INARIN SYRJÄKYLIEN VIESTILIIKENNEYHTEYDET & taistelu jatkuu ja sen etenemistä voi seurata osoitteess

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista INARIN SYRJÄKYLIEN VIESTILIIKENNEYHTEYDET & taistelu jatkuu ja sen etenemistä voi seurata osoitteess.

Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#1 Tiedote

22.11.2007 17:56

Tiedote



Avoimessa keskustelutilaisuudessa Menesjärvellä Hotelli Korpikartanossa käytiin läpi Inari - Lisma välisen alueen viestiliikenneongelmia koskien gsm verkon katvealueita ja laajakaistan ulkopuolelle jäämistä. Osallistujia tilaisuuteen saapui kaikista alueen kylistä ja yrityksistä, kunnan taholta keskustelutilaisuuteen osallistui kunnansihteeri Pentti Tarvainen. Operaattoreita paikalle oli saapunut edustamaan aluejohtaja Matti Piirainen sekä asiakkuuspäällikkö Sampo Sarivaara. Lähetetyistä kutsuista huolimatta mm. Sonera, viestintävirasto, TE-keskus, Digita ja paikallinen elinkeinoyhtiö Inlike eivät olleet edustettuina.

Tilaisuuden aikana käytiin läpi Inari - Lisma välin kotitalouksien ja yritysten viestiliikenneongelmia talous ja yrityskohtaisesti sekä kuultiin Inarin kunnan vastineet jo tehtyjen parannuksien sekä mahdollisien tulevaisuudennäkymien osalta mm. jo olemassa olevan NMT450 verkon pohjalle rakennettavaan langattomaan internetyhteyteen joka pitäisi ulottua suurimpaan osaan kotitalouksia vuoden 2009 loppuun mennessä. Suurin osa paikalla olleista ei kuitenkaan uskonut langattoman laajakaistan saatavuuteen määräaikaan mennessä eikä se tulisi ratkaisemaan gsm kuuluvuutta ko. alueella vaan ainoastaan internetyhteyksiä ja siihen liittyviä lisäpalveluita esim. internetpuhelut. Myös palvelun hinta ja sen toimivuus NMT450 katvealueella herätti kysymyksiä. Elisan edustajat kertoivat että jos alueella on tarpeeksi edellytyksiä rakentaa toimiva GSM verkko niin sen kautta olisi mahdollista toteuttaa puhelinyhteys sekä langaton internet. Vaatimuksena verkon laajentamiseen olisi riittävä käyttäjien määrä. Tarvainen kertoi myös että kunta, lapin liitto ja TE-keskus oli aikanaan kilpailuttanut alueen laajakaistarakentamista EU tukemana mutta tarjouskilpailussa ei ollut tullut yhtään tarjousta. Samoihin aikoihin ilmeisesti TeliaSonera oli vetänyt valokaapelin Lismaan asti mutta sen kehitys oli jäänyt puolitiehen joten suurimpaan osaan talouksista ja yrityksistä sitä ei ole mahdollisuus kytkeä puutteellisen tekniikan johdosta.

Alueen kotitalouksien, yritysten ja loma-asuntojen määrää päätettiin selvittää kunnan kautta jotta saataisiin selville Inari – Lisma välisen alueen jatkuvan ja sesonkiluontoisen asukkaiden ja mahdollisten asiakkaiden määrä. Solojärvellä asiaa oli jo jonkin verran selvitetty ja paikallisia talouksia on parisenkymmentä sekä noin 70 kakkosasuntoa joista osa on yritysten omistamia eli käyttäjiä on useampia. Lisääntyvä loma-asuntojen määrä katsottiin lisäävän paineita operaattoreiden suuntaan verkon parantamisessa.

Lisman kylän edustajat kertoivat alueen gsm kuuluvuuden olevan erittäin heikko ja edes välttävän kuuluvuuden saamiseksi on käytettävä vanhoja puhelinmalleja joihin on mahdollista liittää ulkoinen lisäantenni. Lisman alueen internetyhteys on mahdollista hoitaa ainoastaan hitaiden lankaliittymään kytkettyjen yhteyksien avulla jolloin käyttäjän on mahdotonta vastaanottaa tai lähettää isompia tiedostoja. Joidenkin tietojen mukaan kylään asti olisi vedetty myös nopean adsl yhteyden mahdollistava kaapeli.

Menesjärvi-Lemmenjoki asukkaat ja yritykset vetosivat operaattoreihin paremman kuuluvuuden aikaansaamiseksi. Lemmenjoella taloudet jotka ovat adsl yhteyden toimialueella eivät välttämättä saa ko. palvelua koska heillä on vanhanaikaiset avojohdot eli ei kuparipäällysteiset ja TeliaSonera ei ole valmis uusimaan kyseisiä johtoja.





Solojärven edustajat ilmoittivat olevansa lähes täydellisesti gsm verkon katvealueella laajakaistasta puhumattakaan. Laajakaistaan liittyvä valokaapeli oli aikoinaan vedetty kylän läpi mutta TeliaSonera ei ollut valmis rakentamaan vaadittua keskusta talouksien ja yritysten kytkemiseksi adsl verkkoon. Kesällä –07 Solojärven alue oli neljä päivää tietoliikennesaarrossa lankaliittymien vian takia joka oli osanottajien mukaan turvallisuusriski niin kotitalouksille kuin yrityksillekin.

Paikalla kaikki olleet toimijat mm. kotitaloudet, poroelinkeinoa harjoittavat, matkailualan yrittäjät, kyläyhdistysten edustajat sekä loma-asuntojen edustajat ilmoittivat verkon puutteen olevan ennen kaikkea turvallissuuriski koko Inari-Lisma väliselle alueelle ja saivat myös tukensa Lemmenjoen kullankaivajien sekä Inarin alueen matkailuyrittäjien yhdistyksen puolesta.

Eri tiedotusvälineet olivat erittäin kiinnostuneita matkailutoiminnastaan tunnetun Inarin syrjäkylien viestiliikenneyhteyksien ongelmista ja kuvailivat alueiden jääneen 70-luvulle ko. asioiden tiimoilta. Muissa kunnissa mm. Posion edelläkävijän aseman saavuttamiseksi kunnan päätöksillä on ollut suuri merkitys yhteyksien kehittämisessä.

Viestiliikenneyhteyksien parantamiseksi Inarin syrjäkylissä perustettiin nettiadressi osoitteessa www.adressit.com/inari joka toimitetaan asiasta päättäville ja asiaan vaikuttaville toimijoille esim. TeliaSonera, Elisa, Inarin Kunta, Viestintävirasto, TE-keskus, Elinkeinoyhtiö Inlike, Lapinliitto ja Digita sekä eri tiedotusvälineille. Kyseisen asian tiimoilta päätettiin jatkaa tähän asti lähes mahdotonta vuoropuhelua ja yhteistyötä Operaattoreiden, kunnan, ja muiden asiasta päättävien sekä asiaan vaikuttavien kanssa. Toivottiin myös opeaattoreilta aktiivisempaa viestintää sekä yhteistyöhalukkuutta.



