Aalto-yliopiston kielikeskuksen laajan kielivalikoiman puolesta

Uskomatonta lyhytnäköisyyttä. Uskomatonta kapeakatseisuutta. Yliopiston pitäisi reagoida tulevaisuuteen ja sen tarpeisiin eikä ajaa puolivaloilla kompuroiden tuttua muhkuraista polkua.

#1: -

Hei,

Perustin Nokia Networksin tuotekehityksen Japaniin 1998. Käsittääkseni WCDMA-tekniikkaa hyvin tuntevia oli muitakin, mutta luultavasti olin ainoa, joka lisäksi puhui, luki ja kirjoitti siedettävää japania. Näin pääsin kerralla pari pykälää uralla ylöspäin, joka tietysti auttoi sitten myös jatkossa.

Kahdeksankymmentäluvun lopulla Tampereella pystyi opiskelemaan neljä vuotta japania, joka taitaa nykyään olla harvinaista.

Kaikille merkitys ei ehkä ole yhtä iso, mutta yleisesti ottaen vientikauppaa ei synny ilman kohdemaan kulttuurin tuntemusta. Ja tuohon taas pääsee kunnolla sisälle ainoastaan kielen kautta.

Ottakaahan kantaa. Asia on tärkeä.

#2: Timo-Pekka - Re:

Kiitos, Timo-Pekka, arvokkaasta kommentistasi!

Japaninkielen tärkeys liikekielenä tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa. Italia on sitä jo nyt.

Mm. Japanin jälleenrakentaminen tsunamin jäljiltä.

Language studies are important for the students! Not only prepare them for a whole world of job opportunities, but also help them with their studies and writing their "Thesis" as many material are written in foreign language; thus the studies of language create opportunities for a more accurate learning for the students also.

Tämä päätöksen tekeminen osoittaa ihan uskomatonta vastuuttomuutta ja vaikuttaa Suomen nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Mikähän suunnitelma tässä on? Ulkoistaa Suomen tietotaito?

It is dangerous to limit and narrow the focus of language teaching, in most cases English. By reducing language teaching to a popular few languages, we deprived people to explore new feelings, concepts and ways of thinking that only exisit in certain languages, e.g. 'sisu' in Finnish, 'khutzpah' in Hebrew, and 'gezellig' in Dutch. In order to truly communicate with with a person, nothing comes close as communicating a message in their mother tongue: the language they were loved in from day one.

Japaniin ei olisi ollut mitään asiaa ilman nyt uhattuja japaninkursseja! Tämä on tilanne myös monessa muussakin maassa kuten Italiassa, Ranskassa ja Kiinassa. Lopettamalla peruskurssit ei vain sulje mahdollisuutta kieleen, vaan myös vaihtoon näissä maissa!

Taustallahan tässä on se, että Englannin ja suomen kielen opetusta on lisätty, jotta englannin opiskelun takia ei viivästyisi opinnot mitä tällä hetkellä tapahtuu kun ei ole tarpeeksi paikkoja kursseille ja läheskään kaikki vaihto-oppilaat eivät ole päässeet suomenkielen kursseille, joka hankaloittaa heidän sopeutumistaan suomeen.

Itse pidän tärkeänä, että monipuolinen kielitarjonta säilyisi edelleen ja tämän takia resursseja pitää saada lisää. Tällä hetkellä niitä on vain uudelleen kohdistettu eri alueelle kielissä.

#9: Lauri - Lisää resursseja

Opintojen viivästyminen englannin kielen varjolla ei ole usein mikään validi syy. Kielinopat saa mistä tahansa muustakin kielestä ja jos on edes lukiopohjalta muutamia kursseja lukenut jotain kieltä, voi todennäköisesti hypätä alkeistasoa pidemmälle. Ainakaan missään Aallon tekniikan korkeakoulussa ei taida olla pakollisia englannin kursseja.

