin. Köyhien menoja lisääviä, esimerkiksi välttämättömyystarvikkeiden hintoja nostavia  poliittisia ratkaisuja on vältettävä ja niiden vaikutuksia on kompensoitava muillakin keinoin kuin vajavaisesti ja hitaasti toimivilla indeksikorotuksilla. Esimerkiksi verotettavan tulon alarajaa on nostettava.

Perusturvan parantaminen siirtää osan köyhistä pois toimeentulotuelta.Toimeentulotuen perusosaa on silti korotettava ja vähennettävä sen jälkeenjääneisyyttä hyväksyttävästä minimikulutustasosta ja erityisesti viimeaikaisista elintarvikkeiden hinnankorotuksista.

Perusturva on perusoikeus, ja sitä on kehitettävä Suomen perusoikeusjärjestelmän mukaisella tavalla. Siitä on poistettava syrjintä, toisin sanoen joidenkin perusteeton asettaminen muita huonompaan asemaan henkilöön liittyvien syiden, esimerkiksi perhesuhteiden nojalla (työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen perusteella, nuorten syrjintä ym.). Pienten työtulojen päivärahoja alentava vaikutus on poistettava. Jokaisen on voitava hyötyä työnteostaan, köyhänkin.