Inari-Lisma asukkaiden puolesta 21.11.2007


Jan-Eerik Paadar
juha kauppinen
tampere

#2 @450-laajakaistaverkosta

29.11.2007 13:22

Ensi viikolla tulee Soneralta yksityisille myyntiin tämä langaton laajakaista, joka siis toimii vanhassa Nmt-verkossa. Digitan sivuilla mainostetaan, että verkko toimii jo muun muassa Oulusta Ivaloon.

Digita kovasti pyrkii päivittelemään verkkoa alueille missä normaalia laajakaistaa ei ole saatavilla. Tässä osoitteessa kannattaa käydä laittamassa omat toiveet minne haluaisi tämän verkon yltävän. http://www.450laajakaista.fi/Missatoimii/9240
Toivotaan, että tämä tekniikka mahdollistaisi nyt edes jonkinlaiset yhteydet ja mielellään pian.

Laajakaista toimii tällä hetkellä 1Mb nopeudella ja vaatii erillaisen modeemin mitä normaali Adsl käyttää. Hintaa tuommoiselle modeemille tulee reilu 100e ja Soneralta tuleva yhteys maksaa noin 50e.

Tämä saattaa tuoda helpotusta internet ongelmiin mutta edelleen matkapuhelin asiat ovat huonolla mallilla.
annikki koskela
ivalo

#3 Langaton

02.12.2007 14:10

Ivaloon Keväjärven Kivikkotiellekin pitäisi jollain konstilla saada internetti toimimaan, langaton olisi varmasti halvin vaihto-ehto.
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#4 Lapin pelastuslaitoksen kannanotto

03.12.2007 17:36

Seuraavanlaisen kannanoton asiasta on antanut Lapin pelastuslaitoksen Inarin palopäällikkö Jukka Harmanen.

VIESTILIIKENTEEN KATVEALUEET INARIN KUNNAN ALUEELLA

Päällekkäisten tilaisuuksien vuoksi valitettavasti estyneenä saapumaan 4.12.2007 keskustelutilaisuuteen otsikon aiheesta totean pelastusviran-omaisena Inarin kunnan alueen viestiliikenneyhteyksien katvealueista seuraavaa:

Erityisesti GSM- verkon sekä VIRVE-verkon katvealueet aiheuttavat huomattavan turvallisuusriskin kunnan alueella. Turvallisuus vaarantuu katvealueilla avuntarvitsijan osalta siksi, ettei apua voida tarvittaessa hä-lyttää viivytyksettä ja pelastusviranomaisen toiminta vaarantuu ja vai-keutuu sekä GSM-verkon että VIRVE-verkon katveiden vuoksi. Apua tarvitsevan tai muun hätäilmoituksen tekijän on osattava siirtyä oikeaan paikkaan kuuluvuuden saavuttamiseksi. Tämä paikka on pahimmillaan pitkänkin matkan päässä itse tapahtumapaikasta, jolloin kohteessa tapah-tuvat tilanteen muutokset tms. pelastusviranomaiselle tärkeät tiedot jää-vät pimentoon.

Pahimmillaan avun hälyttämisen viive johtaa väistämättä vakaviin henkilö- ja omaisuusvahinkoihin. Pelastusyksiköiden ja eri viran-omaisten välinen yhteydenpito ei onnistu katvealueilla eikä myöskään yhteydenpito hätäkeskukseen. Tietyiltä osin kyseessä on myös työturval-lisuusriski.

Peittoalueiden tulee olla vähintään päätiestön varmasti kauttaaltaan kat-tava sekä riittävästi myös tiestön ulkopuolisia alueita kattava varsinkin rakennetuilla alueilla.

Laajakaistaverkon puuttuminen etenkin langattomana @450-versiona tai sen katvealueet ei mahdollista esim. pelastusviranomaisen käytössä ole-massa olevien teknisten järjestelmien tehokasta käyttöä (ml. esim. GPRS-peiton puuttuminen).

Pelastusviranomainen on osaltaan mielellään mukana tämän varsin kii-reellisen ja akuutin epäkohdan poistamiseksi tähtäävässä yhteistoimin-nassa.

Merk.
Jukka Harmanen
Palopäällikkö
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#5 Lapin liiton maakuntajohtajan kannanotto

03.12.2007 17:38

Seuraavanlaisen kannanoton asiasta on antanut maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitosta

Inarin kunnan alueen viestiliikenneyhteyksien kehittäminen

Riittävän kapasiteetin omaavan ja kohtuuhintaisen puhelin- ja laajakaistayhteyden turvaaminen on nähtävä jokaiselle asukkaalle Suomessa perusoikeutena, paikasta riippumatta. Lapin liitto tukee maaseudun asukkaiden tavoitteita tässä asiassa. Viime vuosina on Lapin harvaanasutulle kylärakenteelle voitu turvata perustasoinen laajakaistayhteys varsin kattavasti. Myös uudet langattomat teknologiat ovat kehittymässä sekä yleistymässä täydentäen peittoalueita entisestään. Valitettavasti katvealueita ilmenee kuitenkin myös GSM-verkossa.

Ongelmana Suomessa on todettava valtiovallan innottomuus tukea erityisratkaisuja myöntämällä varoja kaikkein ongelmallisimpien alueiden palveluiden turvaamiseen Suomessa. Nämä alueet sijaitsevat pääosin Lapin syrjäseuduilla. Inari on valitettavasti yksi ongelmallisimpia kuntia. Valtion taholta luotetaan liikaa markkinoiden mahdollisuuteen tarjota palvelut kattavina ja kohtuuhintaisina. Näin ei asia kuitenkaan ole kaikkialla.

Lapin liitto on myös vastuussa operatiivisesta pelastuspalvelusta maakunnassa. Tässä mielessä huonot yhteydet ovat ongelma myös meidän organisaatiolle.

Inarin kylien tavoitteet yhteyksien kehittämiseksi ovat oikeutettuja. Lapin liitto on osaltaan valmis asiaa viranomaisteitse ajamaan niin maakunnassa kuin keskushallintoon päin. Haluan osaltani kiittää kyläläisten aktiivisuutta asiassa ja mielellämme olemme yhdessä Inarin kunnan kanssa asiaa edistämässä tulevaisuudessa.


Yhteistyöterveisin



Esko Lotvonen
maakuntajohtaja
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#6 Kansanedustaja Janne Seurujärven kirjallinen kysymys

05.12.2007 17:04

Seuraavanlaisen kirjallisen kysymyksen viestintäministerille on osoittanut Lapin kansanedustaja Janne Seurujärvi.