En siis ole varsinaisesti eri mieltä Laurin kanssa, mutta haluan vain täsmentää, että opiskelijoita pitäisi rohkaista enemmän opiskelemaan muutakin kuin ne pakolliset ruotsit ja kielinopat englannista. Erittäin iso kannatus kielikeskuksen henkilökunnalle ja ertiyisesti kiitos hyville saksan opettajille! :)

 

vaikuttamassa siihen että meille kerrotaan missä, miten ja millä hintaa me oikeasti ollaan eu:ssa:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11
Jaa linkkiä eteenkinpäin - kiitos!

Yliopistolta tuli ihmisiä TKK:n japaninkursseille, sillä heidän(kin) kielenopetuksensa on aliresursoitua. Kiinaa opiskelin TKK:lla siitä lähtien, kun täyspäiväinen opettaja palkattiin. Ryhmät olivat pieniä, mutta varmasti jokainen opetukseen investoitu lantti tulee Suomen valtion kassaan takaisin korkojen kera; kauppa Kiinan kanssa on ja tulee olemaan hyvä syy opettaa kieltä myös huippuyliopistossa. Harvinaisemmatkin kielet, joita ei lukioista löydy, voivat auttaa tulevaisuuden liike-elämässä suomalaista vientiteollisuutta.

Aalto-yliopistossa näyttää toteutuneen ne uhkakuvat, jotka sen aloittaessa nousivat esille: perustutkimusta karsitaan kovalla kädellä eikä kieliopintoihin yms. "rönsyihin" ole enää varaa. Kohta kaikki opinnäytteet ja muut kurssisuoritukset kirjoitetaan bulkkienglanniksi, eikä kohta kovin moni enää osaa kirjoittaa äidinkielellään. Tällä on merkitystä kansalaisten yhdenvertaisuudelle, jos virkamiehet yms. eivät osaa alansa sanastoa äidinkielellään. Tässähän on ajattelu vaarassa korkeakoulumaailmassa!

Rovio (Angry Birds) ja Supercell (Clash of the Clans) hakevat jatkuvasti lisää japanin kielen osaajia jotta voivat laajentua paremmin Japanin markkinoille. On todella lyhytnäköistä Aallolta että japani lopetetaan, vaikka se on avain todella suurelle ja varakkaalle markkina-alueelle (Japani 130 miljoonaa henkeä, ja todella teknologinen yhteiskunta). Kielten kurssit ovat ehkä tärkeimpien kurssien joukossa mitä Aalto-yliopistolla on tarjottavana.

Ilman Aallon, tai silloisen TKK:n, kielikeskuksen tarjoamia espanjan opintoja en olisi todennäköisesti nykyisessä työtehtävässäni paikallisten, englantia taitamattomien työntekijöiden parissa. Toivottavasti kielitarjonta säilyy vähintään entisellään ja mahdollistaa suomalaisen osaamisen kotimaan markkinoiden ulkopuolellakin!

Multilingualism will be the basic requirement of tomorrow's workforce.

Uskomatonta että Aallossa on pÄÄtetty että suomessa teknis-taloudellinen osaaminen ja japaninkielen taito eivät enää kuulu yhteen. Japani on ja pysyy yhtenä suurimmista talouksista ja Japanissa businesskieli on Japani. Kiinassa voi kauppaa tehdä englannillakin. Japanin investoinnit kehittyviin aasian maihin ovat kasvussa ja he sijoittavat ja luovat kasvun edellytyksiÄ eri aasian maissa kuin Kiina. Tämänkin vuoksi suomalaisten vientiyritysten japaninkielen ja kulttuurin tuntemuksen kehittÄminen on tÄrkeÄÄ. Ei pelkÄstÄÄn japanin sisÄmarkkinoiden takia vaan koko aasian markkinoiden takia.

Kielten ja kulttuurien tuntemus on tärkeä taito niin insinööreille, taiteilijoille, kaupallisen alan asiantuntijoille kuin päällikkö- ja johtotehtävissä toimiville - siis kaikille niille ryhmille joita Aalto-yliopistosta valmistuu.

Minäkin opiskelin TKK:lla sekä japania että kiinaa, ja japania käytän edelleen. Kummankin kielen merkitys on omien opintojeni jälkeen eli viimeisen kymmenen vuoden aikana vain kasvanut. On todella hämmentävää, jos kielten opetusta nyt karsitaan.

