Ei suurluokkia Äänekoskelle!

#1: Heidi - Mikä on suurluokka?

Opettajan hallittavissa oleva luokkakoko on karkeasti arvioituna reilusti alle 30. Mitä vähemmän oppilaita, sitä enemmän aikaa opettajalla on per oppilas. Jos luokkakoko ylittää 30, on jokaisella pikkupuuhailijalla aikaa enemmän omaan toimintaansa, koska opettaja ei yksinkertaisesti kykene valvomaan kaikkia yhtäaikaisesti. Pahiten alakynteen jäävät kuitenkin erityishuomiota vaativat, eli esimerkiksi add- tai oppimishäiriöiset oppilaat. Jos oppilaita on esimerkiksi 40, tilanne on opettajan kannalta todella toivoton. Ja opettajat/kouluhenkilökunta ovat hyvin pitkälti valikoituneet työhönsä, jolloin he eivät kykene sivuuttamaan ongelmia olankohautuksella, vaan esimerkiksi luokan hiljaisen ja ujon lapsen aivan liian vähälle jäänyt huomio alkaa kummittelemaan unissa ja aiheuttaa myös suurta stressiä, sillä opettajalla on suuri vastuu tarjota oppilaalle täydet edellytykset selviytyä ja menestyä elämässä. Kun oppilasmäärä on kohtuullinen, opettaja pystyy jakamaan huomionsa tasapuolisesti jokaista kohti. Usein esimerkiksi ns. häirikköoppilaat ovat todellisuudessa vain huomiota ja tukiopetusta vailla, jonka he sitten kompensoivat käyttäytymällä typerästi, koska se on keino saavuttaa opettajan välitön huomio.
Keskimääräinen oppilasmäärä luokkaa kohden kasvaa jatkuvasti. (Jos siis tarkoitit "normaalilla" sitä.) Suurluokkien koko saattaa ryöstäytyä täysin käsistä jo lähivuosien aikana. Nyt puhuttavissa suurluokissa 40 oppilasta ei ole vielä mikään ihme. Jos sama kehitys jatkuu, voi luokkakoot nousta aivan uusille kymmenille, jolloin tilanne opettajan kannalta on yksinkertaisesti mahdoton. Ja painotan, että opettajat eivät ole tässä se osapuoli, joka eniten kärsii, vaan LAPSET. Opettajat tekevät työtään lasten vuoksi ja jokaisella lapsella tulisi olla TÄYSI OIKEUS TASAPUOLISEEN OPETUKSEEN. Tämä kuitenkin menee yhä vaikeammaksi ja vaikeammaksi, kun resursseja karsitaan myös Äänekoskella opetuksesta liki kusipäiseen malliin (vai mitä olette mieltä ns. sijaiskiellosta?) ja luokkakoot räjähtävät käsiin.

Minäkin haluaisin kuulla, mitä tarkoitetaan tässä adressissa suurluokalla. Nimittäin osan oppilaista siirtyessä Mämmen kouluun jää uudelleensijoitettavia oppilaita vähemmän keskuskoulun sisäiseen ryhmäjakoon. Opetuslautakunnan esityksestä olen näkevinäni, että näin ollen keskimääräinen ryhmäkoko on reilut 23 oppilasta. Pahempaakin on siis nähty, ja omana yläasteaikananani (nykyäänhän se on yläkoulu) hajotettiin myös yksi rinnakkaisluokka. Silloin ei kuitenkaan sijoitettu osaa oppilaista toiseen kouluun, vaan kaikki jaettiin jäljelle jääneiden kolmen kasiluokan kesken. Ja henkiin jäätiin.

Äänekoskella on ihme meininki tämän säästämisen suhteen. Keskuskoulun oppilaiden vanhemmat ovat pitäneet tuota vanhaa sotasairaalaa kuin lintukotona, johon ei voida kohdistaa mitään säästötoimia. Samanlaisia puistatuksia en ole tavannut siinä vaiheessa, kun on puuhattu esimerkiksi Mämmen koulun vaivihkaista lakkauttamista tai silloin, kun Parantalan koulu ihan oikeasti ajettiin alas. Silloin ei valtaosa Äänekosken kouluikäisten vanhemmista vaahdonnut yhtään. Ja nyt samaan aikaan on käyty kuumana kaupungin henkilöstön lomautuksista, joita olisi esim. opettajien osalta voitu käyttää vaikkapa koululaisten loma-aikana. Esimerkiksi hallinnossakin voitaisiin ihan hyvin vuorotellen olla lomautuksella, kun taloustilanteen pakottamista säästöistä puhutaan - mutta ei! Vaneritehtaalla ei kysytty, että huvittaako lomailla.

Olen ilman muuta suurluokkia vastaan, mutta haluaisin tietää mihin nuo puheet suurluokista perustuvat. Ja aiemmin puuhattiin ihan tyytyväisinä Mämmen koulua osaksi keskuskoulua, sekö ei olisi kasvattanut ryhmäkokoja..?

#4: Peppi -

Taas päästään tähän lempiaiheeseen: Mämmen koulu. Sekö on sinunkin mielestäsi Peppi ainoa kohde, josta säästää? Tuntuu että Mämmen koulusta on tullut kuin yleinen säästökuurin kohteeksi joutuneiden sylkykuppi, sitä kun ei olla vieläkään lakkautettu. Minun mielestäni on hyvä ettei sitä edes toiminnallisesti yhdistetä, kyllä siinä Mämmen koulun toiminta olisi takuulla jollakin tapaa muuttunut, ja se olisi ollut taas lähempänä sitä totaalista lakkauttamista (jota on aiemmin jo yritetty).

Kuten jo aiemmin sanoin, en kannata itsekään suurluokkia. Ja se on totta, ettei ole kivutonta hajottaa koululuokkia. Ja ennenkaikkea, säästöjä olisi voitu saada muillakin tavoin aikaan. Ainoat vaihtoehdot eivät olleet Mämmen koulun toiminnallinen lakkauttaminen tai tämä luokkien yhdisteleminen. Kuitenkin kun säästäminen on ainoa vaihtoehto, siihen on osallistuttava tasapuolisesti. Ei ole oikein, että vain pienemmät koulut tuntevat tämän säästötaakan harteillaan.

#6: Peppi - #5: Jenna

No hyvä että joku muukin on samoilla linjoilla, Peppi! Minä en tosiaan kans tykkää ylipäätään tästä koulutoimessa säästämisestä. Enkä yhtään siitä syyllistämisestä, että kaikki mikä koulumaailmassa nyt nipistetään, johtuu Mämmen koulusta. Sitä on saanut lukea paikallislehden yleisöpalstaltakin tämän tästä. Olen edelleen sitä mieltä, että lomautukset olisivat olleet hyvä juttu. Ja varmasti olisi löytynyt muutakin säästettävää kuin oppilaat, koulustaan riippumatta.

#4: Peppi -