KIRJALLINEN KYSYMYS
Laajakaista- ja matkapuhelinyhteydet taajama-alueiden ulkopuolella harvaan asutuilla alueilla


Eduskunnan puhemiehelle

Hallitusohjelman mukaan hallitus on sitoutunut varmistamaan monipuolisten ja korkealaatuisten viestintäpalveluiden saatavuuden koko maassa edistäen verkkojen kehitystä myös julkisin varoin alueilla, jonne ei synny kaupallista tarjontaa. Suomessa muun muassa Lapissa on yhä useita harvaan asuttuja alueita, joissa laajakaistan käyttäminen ei ole mahdollista ja matkapuhelinverkossa on katvealueita. Laajakaista- ja matkapuhelinyhteyksissä on kyse ihmisten tasa-arvosta, turvallisuudesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömästä infrastruktuurista.

Tuon esiin yhtenä tapausesimerkkinä Hihnavaaran alueen Savukoskella, missä on noin 15 taloutta. Asutus on noin 8 kilometriä Savukosken kuntakeskuksesta ja juuri kupariverkon käyttöalueen ulkopuolella. Alueen asukkaiden kysellessä laajakaistayhteyksistä vastaus on ollut, että palvelun ulottaminen sinne ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Vaarat alueen ympärillä asettavat haasteen langattomien palveluiden tarjoamiselle. Samasta syystä matkapuhelinkaan ei toimi luotettavasti. Vastaavanlaisia tapausesimerkkejä löytyy myös monilta muilta alueilta maakunnasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo toimia, jotta korkealaatuiset viestintäpalvelut tulisivat hallitusohjelman mukaisesti jokaisen suomalaisen käyttöön asuinpaikasta riippumatta? Onko julkisten varojen kohdentamisesta palveluiden saatavuuden turvaamiseksi tehty jo linjauksia koskien tilanteita, joissa markkinat eivät toteuta tarjontaa? Onko ministeriössä asetettu aikataulutavoitetta, jolloin edellä kuvatut viestintäpalvelut tulee olla kaikkien suomalaisten ulottuvilla?

Helsingissä 4. päivänä joulukuuta 2007

Janne Seurujärvi /kesk
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#7 Tiedote

05.12.2007 17:10


Viestiliikenneyhteyksien ongelmat
Inarin kunnan haja-asutusalueilla


Hotelli Inarin Kultahovi 4.12.2007


Tilaisuuteen osallistui parikymmentä edustajaa eri kylistä, yhteisöistä sekä toimialoilta keskustelemaan Inarin kunnan haja-asutusalueiden viestiliikenneyhteyksien ongelmatekijöistä. Kunnan edustajana toimi kunnansiteeri Pentti Tarvainen ja teleoperaattorien puolelta edustettuina olivat Elisa sekä TeliaSonera. Kutsutuista edustajista Inarin taksiautoilijoiden, mökkiläisten, Lemmenjoen ja paliskuntien edustajat olivat estyneitä saapumaan. Myös Digitan edustajaa ei kutsusta huolimatta paikalla ollut.

Pohjustuksena tilaisuuden alussa käytiin läpi asioita mitkä aktivoivat asukkaita ja yrityksiä Inarin kunnan haja-asutusalueiden yhteyksien ongelmakohtien esiin nostamiseen mm.

· Inarin kunnassa on laajoja alueita GSM-verkon katveessa sekä ilman mahdollisuutta laajakaistayhteyteen
· Kesällä 2007 Solojärven kylän lankaliittymät poikki useita päiviä ja alueella ei ole vaihtoehtoisia viestiliikenneyhteyksiä
· TeliaSoneralta ei tiedotusta asiasta koska vika-alueella liian vähän talouksia. Alueella samaan aikaan jopa 500 matkailijaa päivässä.
· Asukkaiden ja yrittäjien pyrkimyksistä huolimatta operaattorilta ei vastuuhenkilöitä tavoitettu

Kerrottiin myös tähän mennessä tehdyt asiat ongelmakohtien korjaamiseksi.

· Inari-Lisma välin asukkaille järjestettiin keskustelutilaisuus 21.11.2007 Menesjärvellä hotelli Korpikartanossa jossa käytiin läpi em. Alueen ongelmat ja mahdolliset parannusehdotukset. Operaattoreilta tilaisuuteen osallistui Elisa joka on osoittanut toimillaan suurempaa kiinnostusta Inarin alueen kehittämiseen kuin muut operaattorit.
· Aloitettiin nimien keruu Inarin syrjäkylien viestiliikenneyhteyksien parantamiseksi osoitteessa www.adessit.com/inari. Nettiadressi katsottiin oikeaksi vaihtoehdoksi myös loma-asuntojen omistajien tavoittamiseksi. Tilaisuuteen mennessä allekirjoittaneita nettiadressissa oli 421 joista suurin osa kuntalaisia tai loma-asuntojen omistajia. Määrä on suuri suhteutettuna Inarin kunnan asukaslukuun.
· Tilanteesta tiedotettu mm. Inarin kuntaa, Lapin pelastuslaitosta, Lapin liittoa, Lääninhallitusta, viestintäministeriöitä ja Viestintävirastoa sekä paikallista kansanedustajaa Janne Seurujärveä joilta oli myös pyydetty kannanottoa asiaan. Tilaisuuteen mennessä sen oli toimittanut Inarin kunta, Lapin liitto, Lapin pelastuslaitos sekä kansanedustaja Janne Seurujärvi.








Operaattorit ilmoittivat olevansa eri linjoilla tulevaisuuden internetyhteyksien luomisessa. TeliaSonera panostaa lähitulevaisuudessa NMT450 taajuutta käyttävään langattomaan laajakaistaan kun taas Elisan intressit suuntautuvat enemmän GSM-verkkoon pohjautuvaan internet tiedonsiirtoon. Useat paikalla olleet kyseenalaistivat @450-laajakaistan saatavuuden 2009 loppuun mennessä ja se ei tulisi poistamaan GSM-katvealueiden kuuluvuusongelmia. Epävirallisten ja vahvistamattomien tietojen mukaan Digita tulisi rakentamaan 2009 vuoteen mennessä ainoastaan kaksi NMT450 taajuuteen pohjautuvaa lähetintä Inarin ja utsjoen kuntaan jonka vuoksi suuri osa alueista edelleen jäisi ilman langatonta laajakaistayhteyttä.

TeliaSoneran edustajilta pyydettiin selvitystä miksi joihinkin talouksiin tai yrityksiin ei kytketä laajakaistaa alueilla joiden läpi kuitenkin kulkee nopean yhteyden mahdollistava valokaapeli. Operaattorin edustaja ilmoittivat kustannusten olevan liian suuret mutta eivät pyynnöistä huolimatta kertoneet hintaa kyseiselle toimelle. Inarin alueen matkailuyrittäjien yhdistyksen edustaja Anne Harju kertoi monen yrittäjän olevan mahdollisesti valmis tulemaan vastaan kustannusten jakamiseksi operaattorin kanssa saadakseen paremmat viestiliikeneyhteydet. Selvitystä pyydettiin myös kylien osalta joissa osa talouksista on kytketty laajakaistan piiriin mutta osa taas jää yhteyksien ulkopuolelle johtuen vanhanaikaisista avojohdoista kuten esimerkiksi Lemmenjoella. TeliaSoneralta vastaus oli sama kuin edelliseenkin kysymykseen eli kustannukset.

