INARIN SYRJÄKYLIEN VIESTILIIKENNEYHTEYDET & taistelu jatkuu ja sen etenemistä voi seurata osoitteess

Sananvapauden ja tiedonvälityksen toteuttaminen harvaan asutuilla alueilla
Eduskunnan puhemiehelle

Suomen perustuslaissa (2 luku 6 §) säädetään seuraavaa: Ihmiset ovat
yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella. Edelleen saman luvun 9 §:ssä todetaan, että Suomen kansalaisella
ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja
valita asuinpaikkansa.

Perustuslaissa taataan jokaiselle myös sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy
oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita
viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden
käyttämisestä annetaan lailla.

Nykyisessä tilanteessa on perusteltu syy epäillä, toteutuvatko perustuslaissa
mainitut oikeudet, esimerkiksi yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, sananvapaus ja
turvallisuus, kaikkialla Suomessa.

Lapin radiossa julkaistiin oheinen uutinen heinäkuun ensimmäisellä viikolla:
"Sallan Naruskalla ovat Soneran kännykkäpuhelimet olleet mykkinä jo pitkään.
Yhtiö ei ole tiedottanut asiakkaille viasta. Vastaavia tapauksia on ollut
Lapissa tänä vuonna jo useita. Soneran mukaan tiedottamatta jättäminen on tässä
tapauksessa kuitenkin viestintäviraston ohjeiden mukaista. Jos vika koskee alle
sataa lankapuhelinliittymää tai yhtä matkapuhelintukiasemaa, viasta ei tarvitse
antaa viranomaistiedotetta eikä vikaa tarvitse korjata välittömästi. Kuitenkin
Lapissa yksi tukiasema saattaa kattaa maantieteellisesti yhtä suuren alueen
kuin Etelä-Suomessa kaksikymmentä tukiasemaa. Asian tekee ongelmalliseksi se,
että Sonera on monella alueella Lapissa ainoa palveluntuottaja. Silloin
esimerkiksi hätäpuheluiden soittaminen saattaa olla mahdotonta."

Tiedonvälitykseen ja perusoikeuksiin liittyy myös seuraavanlainen
kansalaispalaute Lapista. Perheyritys on toiminut syrjäisellä alueella
1990-luvun puolivälistä lähtien. Vanhassa TV-järjestelmässä oli yksi antenni,
jonka kautta näkyivät perheen ja yrityksen televisiot. Huoneistossa oli kaksi
yrityksen televisiota sekä yksi määräaikainen televisiolupa. Henkilökohtaisesti
yrittäjällä oli yksi televisiolupa ja neljä televisiota.

Äskettin suoritetuissa mittauksissa todettiin, että signaali on ainoastaan 6-8
%, joten digiboxilla ei saada televisiokuvaa näkymään. Tämän jälkeen
asennettiin lautasantenni ja Digita lähetti yhden Ylen kortin. Muihin
televisioihin Digita ei ole suostunut lähettämään korttia ilman erillistä
maksua. Mikäli kyseisellä katselupaikalla halutaan saada useampi televisio
näkymään, joudutaan niihin jokaiseen hankkimaan Ylen kortti, joka maksaa 75
euroa/kpl, eli kustannukset moninkertaistuvat aiempaan verrattuna.

Myös tietokoneyhteydet samaan asuin- ja yrityksen toimipaikkaan kangertelevat.
Käytössä on modeemiyhteys, koska laajakaistaa ei kyseisellä alueella ole. LVM:n
ja Digitan sopimus 10/2006 tarkoitti, että laajakaistayhteyden rakentaminen
tällä alueella viivästyy. Ennen modeemilla tuli toimeen, mutta nykyisin se
pätkii ja katkoo yhteyksiä jatkuvasti. Parannusta tilanteeseen ei ole näkyvissä.

Nämä esimerkit kertovat kiistatta, että kansalaiset eivät saa samalla rahalla
samaa peruspalvelua kaikkialla Suomessa (TV:n näkyvyys) tai että heillä ei ole
mahdollisuutta saada tai lähettää yhtä lailla ja samaan hintaan tietoa
(nykyaikaiset tietoliikenne- ja puhelinyhteydet). Myös turvallisuuden suhteen
eriarvoisuus on ilmeinen, kuten Lapin radion uutisesta ilmenee.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Toteutuvatko kansalaisten yhdenvertaisuus ja sananvapaus kaikkialla Suomessa
tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien sekä television näkyvyyden osalta?

Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2007

Markus Mustajärvi /vas

----------------------

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra
puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Markus Mustajärven /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK
235/2007 vp:

Toteutuvatko kansalaisen yhdenvertaisuus ja sananvapaus kaikkialla Suomessa
tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien sekä television näkyvyyden osalta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Viestintämarkkinoita ja niiden toimivuutta ohjaa Viestintämarkkinalaki
(393/2003). Lain tulkinnoista ja valvonnasta vastaa ensisijaisesti
Viestintävirasto liikenne- ja viestintäministeriön vastatessa lainvalmistelusta.