Kieliopintojen alasajo on vain yksi osa jatkumoa, jossa ajetaan alas yliopiston perustoimintoja, kuten opetusta. Moni kurssi on jäänyt nyt pieneksi ja kesken, kun ei ole rahaa assareihin jne. Kummasti kyllä löytyy uutta rahaa aina kaikenlaisiin innovation-workshop-tyyppisiin ratkaisuihin, vaikka samalla lahoaa perusta alta. Näkyyhän tuo budjetissakin, mihin menot kohdistetaan.

Kieltenopetus ja muu korkeatasoinen opetus on säilytettävä, sillä ei kansainvälinen huippuyliopisto voi pyristellä eteenpäin ilman näitä edellytyksiä. Ei se kansainvälisyys synny siitä, että yritetään imeä ulkomailta kaikki mikä lähtee. Kunnollisia kansainvälisiä suhteita syntyy vain hitaasti viljelemällä ja kasvattamalla, ja siinä kielten ja kulttuurien tuntemus on tällaisia lyhytkestoisia projekteja tärkeämpää.

Suomen koko kielipolitiika kaipaisi remonttia. Mielipuolinen panostaminen murreruotsiin on oman oksan sahaamista. Tarvitsisimme esim. juuri japanin osaajia, mutta eihän sellaiseen riitä resursseja, kun kaikki pitää ensin opettaa att betjäna på svenska. Sairas maa!

Kaikkien suomalaisten olisi osattava naapurimaiden kieliä. Venäjän opetusta on erityisesti lisättävä!

Tuntuu todella ikävältä kuulla, mistäköhän moinen likinäköisyys johtuu?

"Die Grenzen meiner Sprache bedeuten die Grenzen meiner Welt."

Englannin kielen taitoa ei pidetä enää erityisenä kielitaitona, vaan jonkinasteinen osaaminen kuuluu perustyöelämävalmiuksiin. Onneksi englantia oppii mistä vaan eikä sitä tarvitse monellakaan alalla osata lukioenglantia enemmän (poikkeuksia tietenkin myös on). Tuskin mikään taho Suomessa suosittelee nykyisin kielivalikoiman supistamista tai pelkällä englannilla pärjäämistä:

* KIEPO-verkoston loppuraportti (2007: 17): "Monikielisyyden ja laajan kielitaitovarannon turvaaminen ja keskeiset suositukset"
* EK (2006: 62): "Lisääntyvä kansainvälisyys korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. (...) Monipuolisen kielitaidon opetukseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kaikilla koulutusasteilla."
* EK (2009: 18): "Vaihtoehtojen lisääminen kielten opiskeluun välttämätöntä."

Linkkejä (EK:n ohella):
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/tutkimus/projektit/kiepo/keskeisetsuositukset
http://www.kieliverkosto.fi/article/japanin-kieli-suomessa-kielitaidosta-iloa-henkilokohtaisessa-elamassa-ja-tyoelamassa/

Nämä lienevät tuttuja sekä kaikille kieliammattilaisille että suunnittelijoille Aallossa. Mistä sitten johtuu, että kurssi tuntuu nyt menneen pahasti vikaan? Tekniikan, muotoilun ja kaupan alan nykyisille ja tuleville ammattilaisille lienee selvää, millainen merkitys mm. Japanilla, Italialla ja Brasilialla on näillä aloilla. Pärjääkö pelkällä englannilla? Ei.

Kieliä pitäisi maailman kansainvälistyrssä lisätä, ei poistaa! Kielitaito kunniaan, italia takaisin!

#17: Japani takaisin - Japanin opetus säilytettävä

Niin - kaverini työskenteli nokialla japanissa viitisen vuotta ja totesi, että oli hyödyllistä osata jonkin verran japania, koska Japanissa "tekniikka ja englanti eivät mahdu samaan päähän". Ts. siellä englannin opetus on ollut vanhanaikaista ja perustunut kirjoittamiseen, ei puhumiseen.