Osallistujien suurimmaksi huolenaiheeksi alueella ilmoitettiin olevan kunnan asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden turvallisuus puutteellisten viestiliikenneyhteyksien vuoksi. Esiin nostettiinkin kysymys kuka on vastuussa alueen turvallisuudesta viestiliikenneyhteyksien osalta? Kunta? Operaattorit? Valtio? Vai asukkaat itse?

Moni tilaisuuteen osallistunut kylien, yritysten ja toimialojen edustaja pelkäsi että vaaditaan vakavia onnettomuuksia sekä kuolonuhreja ennen kuin vallitsevaan tilanteeseen saadaan muutoksia aikaan. Inarin kunnan haja-asutusalueilla toimii ja liikkuu monen alan työntekijöitä, asukkaita sekä kymmeniä tuhansia matkailijoita vuosittain joiden turvallisuutta ei voida taata puutteellisten viestiliikenneyhteyksien vuoksi

Kunnan edustaja Pentti Tarvainen ilmoitti kunnan ensisijaisesti ajavan asukkaiden, yritysten ja alueella toimivien etuja ja asemaa. Inarin kunnan katsottiinkin olevan suurin vaikuttaja asian eteenpäin viemiseksi olipa kunnan asema ja vastuu mikä tahansa. Operattorien, valtionhallinnon ja kunnan välistä kanssakäymisen toivottiin lisääntyvän tulevaisuudessa. Moni tilaisuuteen osallistunut ilmoittikin allekirjoittaneelle kunnan asenteen olleen liian passiivinen tähän mennessä ja eikä uskonut vaikutusmahdollisuuksiinsa kunnan kautta eikä luottanut kunnan vievän asiaa riittävän tehokkaasti eteenpäin.

Operaattoreilta ja kunnan taholta vastuun kantajaksi niin kattavien GSM-yhteyksien kuin laajakaistankin osalta ilmoitettiin valtio joka tähän mennessä ei ollut reagoinut tilanteeseen millään tavalla. Valtionhallinnon heikko reagointihalu /-kyky nousi esiin puhuttaessa mm. Viestintävirastoon ja Viestintäministeriöön lähetetyistä kirjelmistä joihin ei ollut tullut minkäänlaista kannanottoa. Yksimielisesti todettiin valtiolla olevan suurin vastuu kansalaisten perusoikeuksista, tasa-arvoisesta asemasta liittyen viestiliikenneyhteyksiin, vastuu kansalaisten turvallisuudesta sekä palo- ja pelastustoiminnan ja sairaankuljetuksen tavoitettavuudesta.

Operaattoreiden asema ja vastuu tilaisuudessa jäi ilmaanleijuvaksi kysymykseksi sillä pörssiyhtiöiden liiketoiminnan perustana on riittävä käyttäjien määrä rakennettavien tukiasemien alueella. Mutta kumpi on loppujen lopuksi tärkeämpi tyytyväinen asiakas vai osakkeenomistaja? Allekirjoittaneen mielestä TeliaSoneran edustajien lievä ylimielinen asenne haja-asutusalueita kohtaan kallistaa toiveet toisen valtakunnallisen teleoperaattorin Elisan suuntaan katvealueiden vähentämiseksi, mutta tietenkään ei kuitenkaan täysin niiden poistamiseksi. Esiin nostettiin myös ajatus että olisiko syrjäkylien huomioinnilla ja kehittämisellä brändillistä arvoa operaattoreiden markkinoinnissa?

Lapinliiton lähettämässä kannanotossa maakuntajohtaja Esko Lotvonen toteaa että riittävän kapasiteetin omaavan ja kohtuuhintaisen puhelin- ja laajakaistayhteyden turvaaminen on nähtävä jokaiselle asukaalle Suomessa perusoikeutena, paikasta riippumatta. Lotvosen mielestä ongelmana Suomessa on todettava valtiovallan innottomuus tukea erityisratkaisuja myöntämällä varoja kaikkein ongelmallisimpien alueiden palveluiden turvaamiseksi joihin myös Inari kuuluu. Valtion taholta luotetaan liikaa markkinoiden mahdollisuuteen tarjota palvelut kattavina ja kohtuuhintaisina joka ei kuitenkaan toteudu kaikkialla Lotvonen sanoo. Lapin liitolla on myös vastuu operatiivisesta pelastuspalvelusta maakunnassa jonka takia huonot yhteydet ovat myös ongelma heidän organisaatiolle.

Lapin pelastuslaitoksen antamassa kannanotossa palopäällikkö Jukka Harmanen sanoo GSM-verkon sekä VIRVE-verkon katvealueiden aiheuttavan huomattavan turvallisuusriskin Inarin kunnan alueella. Turvallisuus vaarantuu katvealueilla avuntarvitsijan osalta siksi, ettei apua voida tarvittaessa hälyttää viivytyksettä ja pelastusviranomaisen toiminta vaarantuu ja vaikeutuu sekä GSM-verkon että VIRVE-verkon katveiden vuoksi. Harmanen korostaa että pahimmillaan avun hälyttämisen viive johtaaväistämättä vakaviin henkilö- ja omaisuusvahinkoihin.

Janne Seurujärvi ilmoitti jo ajaneensa Lapin viestiliikenneongelmia eteenpäin eduskuntatyössään ja aikoikin jättää kirjallisen kysymyksen viestintäministerille asiasta, mutta suureksi pettymykseksi kotikuntansa edustajille hän oli ajanut enemmän itä Lapin etuja kuin Inarin etuja. Kirjallisessa kysymyksessä Seurujärvi vaatii selvitystä hallitukselta miten se aikoo toimia, jotta korkealaatuiset viestintäpalvelut tulisivat hallitusohjelman mukaisesti jokaisen suomalaisen käyttöön asuinpaikasta riippumatta? Onko julkisten varojen kohdentamisesta palveluiden saatavuuden turvaamiseksi tehty jo linjauksia koskien tilanteita, joissa markkinat eivät toteuta tarjontaa? Onko ministeriössä asetettu aikataulutavoitetta, jolloin edellä kuvatut viestintäpalvelut tulee olla kaikkien suomalaisten ulottuvilla?

Inarin kunnan viestiliikenneyhteyksien ongelmista näyttää avautuneen vilkas julkinen keskustelu, jota täytynee pitää hyvänä asiana kehityksen aikaansaamiseksi. Toivonkin kunnan, valtion ja operaattoreiden välisen vuorovaikutuksen lisääntyvän tulevaisuudessa jotta saataisiin selvyys eri toimijoiden asemasta ja vastuusta. Valtion aktiivisempi mukaantulo asian ratkaisemiseksi olisi suotavaa sillä tähän mennessä se ei ole antanut ilmoitusta asian huomioimiseksi, puhumattakaan kannanotosta asiaan.