Viestintämarkkinalain 1 § asettaa tavoitteeksi palvelujen tarjonnan ja käytön
edistämisen viestintäverkoissa sekä varmistamisen, että viestintäverkkoja ja
viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien
saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi huolehtia siitä, että
Suomessa saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat käyttäjien
kohtuullisten tarpeiden mukaisia, keskenään kilpailevia, teknisesti
kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan
edullisia.

Kirjallisen kysymyksen mukaan Lapin radiossa oli heinäkuussa julkaistu uutinen:
"Sallan Naruskalla ovat Soneran kännykkäpuhelimet olleet mykkinä jo pitkään.
Yhtiö ei ole tiedottanut asiakkaille viasta. Vastaavia tapauksia on ollut
Lapissa tänä vuonna jo useita. Soneran mukaan tiedottamatta jättäminen on tässä
tapauksessa kuitenkin viestintäviraston ohjeiden mukaista. Jos vika koskee alle
sataa lankapuhelinliittymää tai yhtä matkapuhelintukiasemaa, viasta ei tarvitse
antaa viranomaistiedotetta eikä vikaa tarvitse korjata välittömästi. Kuitenkin
Lapissa yksi tukiasema saattaa kattaa maantieteellisesti yhtä suuren alueen
kuin Etelä-Suomessa kaksikymmentä tukiasemaa. Asian tekee ongelmalliseksi se,
että Sonera on monella alueella Lapissa ainoa palveluntuottaja. Silloin
esimerkiksi hätäpuheluiden soittaminen saattaa olla mahdotonta."

Viestintämarkkinalain 55 §:n mukaan teleyritys on velvollinen huolehtimaan,
että käyttäjä saa yhteyden maksutta hätänumeroon 112. Hätänumeropalvelu ei ole
verkkosidonnainen. Viestintävirastolle on annettu oikeus täydentää lain kohtaa
välttämättömillä teknisillä toimenpidemääräyksillä. Viestintävirasto on antanut
asiasta suosituksen 310/2005, Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä. Suositus
koskee vain hätäpuheluiden kannalta merkittäviksi määriteltyjä häiriöitä
seuraavasti: "- jossa väestön hätäpuhelut estyvät tai voivat estyä vähintään
puolen tunnin ajaksi ja häiriö koskee kokonaista vähintään 100 kiinteän verkon
liittymän keskitinaluetta tai vähintään 500 kiinteän verkon liittymää
taajama-alueella tai 20 vierekkäistä matkaviestinverkon tukiasemaa
taajama-alueella tai merkittävää matkaviestinverkon aluetta
haja-asutusalueella". Viestintäviraston suosituksen mukaan edellä oleva on
ohjeellista tavoitteen ollessa tiedottaminen, mikäli hätäpuhelut eivät toimi
jollain yhtenäisellä maantieteellisellä alueella.

Käyttäjän aseman turvaamiseksi on viestintämarkkinalain 66 ja 67 §:iä muutettu
1.9.2006. Pykälän 67 perusteella teleyrityksen on määriteltävä käyttäjälle (67
§ 3 mom. 2.kohta) tarjottavien palvelujen laatu ja ominaisuudet sekä
ylläpitopalvelutyypit. Käyttäjä voi vaatia myös 67 d, e, f, g. i §:ien
perusteella säädösten esittämissä rajoissa korvauksia teleyritykseltä virheestä
viestintäpalvelun toimituksessa. Edellä mainittu koskee myös datayhteyksien,
kuten Internet, toimivuutta.

Valtioneuvosto on ollut tietoinen, että laajakaistayhteyksien saannissa on
ongelmia harvaanasutuilla alueilla. Siksi valtioneuvosto myönsi kesäkuussa 2005
toimiluvan koko maan kattavan digitaalisen laajakaistaisen matkaviestinverkon
rakentamiseen NMT-450 verkolta vapautuneita radiotaajuuksia hyväksi käyttäen.
Toimiluvan saanut Digita Oy sitoutui rakentamaan laajakaistaverkon kolmessa
vaiheessa siten, että valtaosaltaan verkko olisi ollut valmis jo vuoden 2007
lopussa. Valitettavasti koko maan kattavan langattoman laajakaistaverkon
rakentamisen aloitus viivästyi valitusten sekä teknologian saatavuuden takia
alkuperäisestä aikataulusta runsaalla puolella vuodella.

Rakennettava verkko on valtioneuvoston hyväksymän kansallisen
laajakaistastrategian mukainen. Se edistää osaltaan nopeiden
laajakaistayhteyksien saatavuutta myös niillä alueilla, joilla ei ole
riittävästi kysyntää laajakaistapalveluiden kaupalliseen tarjontaan. Digita
Oy:lle myönnetty toimilupa mahdollistaa nopeiden laajakaistapalveluiden
tarjonnan koko maassa viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Digita Oy ei
saa laajakaistaverkon rakentamiseen julkista tukea, vaan verkko rakennetaan
kaupalliselta pohjalta. Itse palveluiden tarjonnasta vastaavat
palveluoperaattorit, jotka vuokraavat verkkoyhteyksiä Digita Oy:ltä. Siksi on
tärkeätä, että uusi verkko kattaa myös kaupallisesti kannattavimmat alueet,
jolloin palveluita voidaan tarjota myös vähemmän kannattavilla alueilla.

