IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#23: Pauli Pajunen - MENETETYT JÄRVEMME

 Hei

Sinun runollinen kirjoitus turvetuotantopäästöistä on ilman muuta vieraskynä-tasoa. Saisitko toimitettua runosi Helsingin Sanomien toimitukseen ?

Juhani Murto, Joutsa.

#25: Taisto Holla - Tiedoksi muillekin

 VaPo on joutunut maksamaan Vakuutusosakeyhtiö Pohjolalle aiheutuneesta vahingosta Kälkäjoen varrella. Tästä on oikein korvauspäätöskin olemassa. Ja sitten vähän mainosta: www.kaislaleikkuri.net -sivuilla on se laite, jolla kaatuu sormenpaksuinen pajukin järvestä, jos leikkuuterien eteen tulee vedessä. Laitteessa on leikkuujätteen kerääjäkin. Voi laitteen valmistajallekin soittaa, puh 0500 652 241.

Juhani Murto, Joutsa.

#29: Taisto Holla, Mieskonmäki - Suot nopeasti tuotantoon

 Joo, kyllä, kyllä. Mutta turvetuotannosta tuleva vesi alueen alapuoliseen vesistöön on jätevettä korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaan, linkki www.oikeus.fi ja täältä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut turvetuotanto-hakusanalla. Nykyisin edellytetään parhaimman saatavilla olevan tekniikan käyttämistä ettei päästöjä aiheudu. Tämä tarkoittaisi sitä, että pitäisi rakentaa turvetuotantoalueelle jäteveden puhdistustislaamo. Vain tislaamon kautta saa juomakelpoista vettä, jos haluaa.

Päätöksiä mm: 4.9.1986/3305, 23.8.1985/3481 KHO: 1985-A-II-99, 23.8.1985/3455 KHO:1985-A-II-98, 31.5.1984/2419 KHO: 1984-A-II-105.

Juhani Murto, Joutsa

#30: Vieras - Re: Suot nopeasti tuotantoon

Eiköhän me juuri olla vaatimassa tuollaista tehokasta jäteveden puhdistusta turvesoille, se vaan kun on Kepulaisten rahasampo tuo turvebisnes ja siitä pitää saada mahdollisimman suuri hyöty, vaikka vesistöt likaamalla.

Tuo veden tislaaminenhan on prosessi jossa syntyy ns. puhdasta vettä, minnehän ne muut aineet siitä vedestä sitten joutuu kun eivät tislausprosessissa erotu. Luultavasti myöskin Puulaan. 

#31: Taisto Holla, Mieskonmäki - Re: Re: Suot nopeasti tuotantoon

 Tislausprosessista. Tislausprosessi kyllä erottelee jopa niin pienet aineisosat, että silmä ei niitä enää havaitse. Virvoitusjuomateollisuus, esim Hartwall Oyj tietää Lahdessa miten suuria määriä vettä jalostetaan juomakelpoiseksi. Siis kyllä paras mahdollinen tekniikka on jo olemassa veden puhdistamiseksi, jos laki edellyttää parhaan mahdollisen tekniikan hyödyntämistä kuten nykyään päästöjen vähentämiseksi.

#32: Vieras - Re: Re: Re: Suot nopeasti tuotantoon

No joo, eipä tullut oikoluettua tuota omaa tekstiä tarkemmin, tarkoitin kylläkin sitä, että minne ne tislausprosessissa erottuvat aineosat joutuu, jos niitä ei veden mukana voi päästää alapuoliseen vesistöön. 

#33: Taisto Holla, Mieskonmäki - Re: Re: Re: Re: Suot nopeasti tuotantoon

 Tislausprosessissa syntyneiden jätteiden käsittely. Jätteet alkukäsitellään kiinteistöllä, missä turvetuotantotoimintaa harjoitetaan. Jäte mitä ei voi käsitellä kiinteistöllä, käsitellään Riihimäen ongelmajätelaitoksella. Näin ollen jätteen pääsy vesistöön estyy. Perusveteen kuuluvat normaalit ainesosat voi päästää veteen, mutta ongelmaosat vedessä voi erotteluprosessissa kyllä johtaa kiinteistöllä olevaan esikäsittelylaitokseen (kts. edellä). Suomessa olevat joet ja järvet laskee mereen vrt. Merensuojelulain 29.12.1994/1415 ja 6 §.

Vesistöjä on säästettävä myös seuraavien sukupolvien käyttöön!

