Säilyttäkää Mikkelin kaupunginorkesteri / Save Mikkeli City Orchestra

The Comment emailed to me by Cristina Ortiz, world famous pianist from London:

"It's absolutely disgraceful not to say unforgivable to do away with any
group of commited musicians >> Music being the most uplifting and
soul-enhancing experience anyone can have: if people in Mikkeli are left without
that, I am most sorry for ther plight! Save the choice of making and bringing
Music to the masses, by all means! Fondly

Cristina Ortiz"

Musiikin kuuntelijan elämykselle ei voi laskea hintaa.
Kaupunginorkesterin toiminta on valtion tukemaa palvelua kansalaisilleen ja heidän kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnilleen, josta sitä rakastava yleisö korvaa oman osuutensa lipun ostamalla. Berliiniläinenkin yleisö mukaan luettuna, vieraillessaan Mikkelissä. Tai ne Berliinissä nykyään vaikuttavat mikkeliläiset muusikot, joille kaupungin musiikkiympäristö on ollut tärkeä kasvualusta. Kaupunginorkesteri edustaa peruspalvelua, johon on oltava oikeus Mikkelissä!

#2 allekirjoittajalle nro 1485
<"Musiikin kuuntelijan elämykselle ei voi laskea hintaa." >

Hienoa! Musiikin kuuntelijan elämykset ovatkin sitten omaa luokkaansa. Mutta vanhuksille vaihtamattomissa vaipoissa vuodeosastolla lasketaan tarkka hinta. Sillä 400 000 - 500 000 eurolla, mikä nyt häviää taivaan tuuliin kohennettaisiin esim. monen vanhuksen arkea.

<"Kaupunginorkesterin toiminta on valtion tukemaa palvelua kansalaisilleen ja heidän kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnilleen, josta sitä rakastava yleisö korvaa oman osuutensa lipun ostamalla.">

Ostamalla lipun, josta suuremman osan maksavat todellisuudessa Mikkelin kaupunkilaiset, jotka myös muutenkin kustantavat suurimman osan suojatyöpaikkalaisten toimeentulosta.

<"Tai ne Berliinissä nykyään vaikuttavat mikkeliläiset muusikot, joille kaupungin musiikkiympäristö on ollut tärkeä kasvualusta.">

Eli suomalaiset veronmaksajat ovat kustantaneet heidänkin päiväkotinsa, koulunsa jne. ja nyt nämä itserakkaat ilmeisen paremmat ihmiset toteuttavat itseään oikein Berliinissä. Maksaen veronsa ym. sinne.

Ja sitten kehtaatte puuttua Mikkelin asioihin. Havetkää ja palatkaa maan pinnalle! Pysykää siellä, please!



"Kaupunginorkesteri edustaa peruspalvelua, johon on oltava oikeus Mikkelissä!"

Kyllä Suomessa peruspalvelut ovat Anna hyvä aivan jotain muuta! Tutustupa nyt ensiksi peruspalveluministerin toimenkuvaan.

Kuinka ihmiset voivatkin vieraantua noin reaalielämästä???

Luuleeko Anna Niemi todellakin, että ne rahat, jotka säästyisivät kaupunginorkesterin lopettamisella, menisivät esim. vanhuksille? Ei nämä jutut noin mene, älkää nyt viitsikö olla noin poliittisesti naiveja ja populistisia!

Vanhuudesta ja vaipoista: oletteko tutustuneet tutkimukseen (voi olla useampiakin) jossa selvisi, että ihmiset, jotka harrastavat kulttuuria ja taidetta ja käyvät taide-elämyksiä tarjoavissa tilaisuuksissa, säilyvät terveempinä kuin ne, jotka eivät näin tee. Niin että satsaus kulttuuriin on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, joka siis pitkällä tähtäimellä vähentää menoja sieltä sosiaali- ja terveyspuolelta.