Inarin kylien,yhteisöjen ja toimialojen edustajia pyydettiin toimittamaan kannanotto koskien edustamansa tahon viestiliikenneongelmia jotka koottaisiin yhteiseksi koko kuntaa kattavaksi kannanotoksi joka tultaisiin toimittamaan hallitukselle, viestintäministeriöön, viestintävirastoon, Lapin liitolle, lääninhallitukselle, kunnalle, operaattoreille sekä Digitalle



Inarin Solojärvellä 4.12.2007


Jan-Eerik Paadar






















































Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#8 Viestintäministeriön kannanotto

05.12.2007 19:15

Seuraavanlaisen kannanoton on antanut viestintäministeriö




Puhelin- ja muut viestintäpalvelut syrjäseuduilla erillisselvityksessä

Viestintäministeri Suvi Lindénin toimeksiannon mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen tulee antamaan 15.12.2007 mennessä selvityksensä siitä, millaisia vaikutuksia kiinteän verkon maksukehityksellä on puhelin- ja laajakaistapalveluiden saatavuuteen. Selvityksen tulee sisältää ehdotukset tarvittavista viestintäpoliittisista toimenpiteistä. Selvityksen taustalla on huoli siitä, miten peruspalvelut ja laajakaistapalvelut turvataan kansalaisille, jos kiinteää puhelinverkkoa ajetaan alas tai puhelujen hintoja nostetaan huomattavasti.

Haja-asutusalueiden laajakaistayhteydet

Ministeriön tavoitteena on edistää nopeiden ja edistyksellisten tietoliikenneyhteyksien ja -palveluiden tarjontaa kaikille kotitalouksille ja yrityksille. Teleyritysten välisellä kilpailulla on saatu alennettua laajakaistayhteyksien hintoja ja parannettua niiden saatavuutta. Kilpailun toimivuudesta on jatkossakin huolehdittava, jotta myös nopeimpien yhteyksien tarjonta lisääntyisi. Toimiva kilpailuympäristö lisää teleyritysten valmiutta investoida viestintäverkkojen kehittämiseen. Julkista taloudellista tukea on käytetty, ja voidaan jatkossakin käyttää rajoitetusti alueilla, joilla ei ole riittävää kysyntää kaupalliselle tarjonnalle.

Laajakaistan alueellisen saatavuuden parantamisessa ovat teleyritysten ohella tehneet keskeisen työn kunnat ja maakunnat, joiden laatimia alueellisia laajakaistastrategioita on pantu täytäntöön kaikissa maakunnissa. Tällä hetkellä on yli 96 prosentille suomalaisista kotitalouksista saatavilla kiinteän verkon laajakaistapalvelu. On myös huomattavaa, että jo yli puolet kotitalouksista on hankkinut laajakaistayhteyden. Kiinteää verkkoa täydentävillä langattomilla yhteyksillä kyetään saattamaan loputkin suomalaiset kotitaloudet laajakaistayhteyksien piiriin. Uusien tekniikkojen tulo markkinoille lisää käyttäjien valintamahdollisuuksia myös maaseudulla. Laajakaistayhteyksien tarjonnan ulkopuolella on tällä hetkellä arviolta noin 75.000 kotitaloutta. Uuden, nopeiden datasiirtoyhteyksien ja laajakaistayhteyksien tarjontaan tarkoitetun Digita Oy:n @450-verkon pitäisi kattaa koko maa parissa vuodessa. TeliaSoneran päätös lähteä tarjoamaan palveluoperaattorina laajakaistayhteyksiä @450-verkon välityksellä antaa toivottua lisävauhtia verkon nopealle rakentamiselle maaseudulle.

Valtioneuvosto on edistänyt kolmannen sukupolven matkaviestinverkkojen (3G) rakentumista sallimalla alempien GSM-verkoille varattujen taajuuksien käyttö myös 3G-verkoille. Päätöksen jälkeen voidaan kolmannen sukupolven verkot rakentaa harvaan asutuilla alueilla nykyisen GSM-verkkojen tukiasemille. Elisa on jo aloittanut 3G verkon rakentamisen GSM 900-taajuuksille. Oletettavasti TeliaSonera ja DNA seuraavat pian perässä ja lähtevät aktiivisesti kilpailemaan 3G-verkkojen tarjonnan kattavuudessa ja laajakaistahinnoissa myös haja-asutusalueilla.

Lopuksi

Suomalaisen viestintäpolitiikan lähtökohtana on rohkaista uusien, korkealaatuisten ja edullisten viestintäpalvelujen tarjontaa sekä turvata suomalaisten perusviestintäpalvelut kaikkialla maassa. Ministeriön näkemyksen mukaan koko valtakunnan alueella toimiva viestintäinfrastruktuuri on tärkeä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kannalta. Alueiden kilpailukyvyn turvaaminen ja maan tasapainoisen aluerakenteen säilyttäminen ovat keskeisiä yhteiskuntapoliittisia haasteita, joihin liikenne- ja viestintäministeriö omalta osaltaan pyrkii kehittämään ratkaisuja.

Kohteliaimmin Juhapekka Ristola
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#9 Viestintäviraston passiivisuudesta ja peittoaluekatoista

13.12.2007 12:42

12.12.2007 mennessä viestintävirasto ei ole edelläänkään huomioinut tilannetta millään tavalla puhumattakaan kannanotosta. Vaikka asiasta on tiedoitettu viestintäviraston ylintä johtoa myöten niin heidän passiivisuutensa näyttää jatkuvan. Virasto ilmoittavat olevansa sähköisen viestinnän ja tietoyhteiskuntapalvelujen yleinen hallintoviranomainen, mutta jostain syystä heillä näyttää olevan huono reagointihalu tällaisiin tapauksiin vaikka tilanne vaarantaa suurien ihmismäärien turvallisuutta. Nyt on helppo todeta kuinka vaikea yksittäisten kotitalouksien ja yritysten on ajaa tällaisia asioita eteenpäin ilman kunnan tai jonkin muun suuremman toimijan apua. Nähtäväksi jää millä tavalla asiaa aletaan käsitellä esimerkiksi kunnanhallituksen taholta.
Luulisi myös valtion ylimmän johdon kiinnostuvan asiasta kun valtakunnalliset tiedotusvälineet alkavat asiaa käsittelemään.


TeliaSoneran peittoaluekarttoihin voi käydä tutustumassa osoitteessa
http://mobileplaza.sonera.fi/matkapuhelin/kuuluvuus_kotimaassa.html
Inarin kunnan osalta kartta ei näytä pitävän kaikilta osin paikkaansa, mutta ehkäpä he sielä konttoreissaan tietävät tämän asian paremmin kuin me jotka tämän asian kanssa joudumme tuskailemaan.