Kiroavat Vapon toimet. Tuskailevat Tautien kanssa, jotka aiheutuvat vesistöön liuenneista myrkyistä. Metyylielohopea ja bekkerellit kulkeutuvat vesistöön, jotka nyt sitoutuisivat koskemattomaan suohon.   Puhdistamojen kemikalit kulkeutuvat vesistöön, missä ferrosulfaatti aiheuttaa pieneliöstötuhoa.  Turpeen nostosta aiheutuneet kasvihuonepäästöt lisäävät ympäristötuhoja. Lupamenettelyn nopeuttaminen 0n mielestäni kansalaisten vapaudenriistoa vaikuttaa asioihin. Nyt on aika toimia. Olen perustamassa valtakunnallista yhdistystä keräämään kansalaisten mielipiteet turvetuotannosta, jossa yhtenä tavoitteena on järjestää valtakunnallinen nimien keräyspäivä.  Minut tavoittaa sähköpostitse. [email protected] tai 0405537530 

#37: Rauno Ylinen - Turvesoiden ojittaminen

 Eipä ole rapuja saatu Kälkäjoesta sitten 70-luvun. Pyydykset on kyllä vielä olemassa. Itselläni on värivalokuvia turvesuolla tapahtuvasta ojituksesta Nuffield 460 traktorilla, jossa on peräkaivuri ja takapyöristä etupyörille menevät telat ettei uppoa suohon. Sittenmin ei se puu kasvanutkaan hyvin entisellä suolla, koska maaperä ei ole sovelias puunkasvulle. Valokuvat on päivätty 6.2.1965. Näitä alueita on otettu turvetuotantoon myöhemmin.

Sain ELY-keskukselta tietoa noista kuormitus- ja tuotantoalueiden määristä Kälkänjoen valuma-alueella.

Tuotantokunnossa vuonna 2008 on ollut yhteensä 294,3 ha.

Kokonaiskuormitus (netto) vuonna 2008:

Kiintoaine 10870 kg/a,

Fosforia 25,7 kg/a

Typpeä 3033 kg/a.

Kuntoonpanossa tuolloin vuonna 2008 on ollut 149,4 ha

Yhteensä suota Vapolla on tuolla alueella 443.7 ha.

Siinäpä sitä on haastetta jätevedenpuhdistukselle, ei ainakaan tänäpäivänä toimi juuri ollenkaan, ja sen näkee Siikavedellä.

Täytyy muistaa vielä, että Pohjois-Suonteelle valuu edelleen Höystösen suolta jätevesiä, siellä on edelleen olemassa turvetuotantoa.

#39: Taisto Holla, Mieskonmäki - Kälkänjoen valuma-alue

Samaa kuin Tuula Paavilainen olen ihmetellyt. Onko helpompaa moraalisesti hakea lupaa jo luvan saaneelle turvesuolle kuin aivan uudelle. Joka kartassa mitä olen nähnyt, on tien toisella puolella oleva suo nimetty Juurikkalansuoksi. Näin myös paikalliset asukkaat sitä kutsuvat. Tämä sotki ajatuksiani myös ensimmäistä kertaa Rääsynsuolla käydessäni ja nähdessäni, että se on jo ojitettu kokonaan. Sen tähden esitin kysymyksen esim. Mari Kiviniemelle, saako Vapo aloittaa toimet ilman lupia. Eli olin siis väärässä näin kysyessäni tietämättäni.

#40: Ulla-Maija Heikkonen - Rääsynsuo 5 ja 6 = Juurikkalansuo

 Onkos niin, että mikäli turvetuotanto alkaa Juurikkalansuolla, tulee turvetuotannosta kuivatusvedet ensimmäistä kertaa Kortesalmen puolelle Kangasniemellä ?

Samalla näitä kuivatusvesiä tulee sitten kummaltakin puolelta Siikaniemeä Joutsassa ja Sikosalmi Siikaniemen kärjessä alkaa mennä umpeen pikkuhiljaa. Siinäpähän sitten mökkiläiset ihmettelee rantojaan.

#41: Vieras - Re: Rääsynsuo 5 ja 6 = Juurikkalansuo

Juuri tämä tulee tapahtumaan. Ja Sikosalmi ei enää paljoa tarvitse kun se matalana ja kapeana uomana umpeutuu.

Jokainen varmasti ymmärtää miten koville vesistö joutuu kun sitä kuormitetaan useammasta suunnasta, siitä alkaa koko Puulan ala-mäki. Tuntuu jotenkin kornilta selittää tälläisiä itsestään selviä asioita ja kuitenkin Vapo jollain lailla ne osaa kumota ja kääntää päälaelleen. MIKÄ OIKEUS HEILLÄ ON SE TEHDÄ??? Ja edelleen kummastuttaa valtiovallan kanta asiaan kun sitä ei tunnu olevan ollenkaan, oman maansa vesistöjen kunto ei huoleta lainkaan. Vouhkataan Itä-Merestä (mikä on OK), mutta muu unohtuu. Sitä ei voi sivuuttaa eikä antaa anteeksi. Oiskohan seuraavat vaalit mielenosoituksen paikka ja onko ketään rohkeaa kansanedustajaa tai sellaiseksi pyrkivää, joka ottaisi turvetuotannon jätevedet teemakseen?

#42: Ulla-Maija Heikkonen - Re: Re: Rääsynsuo 5 ja 6 = Juurikkalansuo

Tuolla Ohensalon ja Istrualan suunnalla on tällä hetkellä tulinen vastarinta käynnissä, tuon suon avaamista vastaan. Ensimmäinen Vapon ympäristölupahakemus tuli hylättynä takaisin, mutta on kait siitä tietenkin valitettu, mutta valituksen myötä suon saaminen tuotannolle venyy. Olen lähettänyt adressin osoitteen tuonne Kangasniemen puolella oleville tuttavilleni, mutta aika vähän sieltä on allekirjoituksia tullut.