Valtakunnallisen laajakaistaverkon ohella maahan on jatkuvasti rakennettu myös
alueellisia laajakaistaverkkoja, jotka hyödyntävät sekä perinteisiä kiinteitä
televerkkoja että uudempaa langatonta teknologiaa. Rakentajina ovat toimineet
niin julkiset yhteisöt kuin yksityiset yritykset tai näiden yhteenliittymät.
Yksityiset tahot toimivat kaupallisin perustein ja rakentavat verkkojaan sinne,
jossa niille on riittävästi kysyntää. Myös kunnat tekevät päätöksensä sen
mukaan mikä niiden mielestä on tarkoituksenmukaisinta.

Hallitus katsoo, että jo vuonna 2005 tehty toimilupapäätös mahdollistaa koko
maan kattavat ja kaikille mahdollisimman tasapuoliset laajakaistapalvelut.
Mikään vaihtoehtoinen ratkaisu ei olisi todennäköisesti paremmin edistänyt
kansalaisten tasavertaisuutta laajakaistapalveluiden saatavuudessa. Hallitus
selvittää jatkuvasti muitakin mahdollisuuksia edistää laajakaistan tarjoamista
kaikille kotitalouksille myös harvaan asutuilla alueilla.

Yleisradio Oy:stä annetussa laissa (1380/1993) säädetään, että yhtiön tehtävänä
on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine
oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Julkisen
palvelun tehtävän suorittamista valvoo Yleisradion hallintoneuvosto. Lisäksi
kaupallisille televisiotoimijoille valtakunnalliseen digitaaliseen
televisiotoimintaan myönnetyissä toimiluvissa on ehto, että yritysten
televisiolähetykset voidaan vastaanottaa koko maassa. Toimilupien ehtojen
valvonta kuuluu vuorostaan Viestintävirastolle.

Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirryttäessä hallitus pyrkii varmistamaan
kaikin mahdollisin keinoin digitaalisen television mahdollisimman laajan
kattavuuden siirtymäajankohtana 1.9.2007. Tähän liittyen suomalaisten
televisioyhtiöiden edustajat sopivat liikenne- ja viestintäministeriössä 20.6.
2007 järjestetyssä tapaamisessa, että digitaalisten televisiolähetysten
näkyvyyttä on tarkoitus parantaa uusilla täytelähettimillä. Yleisradio, MTV3,
SubTV sekä SW Television/Nelonen ovat yhdessä sopineet Digita Oy:n kanssa, että
digitaalisessa televisioverkossa olevien katvealueiden poistamiseksi
rakennetaan uusia täytelähettimiä. Täytelähettimien rakentaminen aloitetaan
mahdollisimman pian. Sopimuksen myötä asennetaan 48 uutta täytelähetintä 26
paikkakunnalle. Tämän jälkeen maanpäällisen digitelevisioverkon peitto kasvaa
99,999 prosenttiin. Digitaalisen televisioverkon ulkopuolelle jää tämän jälkeen
enää arviolta joitakin satoja talouksia. Näille talouksille digitaalisten
televisiolähetysten näkyvyys hoidetaan satelliittijakelulla.

Tähän liittyen valtioneuvosto hyväksyi esityksen muuttaa televisiotoimijoille
maanpäälliseen televisiotoimintaan myönnettyjä toimilupia siten, että
televisiotoimijat voivat vaikeissa vastaanotto-olosuhteissa ja
poikkeuksellisilla katvealueilla korvata maanpäällisen jakelun vaihtoehtoisilla
jakelutavoilla koko maan kattavan jakeluvelvoitteen täyttämiseksi. Käytännössä
tämä muutos mahdollistaa digitaalisen lähetyssignaalin välittämisen mainituissa
erityistapauksissa satelliitin kautta katvealueilla sijaitseville talouksille.
Näille talouksille järjestetään mahdollisuus hankkia maksutta käyttöönsä
satelliittivastaanottoon tarvittava salauksenpurkukortti. Satelliitin kautta
välitettävän lähetyssignaalin vastaanottoon tarvittavien mahdollisten muiden
laitteiden sekä ylimääräisten salauksenpurkukorttien hankinnasta sekä näihin
liittyvistä kustannuksista vastaa ensisijaisesti kuluttaja, aivan kuten tilanne
on yleisesti muidenkin televisiokotitalouksien ja taloyhtiöiden osalta, niiden
hankkiessa käyttöönsä televisiosignaalin vastaanottoon tarvittavat antenni- ja
vastaanottolaitteet mukaan lukien mahdolliset salauksenpurkukortit.

Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2007

Viestintäministerin sijaisena
Liikenneministeri Anu Vehviläinen