Elisan peittoaluekartta löytyy osoitteessa http://mobileplaza.sonera.fi/matkapuhelin/kuuluvuus_kotimaassa.html

Laajakaistan osalta en ole saatavuusalue karttaa löytänyt. Eli jos joku sen jostain löytää niin laittakaa osoite tälle palstalle.


Solojärvellä 13.12.2007
(Edelleen ilman laajakaistaa ja GSM-katvealueella)

Jan-Eerik Paadar
www.kaksama.com
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#10 Viestintäministeriön selvitys

16.12.2007 16:21

Kansliapäällikkö Pursiainen: Teleyritysten hinnoittelua seurataan, lankapuhelimen korvaaville palveluille ehtoja

14.12.2007

Teleyritysten omaehtoiset toimet yhdessä yleispalvelu- ja toimilupasäännösten kera ovat avainasemassa telepalveluiden palvelutason ja kohtuullisten hintojen varmistamiseksi koko maassa. Uusia lainsäädäntömuutoksiakin voidaan tarvita. Lankapuhelinpalveluita korvaavien palvelujen tulisi olla laadukkaita ja täyttää useita ehtoja.

Näin ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Hän selvitti viestintäministeri Suvi Lindénin pyynnöstä, millaisia vaikutuksia kiinteän puhelinverkon maksukehityksellä on puhelin- ja laajakaistapalvelujen saatavuuteen ja kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen.

Kansliapäällikkö Pursiainen luovutti selvityksensä viestintäministeri Lindénille 14. joulukuuta.

Viestinnän peruspalvelut taataan kaikille

Pursiainen muistuttaa, että viestintäpolitiikan kantavana ajatuksena on rohkaista uusien palvelujen tarjontaa, mutta samalla on huolehdittava viestinnän peruspalvelujen saannista kaikkialla maassa. Viestintäpolitiikassa tulee varautua siihen, että lankapuhelinpalveluiden hinnat nousevat edelleen tuntuvasti tai nämä palvelut voidaan jopa kokonaan lopettaa joiltakin asiakkailta.

Ministeri Lindén pitää lankapuhelinpalveluiden korvautumista osittain tai kokonaan kehittyneimmillä mobiilipalveluilla sinänsä myönteisenä asiana.
- Olen kuitenkin halunnut varmistua siitä, että tämä muutos ei missään tapauksessa heikennä kansalaisten palvelutasoa tai vaaranna arjen turvallisuutta, toteaa ministeri Lindén.

Ennen kuin lankapuhelinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, hänelle tulee tarjota korvaavia matkapuhelin- ja laajakaistapalveluita. Pursiaisen selvityksessä on esitetty 12 ehtoa, jotka korvaavien palvelujen on täytettävä. Nämä ehdot koskevat mm. sisätilapeittoa, päätelaitteen ja verkon sähkönsaantia, hätäpuheluita, erityisryhmien tarpeita, hyvityksiä ja laajakaistan nopeutta.

Hinnoittelusta ja yleispalvelusääntelyn vaikutuksista selvitykset

Pursiainen ehdottaa, että Viestintävirasto seuraa yleispalveluvelvollisten teleyritysten hinnoittelua ja sääntelee tarvittaessa näiden vähittäishintoja. Näin varmistetaan kohtuulliset hinnat.

Pursiainen ehdottaa myös, että Viestintävirasto arvioi yleispalvelusääntelyn vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, käytettävyyteen ja hintaan 29.2.2008 mennessä.

Palvelutason varmistamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö arvioi 30.4.2008 mennessä telepalveluiden palvelutasoa ja hinnoittelua Viestintäviraston selvityksen ja teleyritysten suunnitelmien ja sitoumusten perusteella. Tällöin päätetään, mitä muutoksia teleyritysten toimilupiin, lakiin tai muihin normeihin vielä tarvitaan palvelutason varmistamiseksi.

Ministeri Lindén pitää kansliapäällikkö Pursiaisen laatimaa selvitystä ja sen ehdotuksia varsin hyvinä.
- Mikäli Viestintäviraston selvityksen pohjalta voidaan todeta ehdotukset riittäviksi ja teleyrityksen sitoutuvat ehdotuksiin, lainsäädäntömuutoksia ei tarvita. Jos näin ei tapahdu, niin tulen esittämään muutoksia toimilupiin ja lainsäädäntöön telepalveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi, toteaa ministeri Lindén.


Teleyritykset voivat tarjota yleispalvelua jatkossa muunkin kuin lankapuhelinverkon välityksellä. Tämä viestintämarkkinalain muutos tuli voimaan kuluvan vuoden helmikuussa. Muutos tehtiin, koska matkapuhelimesta on selvästi tullut kansanpuhelin; yli 96 prosentilla kotitalouksista on yksi tai useampi matkapuhelin. Lankapuhelimia on enää alle 40 prosentissa kodeista, ja suunta on laskeva.
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#11 Kunnanhallitus Esityslista 17.12.2007 Asianro 545

16.12.2007 16:53

Kunnanhallitus 17.12.2007




545

INARIN KUNNAN ALUEEN PUHELINKUULUVUUS JA LAAJAKAISTAYHTEYDET



KHALL
Hallintojohtaja



Kuluvan vuoden aikana Inarin kunnan eri alueilla on kiinnitetty huomiota erityisesti alueen puhelinkuuluvuus ja laajakaistayhteysongelmiin. Ennen televisiolähetysten digitaaliseksi siirtymistä keskusteltiin myös television näkyvyydestä. Erityisen voimakkaasti viestiliikenneongelmiin ovat kiinnittäneet huomiota Sevettijärven tien ja Kittilän tien varren asukkaat.




Sevettijärvellä järjestettiin viestiliikenneongelmista valtuutettu Sergei Kp. Fofonoffin aloitteesta ja toimesta laaja yleisötilaisuus 26.6.2007. Tilaisuudessa on paikalla myös valtion viranomaisia ja kunnan edustajia sekä Digita Oy:n, Telia-Sonera Oyj:n ja Elisan edustajat. Tilaisuuden jälkeen Digita rakensi tai lupautui rakentamaan alueelle ns. täytelähettimiä, joilla saatiin televisionäkyvyyttä parannetuksi. Telia-Sonera ja Elisa paransivat GSM-verkon kuuluvutta alueella. Tilaisuudessa kuitenkin todettiin, että edelleenkin on ongelmia puhelinverkon kuuluvuudessa esim. Näätämö-joella. Tilaisuudesta laadittu muistio on ohessa.