2000 allekirjoituksen raja meni juuri rikki. Olen onnellinen ja ylpeä, että noin moni ihminen on tästä asiasta kanssani samaa mieltä.

Pidetään yllä arvoja, jotka tekevät Mikkelistä Mikkelin! Mikkelin kaupunginorkesterinkin edustama korkeakulttuuri on yksi hienoimpia ja kansainvälisesti tunnetuimpia asioita, mitä Suomessa on saatu aikaan. Tukekaamme sitä!

... asettavat aina vastakkain kulttuurin tai urheilun, kulttuurin tai vanhukset, kulttuurin tai lapset - aina sen mukaan, mistä tuuli sattuu puhaltamaan. Yhdyn Anne Laineeseen: on lapsellista kuvitella, että orkesterin lakkauttaminen lisäisi minkäänlaista hyvinvointia missään kansanosassa. Sen sijaan raskasta ja kallista hallintokoneista pitäisi purkaa eikä pelata napeilla. Nauttikaamme kaikista niistä elämyksistä ja palveluksista, joita kotikaupunkimme Mikkeli meille tarjoaa: esim. ysiluokkalaisille kulttuuripassin, jolla pääsee ilmaiseksi teatteriin ja museoihin, tai päiväkeskuksen senioreille mahdollisuuden harrastaa teatteria, käsitöitä, kuorolaulua ja muita virikkeitä - todellakin: tutkimusten mukaan siinä piilee pitkän ja ONNELLISEN iän salaisuus ilman vaippoja.

On aivan käsittämättömän naurettavaa kuvitella, että kulttuurirahat olisivat vanhusten terveydenhuollosta pois. Kuntien ja valtion byrokratiassa usein varat ovat ns. korvamerkittyjä, eli niitä ei voi tuosta vain siirrellä puolelta toiselle. Päin vastoin, usein on käynyt niin, että kulttuurivaroja (joita jostain syystä ei aina korvamerkitä) on siirretty mm. kaupunkien hallinnollisiin kuluihin, kuten tässä taannoin kävi valtion myöntämille orkesteriavustuksille.

Tällainen sekoilu liittyy vain ja ainoastaan lähestyviin kunnallisvaaleihin. Täysin epäolennaisilla rinnastuksilla saa helposti herätettyä nukkuvia äänestäjiä, joille riittää kolmannen käden tieto ja mutu-tuntuma tärkeistä asiosta.

Mitä ulkomailla asuviin nuoriin taiteilijoihin tulee, aika harva heistä on oikeasti hankkinut minkään muun maan kansalaisuutta. Ei se ole mikään itsestäänselvyys, että vaikka asuu tai opiskelee ulkomailla, sinne aiottaisiin pysyvästi jäädä. Usein esim. opintojaksot ovat melko lyhyitä, kenties joitakin vuosia. Ei sillä perusteella noin vain kansalaisuutta vaihdeta. Sopii tutustua asioihin paremmin ennenkuin alkaa heitellä sokeita syytöksiä.

Mikkelin kaupunginorkesteria lähinnä olevana viranhaltijana kiitän kaikkia allekirjoittajia tuesta orkesteriamme kohtaan, vaikka varsinaista paniikkia ei mielestäni vielä olekaan. Mikkeli on valitettavasti tilastojenkin perusteella lähes kitsain Suomen suurimpien kaupunkien joukossa tukemaan kaupunkilaisten kulttuuripalveluja. Esimerkiksi orkesterin vuotuiset määrärahat ovat vain hivenen suuremmat kuin 90- luvun lamaa edeltäneinä vuosina.

Mikkeliläiset kulttuurin tekijät ja kuluttajat ovat aina olleet kilttejä ja osoittaneet mukisematta ymmärtämystä muita rahan tarvitsijoita kohtaan. Nyt tilanne on kuitenkin jo sellainen, ettei kulttuurijuustoa voi enää höylätä ainakaan kämmenellä. Voi mennä osa kämmennahkaa mukana. Siksi odotukset tulevaisuuteen ovat suuret - kaupungin säästöohjelmasta huolimatta. Eivät kaupungin palvelut voi kohdistua pelkästään yhteen sektoriin. Niin tärkeä kuin se onkin.