Onko nyt käymässä niin, että maakunta joutuu maksamaan siitä, että Jyväskylän kaupunki tyrii Keljonlahden voimalaitoksen kanssa? Jos tuo voimalaitos käyttäisi puuenergiaa 70% ja turvetta 30%, niin noita turvesoita ei tarvitsisi avata lisää.

Mutta nythän kävi niin, että kattilan hankintaprosessissa tuo määritelmä muuttui niin, että käyttääkin turvetta tuon 70% ja puuenergiaa 30%.

#44: Taisto Holla, Mieskonmäki - Keljonlahden voimala

 Onko niin, että eräs ministeri nimeltä Pekkarinen on Jyväskylän miehiä ja ajaa turvetuotannon lisäämistä energialaitoksen pyörittämisen turvaamiseksi ?

Näillä virkamiehillä on se toinenkin puoli, heidän loma-asunnot eivät ole Siikalahden rannoilla Joutsassa.

#42: Ulla-Maija Heikkonen - Re: Re: Rääsynsuo 5 ja 6 = Juurikkalansuo

 Rouva Virkkunen (syntyisin Joutsasta) edustaa pääomapuoluetta, joten häntä ei taida viherpiiparoiden hommat innostaa eikä taida Pertunmaan kansanedustaja Jari Leppääkään, koska myöskin on väärästä puolueesta (keskusta). Mutta eräs Sinnemäki-niminen henkilö tämänkin adressin allekirjoittaneena voisin jo vähän virittääkin teemaa matraksi asti seuraaviin vaaleihin alle vuoden päästä.

#46: Vieras - Re: Re: Re: Rääsynsuo 5 ja 6 = Juurikkalansuo

Tuo Sinnemäen kommentti on kylläkin melko koominen, nähtävästi vihreät ei vielä tiedosta turpeen noston ja polton ympäristövaikutuksia tarpeeksi. Turpeen polttamisesta kun tulee kasvihuonekaasuja enemmän kuin kivihiilen poltosta. 

#18: Pauli Pajunen - VESIEN LIKAAJAT

Hiljattain tehdyn alustavan ympäristöarvion mukaan Rauhajärven tila on erinomainen, ts. luonnontilainen. Ilmeisesti asiantuntijat eivät ole käyneet järven pohjoispäässä josta Roinilan tilan suunnalta saapuva kura laskee Rauhajärveen. Koko lahti on kasvamassa umpeen niin että se muistuttaa enemmän suota kuin järveä.

Videot nähtyäni Roinilan tuotteet menivät boikottiin. Ahneudella ja välinpitämättömyydellä ei näytä olevan mitään rajaa.

Sallitaan yhteiskunnassa, jossa metsäteollisuus ja energiayhtiöt pitävät talutusnuorassaan valtiomme päättäjiä. Aluepolittisista syistä suositaan turpeenpolttoa pienemmällä verolla, vaikka turpeenpoltto saastuttaa huomattavasti enemmän ilmaa, kuin myös vesistöjämmekin. Metsäteollisuus pelkää kuitupuun joutuvan poltettavaksi, joka nostaisi raaka-aineen hintaa. Eneriayhtiöt jatkavat hyvin alkanutta lämmitysbisnestä, kuntien ja kaupunkien päättäjien turvin, jotka tukevat turpeenpolttoa valitsemalla lämmitysmuodoksi turpeen. Ilmaston lämpenemisellä eikä järvien saastumisella ole mitään väliä, jos se vain tuottaa yhteiskunnalle, niin se sallitaan. Sähköyhtiöt sais kaivaa vesistöitä pois, sinne upottamansa lyijykaapelit, jotka nekin saastuttaa huomattavasti enemmän, kuin lyijyhaulit. (en ole metsästäjä)  Valitettavasti en ole ehtinyt työkiireiltäni viemään yhdistysasiaa eteenpäin, mutta ajatuksena on saada yhdistys, jossa pienellä jäsenmaksulla rahoitettaisiin nimien keräys. Hartolan markkinat olis oiva kohde, samoin torit, jossa nimien kerääjiksi saattaisi löytyä torikauppiaitakin. Marketeissa liikkuu ihmisiä, joskaan en tiedä, kuinka kauppiaat suhtautuisivat asiaan. Yhdistyksen myötä tiedottaminen ja kustannusten rahoittaminen onnistuisi. Yhteiskunnan päättäjät tekee mitä suurteollisuus ja yhteiskuntaan rahaa tuovat energiayhtiöt saneelee. Vähääkään ei välitetä ympäristötuhoista, vaikka ilmasto ja vesistöt kärsii. Nyt on aika toimia, näytetään että haitoista kärsijöitä on kaikkialla, missä turvetta nostetaan. Läsäkoski oli 2009 vihreän levän peittämä, jota kerättiin pois, josta suurinosa kaiketi joutui Puulaveteen. Syynä pidettiin vesijohtojen kaivamista. Todellinen syy lienee ollut maatalouden ja turvetuotannon aikaansaannosta.