Orkesterin lakkauttamista koskevan esityksen tekijät, vaikka ovatkin tervejärkisiä miehiä, eivät varmaan ajatelleet aivan tämänkaltaista julkisuutta. Orkesteria saa arvostella ja sille voi esittää toivomuksia tai jopa vaatimuksia. Mutta lakkauttamisesitys ampui sitä turhan järeällä aseella. Keskustelun syntyminen täällä Mikkelissä on kuitenkin myönteinen asia, joka voi puhdistaa ilmaa hieman ummehtuneeseen ilmapiiriin ja tuoda myönteistä kehitystä kulttuurielämään.

Matti Liukkonen, kulttuuritoimenjohtaja

Erään estetiikkaa koskevan lähteen mukaan on todettu, että lehmät lypsävät paremmin, koirat ulvovat ja kamelit unohtavat väsymyksen kuunnellessaan musiikkia. Delfiinit kerääntyvät kuuntelemaan Bachin musiikkia, mutta poistuvat nopeasti, kun niille soittaa Beethovenia. Toivottavasti Mikkelin orkesteri voi tulevaisuudessakin saattaa meitä musiikin salaperäiseen, universaaliin maailmaan. Vai tuleeko eteen kysymys onko kujeileva musiikki hyväsyttävää?

Timo Heimonen

Musiikin, ja nimenomaan ns. klassisen musiikin vähättely taitaa olla seurausta siitä, että musiikinopetuksesta puuttuu tietääkseni aktiivinen musisointi ja kuorolaulu. Yhä harvemmassa on niitä, jotka kokemuksesta tietävät, mikä maailma avautuu musisoinnin kautta. Kunnallisissa päättäjissäkin lienee yhä vähemmän musiikin merkityksen tajuajia. Sääli.
Taiteen merkitystä on vaikea pitävästi arvioida, koska seuraukset näkyvät/tuntuvat ihmisen sisäisessä hyvinvoinnissa. Sitä ei millään mittareilla voi mitata.
Entä mitä on reaalielämä, josta musiikinharjoittaja erään kirjoittajan mukaan on vieraantunut? Minun mielestäni musiikin avulla tavoitetaan nimenomaan "reaalimaailmaa", sen sisäpuolta. Virtuaalitodellisuus taas on aivan eri asia.
On silkkaa ymmärtämättömyyttä, että muusikon työpaikkaa, orkesteria, joku voi pitää suojatyöpaikkana. Yksikään muusikko ei voi kävellä työpaikalleen valmistautumatta, so. harjoittelematta. Kun työpaikan oven sulkee, alkaa valmistautuminen seuraavaan työpäivään. Sellainen suojatyöpaikka on orkesteri.
Toivon hartaasti, että Mikkelin orkesteritoiminta säilytetään.

Jaksan aina ihmetellä sitä, että eikö Mikkelin päättäjillä ole minkäänlaista aavistusta siitä, millä kaupunkia tehdään houkuttelevaksi nuorille ja aikuisille ihmisille: hyvillä terveyspalveluilla, hyvillä, turvallisilla, ei liian suurilla kouluilla ja monipuolisella, kiinnostavalla harrastus- ja kulttuuritarjonnalla. - Ei yksittäistapahtumilla, vaan koko ajan hengittävällä kulttuurielämällä. Jos eri alojen taiteilijat karttavat Mikkeliä, sitä rupeavat karttamaan myös taiteiden (kulttuurin) harrastajat, joista hyvinä veronmaksajina kaupungin taloudesta huolehtivien luulisi nimenomaan olevan kiinnostuneita. Nykyään samat ihmiset voivat harrastaa raveja, markkinoita, liikuntaa, gallerioita ja konserteissa käymistä. Ihan oikeasti! Ja kaupunginorkesteri (mm. musiikkiopiston ohella) tekee mahdolliseksi nimenomaan musiikkielämään sisään kasvamisen. Ilman kaupunginorkesteria musiikkiopistokin muuttuu ikäänkuin torsoksi.

Mikkelin kasvattina, entisenä Mikkelin Musiikkiopiston oppilaana ja Mikkelin Orkesterin nuorena amatööriviulistina voin vakuuttaa että molempien instituutioiden vaikutus lapsuuteeni ja nuoruuteni oli merkittävä ja positiivinen. Vaikkei minusta muusikkoa tullutkaan (onneksi, sillä itsensä ja perheensä elättäminen musiikin avulla ei monelta onnistu) olen oppinut nauttimaan musiikista ja rikastuttamaan sillä elämääni. Myös esim. vanhempani ja useat Mikkelin seudulla asuvat ystäväni kävivät ja käyvät edelleen Mikkelin kaupunginorkesterin konserteissa säännöllisesti, pitäen orkesteria korkealaatuisena ja osaltaan tärkeänä kulttuurin tarjoana Mikkelissä.

Toivoisin että kaikenikäisillä Mikkeliläisillä, olisi jatkossakin mahdollisuus korkealaatuisen elävän musiikin harrastamiseen. Siihen tarvitaan molempia, siis musiikkiopistoa ja orkesteria. Kaikkien Mikkeliläisten ja erityisesti musiikkiopistolaisten vuoksi kannatan lämpimästi Mikkelin kaupunginorkesterin toiminnan rahoittamista edelleen. Tällä tavalla kulttuuriin investoidut rahat tulevat kyllä takaisin korkojen kanssa - ennemmin tai myöhemmin.

Lämmin kiitos, kuttuurinviljelijät

Kiitän suurenmoisesta tuestanne Terhi Jääskeläinen ja arvoisat nimenkirjoittajat, jotka osoitatte tahtoasennetta puolustaessanne orkesteriamme, jonka muusikko olen. Koen myös että olette suuremmallakin asialla kuin pelkästään musiikkia esittävän orkesterimme tukena.

Tuette koko Suomen kulttuurielämää, joka on maailmalla hyvässä maineessa. Sen juuret ovat suurelta osin myös maakunnissa. Jos tahdomme olla sivistysvaltio, kulttuuria tulee viljellä kaikissa muodoissaan jokaisessa maankolkassa ja kaikissa kansankerroksissa. Tämä periaatehan on nostanut maamme sivistysvaltioiden joukkoon. Siksi käden ja mielen sekä ruumiin
kulttuurin taitoihin liittyvää opetusta olisi lisättävä, eikä kulttuurien harrastaminen tapahdu ponnisteluitta.
Huolestuneena seuraan kulttuurin popularistumista jos kulttuurin tekijöiltä poistetaan toimintamahdollisuus. Tämän adressin allekirjoittajat
vastustavat sellaista mahdollisuutta. Toivoisi jälkipolville jäävän sellaisen kansakunnan, jonka ymmärrys arvoista olisi kohdallaan.

http://www.lansi-savo.fi/jetspeed/portal/LS_column.psml?newsgroup=5&newsid=138610

Orkesterikeskustelu ja kulttuurikeskustelu erilleen
Keskustelu orkesterista olisi jaettava kahtia.

A: Onko kaupungilla halua ja tarvetta siirtää kulttuurirahoja peruspalveluiden rahoittamiseen? B: Miten kulttuurivaroilla tuotetaan kaupunkilaisille hyviä musiikkielämyksiä? Onko kaupunginorkesteri sopivin vai olisiko palvelut järkevämpää ostaa?

Kysymykset on tärkeää erottaa, koska vaikka tukisi orkesterin lakkauttamista, se ei tarkoita, ettei ymmärtäisi kaupungin tarvetta tukea kulttuuriharrastuksia. Kulttuuripalveluiden tarkoitus ei saa olla instituutioiden ylläpitäminen vaan hyödyn tuottaminen kaupunkilaisille. Kun resurssit ovat rajalliset, niiden käytön tulee olla tehokasta.


Kantani orkesterin lakkauttamisen puolesta pohjautuu siihen, että kaupungin oma orkesteri ei ole järkevä väline ko. palveluiden tuotantoon. Klassisella jousisoitinorkesterilla ei pystytä vastaamaan erilaisiin musiikkimieltymyksiin, jolloin orkesterista hyötyy vain pieni osa kaupunkilaisista.

Lakkauttamalla orkesterin ja käyttämällä varat esitysten ostamiseen eri tyylejä edustavilta orkestereilta kaupunki pystyisi palvelemaan asukkaitaan laajemmin.

En hyväksy, että vain klassinen musiikki olisi kyllin tärkeää subventoitavaksi. Orkesterikeskustelu on hyvä esimerkki siitä, miten kaupungin rooli palveluiden tilaajana ja tuottajana menee sekaisin, jolloin kaupunkilaisten verorahoilleen saama vastike jää heikoksi.


Keskustelussa on tuotu esiin, että orkesterin kulut ovat vain murto-osa kaupungin budjetista. Jos katsotaan, että aina kun säästö on pieni sitä ei tarvitse tehdä, voidaan talouden vakauttamisohjelma unohtaa. Tietääkseni esim. omaishoitajien tuen leikkauksessa tai kyläkoulujen lakkauttamisessa ei ollut kovin isoista rahoista kyse.

Orkesterin tukijat ovat ottaneet suojeluunsa nuorison, köyhät, eläkeläiset ja muut erityisryhmät. Olen kuullut epäilyjä jopa erityisryhmien hyväksikäyttämisestä eliitin huvitusten puolusteluun, mutta uskon vilpittömyyteen ja hyvään tahtoon.

Jos orkesteritoimintaa päätetään jatkaa entisellään, erityisryhmien liput pitää säilyttää edullisina. Normaaliliput on korjattava vastaamaan hinnoiltaan paremmin palvelun arvoa ja kuulijoiden maksukykyä. Erityisryhmiin kuulumattomien köyhien klassisen musiikin harrastus turvataan esim. jakamalla konserttilippuja toimeentulotuen kylkiäisenä.


Kaupunginorkesterin ylläpitoa on perusteltu myös imagosyin. Vaikutuksesta imagoon ei ole kuitenkaan näyttöä. Päinvastoin, LS:n tammikuussa uutisoimassa kaupunkien imagokyselyssä Mikkeli oli häntäpäässä. Kärkisijat nappasivat Raisio ja Siilinjärvi, joista on turha etsiä kaupunginorkestereita.

Mikkeliä pidetään kulttuurikaupunkina ja olen itsekin siitä ylpeä, mutta eiköhän perustana ole suurimmalta osin muut instanssit kuin kaupunginorkesteri.

Orkesterin toimintakertomusten perusteella vuonna 2005 kuulijamäärä on ollut 8 931 ja vuonna 2006 7 749. Tilinpäätöksen mukaan tuloja orkesterille on tullut ko. vuosina kuitenkin vain 23 000 ja 29 000 euroa. Tällöin voidaan laskea, että yksi kuulija on tuonut lipputuloja kassaan -05: 2,58 euroa ja -06: 3,72 euroa.

Johtopäätös on, että ilmoitetut luvut eivät edusta ainakaan maksaneiden kuulijoiden määrää, koska lippujen hinnat ovat keskimäärin kympin kieppeillä. Ymmärrän toki, että osa kuulijoista on ollut esim. koululaisia, jotka ovat olleet konserteissa ilmaiseksi.

Päätösten pohjaksi olisi saatava tietää maksaneiden kuulijoiden määrä, koska luku edustaa paremmin todellista kysyntää orkesterin palveluille. Olen tiedustellut asiaa Helinä Tepposelta, joka 22.2.08 tässä lehdessä lupasi tietoja tarvitseville, mutten ole saanut vastausta.


Ikävää on ollut aloitteen syyttäminen kunnallisvaalikikaksi. Vaikka aloite olisi vaalikikka, se ei muuta faktoja orkesterin tarpeesta tai rahoituksesta, ja siksi olisi syytä pysyä aiheessa. Toivottavasti orkesteri ei nouse tulevien vaalien pääteemaksi, tärkeämpiäkin on.

Demokratian toteutumisen kannalta olisi kuitenkin saatava tietää ehdokkaiden kannat asiaan. Orkesteriasian päättäjiä kun viime kädessä pitäisi olla mikkeliläisten äänestäjien.


Antti Pajatsalo

KTM

Mikkeli

Vaikka minä kuuntelen enimmäkseen kevyempää musiikkia (kehtaanko edes tunnustaa että varsinkin lyhyillä automatkoilla useimmiten YleX:ää), niin mielestäni oman kaupunginorkesterin erityistuki on vahvasti perusteltua.

Ehkä kuulun itsekkääseen vähemmistöön, koska oma lapseni käy musiikkiopistoa. Siellä musiikin perusopinnot painottuvat klassiseen musiikkiin, ja olen ainakin kuvitellut, että se antaa hyviä perusteita monenlaisten musiikinlajien omaksumiselle jatkossa. Musiikin opiskelu ei myöskään ole pelkästään soiton ja teorian opiskelua vaan myös kuuntelemisen opettelua ja traditioiden omaksumista. Sellaista kutsutaan joskus myös sivistykseksi. Me olemme käyneet kuuntelemassa kaupunginorkesteria erityisesti silloin, kun sillä on ollut joku vieraileva solisti, jonka instrumentti on sama kuin lapsellani.

Minulla on myös sellainen käsitys, että huomattava osa parhaista muusikoista - niin klassisen kuin kevyenkin musiikin parissa toimivista - on aloittanut musiikkiopintonsa klassisen musiikin parissa, ja että todennäköisesti niin tulee tapahtumaan jatkossakin. Minusta olisi hieno juttu, jos Mikkeli pystyisi synnyttämään ja kasvattamaan ’omia’ muusikoita (ja muita taiteilijoita). Sillä ON merkitystä imagon kannalta.

Mikkelin kaupungin varoilla ei varmaan ikinä pystytä tukemaan kaikenlaisten musiikkielämysten tuottamista. (Kuten ei kaikenlaisten terveyspalvelujenkaan tuottamista.) Ja vaikka hiukka sitä sun tätä pystyttäisiinkin, niin kulttuuri- tai taidealojen ideaparkki, tai irtokarkkihylly – yhteen pieneen Mikkeliin sullottunakaan – ei tee kaupungista kulttuurikaupunkia. Sellainen tarjoaa nopeaa mielihyvätyydytystä moneen makuun. Mutta onko nopea tyydytys pitemmän päälle paras juttu – edes taloudellisesti?

Mikkelikö on tunnettu kulttuurikaupunkina? Minulla ei ole vielä tullut sellaista tuttua vastaan, joka olisi sanonut jotain tuollaista. Ravi-, markkina, (entinen) varuskunta- ja pian myös entinen koulukaupunki, kyllä.

En tiedä Raisiosta ja Siilinjärvestä, mutta pienemmistä kunnista esim. Kaustisella on vahva imago. Se rakentuu kansanmusiikin, - taiteen ja kansanlääkinnän ympärille. Mikkelillä ei ole tällaista yhtä hyvää, perinteeseen nojaavaa vahvuutta. Vahva imago vaatii vahvat juuret. Toivottavasti kaikkia juuria ei katkaista.