Viimeisimmät viestiliikenneongelmiin liittyvät tilaisuudet on pidetty Kittilän tien varressa. Aloitteellisena ja tilaisuuksien järjestäjänä on ollut yrittäjä Jan-Eerik Paadar Solojärvellä. Tilaisuuksia on järjestetty Menesjärvellä (21.11.2007) ja Inarissa (4.12.2007). Viimeksi mainitussa tilaisuudessa on ollut paikalla Telia-Soneran ja Elisan edustajat. Tilaisuuden järjestäjälle olivat toimittaneet kannanottonsa maakuntajohtaja Esko Lotvonen ja palopäällikkö Jukka Harmanen. Kansanedustaja Janne Seurujärvi oli toimittanut tilaisuuteen 4.12.2007 laajakaista- ja matkapuhelinyhteyksiä taajama-alueiden ulkopuolella harvaan asutuilla alueilla koskevan kirjallisen kysymyksen. Paadarin laatima tiedote 4.12.2007 tilaisuudesta, Lotvosen ja Harmasen kirjeet sekä Seurujärven kirjallinen kysymys ovat ohessa.




Inarin kunnan alueella on muuallakin ongelmia viestiyhteyksissä. Samanlaisia puhelinkuuluvuus- ja laajakaistaongelmia on esim. Angelin tien varressa ja suunnassa. Ongelmana GSM-verkon kuuluvuuden osalta on, että siitä vastaavat kaupalliset operaattorit. Valtion tulisi kantaa vastuunsa verkon ulottamisesta myös sellaisiin osiin maata, johon sen tekeminen ei pelkästään kaupallisesti ole perusteltua.




Ilmeistä on, että nykyinen tilanne erityisesti GSM-verkossa olevien kuuluvuusongelmien vuoksi vaarantaa jo kuntalaisten ja alueella liikkuvien turvallisuutta. Tämä on tullut esille Inarin-Utsjoen alueen turvallisuussuunnitteluun liittyvässä kansalaispalautteessa ja edellä mainituissa yleisötilaisuuksissa. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös palopäällikkö Harmanen. GSM-verkossa olevat kuuluvuuden katvealueet tuottavat ilmeistä harmia ja jopa taloudellisia menetetyksi myös alueen yrityksille.




Kunnan onkin syytä jo tässä vaiheessa, vaikka turvallisuussuunnittelutyö onkin vielä kesken, kiinnittää huomiota GSM-verkon kuuluvuudessa oleviin ongelmiin.




Julkisessa keskustelussa on yhdistetty laajakaistaverkon puutteellisuus turvallisuuteen. Käsitykseni mukaan kansalaisten turvallisuuteen laajakaistaverkon puutteellisuus vaikuttaa kuitenkin vain välillisesti. Laajakaistaverkon puutteet näkyvät erityisesti yritysten ja yksityisten ihmisten mahdollisuudesta käyttää Internet-pohjaisia palveluja, jotka näyttävät yhä lisääntyvän. Esimerkiksi Kela näyttää ottaneen uuden verkkopalvelun käyttöön 10. marraskuuta 2007. Kohtuutonta on, että tässä tapauksessa Kelan asiakkaat eivät pysty käyttämään palveluja vain sen takia, että he eivät voi saada toimivaa laajakaistayhteyttä. Selvää näyttää olevan, että yrityksille aiheutuu jopa taloudellisia menetyksiä siitä, että niillä ei ole käytettävissään laajakaistayhteyksiä. Tämän toi esille mm. Kittilän tien varressa kiitettävästi ongelmiin huomiota kiinnittänyt Jan-Eerik Paadar oman yritystoimintansa osalta.




Kunta on osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että laajakaistayhteydet ovat kuitenkin varsin suuressa osaa kuntaa. Valitettavaa on, että kunnasta riippumattomista syistä laajakaistaverkostoa ei saatu laajennetuksi esim. Solojärven alueelle. Syy miksi laajakaistaverkoston laajennus ei toteutunut oli, että kunnan tarjouspyyntöön ei saatu yhtään vastausta.




Inarin tilaisuudessa kävi ilmi, että Telia-Sonera on tullut uuden Digitan
toteutuksessa olevan 450-taajuudella toimivan laajakaistaverkon operaattoriksi 1.12.2007. Elisa näyttäisi painottavan laajakaistan toteuttamista
3 G-verkon pohjalta. Ensin mainitussa ongelmana on, että 450 taajuudella toimiva verkko ulottuu vasta Saariselän alueelle. Viimeksi mainitussa ongelmana on, että laajakaistayhteydet eivät toimi kovin kaukana tukiasemaverkosta. Molemmat toteutustavat vaativat lisärakentamista. Yleisesti arvioidaan, että 450-taajuudella toimiva verkko voisi olla realistinen ratkaisu haja-asutusalueen laajakaistaongelmiin.




Tässä vaiheessa kunnan tulisi pyrkiä toimimaan niin, että 450-taajuudella toimivan langattoman laajakaistaverkon tukiasemien lisärakentaminen aloitettaisiin Lapissa Inarista ja että 3 G-verkon tukiasemia lisättäisiin. Ei liene mahdotonta, että kunta olisi aloitteellinen käynnistämään projektin, jossa selvitettäisiin laajakaistaverkon realistiset laajentamismahdollisuudet tavoitteena ulottaa verkko ainakin sellaisille alueille, joissa myös verkon puute hankaloittaa elinkeinoelämää.




Kj:n ehdotus:


Kunnanhallitus

1. esittää valtioneuvostolle huolensa Inarin kunnan GSM-verkon huonosta
kuuluvuudesta ja erityisesti tämän vaikutuksesta kansalaisten ja alueella
liikkuvien turvallisuuteen

2. esittää viestintä- ja liikenneministeriölle ryhdyttäväksi toimenpiteisiin,
joilla puhelinkuuluvuus ja laajakaistaverkko kunnan alueella saadaan
kaikkien kuntalaisten ja yritysten käyttöön

3. esittää teleoperaattoreille, erityisesti Telia-Sonera Oyj:lle ja Elisa
Oyj:lle, että ne vahvistaisivat omien verkkojensa kuuluvuutta niin, että
GSM-puhelimia voidaan käyttää kaikissa kunnan kotitalouksissa ja
yrityksissä sekä mahdollisimman paljon muuallakin kunnan alueella niin
paljon kuin mahdollista

4. esittää teleoperaattoreille, erityisesti Telia-Sonera Oyj:lle ja Elisa
Oyj:lle, että lankaliittymistä aiheutuvia maksuja korotettaisi kohtuut-
tomasti eikä lankaliittymäverkkoja purettaisi ainakaan niiltä kunnan
alueilta, joissa on ongelmia GSM-verkon kuuluvuudessa

5. esittää Telia-Sonera Oyj:lle ja Digita Oy:lle 450-taajuiden laajakaista-
verkon lisärakentamisen aloittamista Inarista sekä Telia-Sonera ja Elisa
Oyj:lle 3 G-pohjaisen tai muun laajakaistaverkon laajentamista Inarin
alueella niin, että laajakaistan piiriin saataisiin kaikki alueen yritykset ja
taloudet.

Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#12 Kansanedustaja Markus Mustajärven kesällä -07 esittämä kirjallinen kysymys ja siihen saatu vastaus

17.12.2007 10:54

Sananvapauden ja tiedonvälityksen toteuttaminen harvaan asutuilla alueilla
Eduskunnan puhemiehelle

Suomen perustuslaissa (2 luku 6 §) säädetään seuraavaa: Ihmiset ovat
yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella. Edelleen saman luvun 9 §:ssä todetaan, että Suomen kansalaisella
ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja
valita asuinpaikkansa.

Perustuslaissa taataan jokaiselle myös sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy
oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita
viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden
käyttämisestä annetaan lailla.

Nykyisessä tilanteessa on perusteltu syy epäillä, toteutuvatko perustuslaissa
mainitut oikeudet, esimerkiksi yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, sananvapaus ja
turvallisuus, kaikkialla Suomessa.

Lapin radiossa julkaistiin oheinen uutinen heinäkuun ensimmäisellä viikolla:
"Sallan Naruskalla ovat Soneran kännykkäpuhelimet olleet mykkinä jo pitkään.
Yhtiö ei ole tiedottanut asiakkaille viasta. Vastaavia tapauksia on ollut
Lapissa tänä vuonna jo useita. Soneran mukaan tiedottamatta jättäminen on tässä
tapauksessa kuitenkin viestintäviraston ohjeiden mukaista. Jos vika koskee alle
sataa lankapuhelinliittymää tai yhtä matkapuhelintukiasemaa, viasta ei tarvitse
antaa viranomaistiedotetta eikä vikaa tarvitse korjata välittömästi. Kuitenkin
Lapissa yksi tukiasema saattaa kattaa maantieteellisesti yhtä suuren alueen
kuin Etelä-Suomessa kaksikymmentä tukiasemaa. Asian tekee ongelmalliseksi se,
että Sonera on monella alueella Lapissa ainoa palveluntuottaja. Silloin
esimerkiksi hätäpuheluiden soittaminen saattaa olla mahdotonta."

Tiedonvälitykseen ja perusoikeuksiin liittyy myös seuraavanlainen
kansalaispalaute Lapista. Perheyritys on toiminut syrjäisellä alueella
1990-luvun puolivälistä lähtien. Vanhassa TV-järjestelmässä oli yksi antenni,
jonka kautta näkyivät perheen ja yrityksen televisiot. Huoneistossa oli kaksi
yrityksen televisiota sekä yksi määräaikainen televisiolupa. Henkilökohtaisesti
yrittäjällä oli yksi televisiolupa ja neljä televisiota.

Äskettin suoritetuissa mittauksissa todettiin, että signaali on ainoastaan 6-8
%, joten digiboxilla ei saada televisiokuvaa näkymään. Tämän jälkeen
asennettiin lautasantenni ja Digita lähetti yhden Ylen kortin. Muihin
televisioihin Digita ei ole suostunut lähettämään korttia ilman erillistä
maksua. Mikäli kyseisellä katselupaikalla halutaan saada useampi televisio
näkymään, joudutaan niihin jokaiseen hankkimaan Ylen kortti, joka maksaa 75
euroa/kpl, eli kustannukset moninkertaistuvat aiempaan verrattuna.

Myös tietokoneyhteydet samaan asuin- ja yrityksen toimipaikkaan kangertelevat.
Käytössä on modeemiyhteys, koska laajakaistaa ei kyseisellä alueella ole. LVM:n
ja Digitan sopimus 10/2006 tarkoitti, että laajakaistayhteyden rakentaminen
tällä alueella viivästyy. Ennen modeemilla tuli toimeen, mutta nykyisin se
pätkii ja katkoo yhteyksiä jatkuvasti. Parannusta tilanteeseen ei ole näkyvissä.

Nämä esimerkit kertovat kiistatta, että kansalaiset eivät saa samalla rahalla
samaa peruspalvelua kaikkialla Suomessa (TV:n näkyvyys) tai että heillä ei ole
mahdollisuutta saada tai lähettää yhtä lailla ja samaan hintaan tietoa
(nykyaikaiset tietoliikenne- ja puhelinyhteydet). Myös turvallisuuden suhteen
eriarvoisuus on ilmeinen, kuten Lapin radion uutisesta ilmenee.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Toteutuvatko kansalaisten yhdenvertaisuus ja sananvapaus kaikkialla Suomessa
tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien sekä television näkyvyyden osalta?

Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2007

Markus Mustajärvi /vas

----------------------

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra
puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Markus Mustajärven /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK
235/2007 vp:

Toteutuvatko kansalaisen yhdenvertaisuus ja sananvapaus kaikkialla Suomessa
tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien sekä television näkyvyyden osalta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Viestintämarkkinoita ja niiden toimivuutta ohjaa Viestintämarkkinalaki
(393/2003). Lain tulkinnoista ja valvonnasta vastaa ensisijaisesti
Viestintävirasto liikenne- ja viestintäministeriön vastatessa lainvalmistelusta.

Viestintämarkkinalain 1 § asettaa tavoitteeksi palvelujen tarjonnan ja käytön
edistämisen viestintäverkoissa sekä varmistamisen, että viestintäverkkoja ja
viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien
saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi huolehtia siitä, että
Suomessa saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat käyttäjien
kohtuullisten tarpeiden mukaisia, keskenään kilpailevia, teknisesti
kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan
edullisia.

Kirjallisen kysymyksen mukaan Lapin radiossa oli heinäkuussa julkaistu uutinen:
"Sallan Naruskalla ovat Soneran kännykkäpuhelimet olleet mykkinä jo pitkään.
Yhtiö ei ole tiedottanut asiakkaille viasta. Vastaavia tapauksia on ollut
Lapissa tänä vuonna jo useita. Soneran mukaan tiedottamatta jättäminen on tässä
tapauksessa kuitenkin viestintäviraston ohjeiden mukaista. Jos vika koskee alle
sataa lankapuhelinliittymää tai yhtä matkapuhelintukiasemaa, viasta ei tarvitse
antaa viranomaistiedotetta eikä vikaa tarvitse korjata välittömästi. Kuitenkin
Lapissa yksi tukiasema saattaa kattaa maantieteellisesti yhtä suuren alueen
kuin Etelä-Suomessa kaksikymmentä tukiasemaa. Asian tekee ongelmalliseksi se,
että Sonera on monella alueella Lapissa ainoa palveluntuottaja. Silloin
esimerkiksi hätäpuheluiden soittaminen saattaa olla mahdotonta."

Viestintämarkkinalain 55 §:n mukaan teleyritys on velvollinen huolehtimaan,
että käyttäjä saa yhteyden maksutta hätänumeroon 112. Hätänumeropalvelu ei ole
verkkosidonnainen. Viestintävirastolle on annettu oikeus täydentää lain kohtaa
välttämättömillä teknisillä toimenpidemääräyksillä. Viestintävirasto on antanut
asiasta suosituksen 310/2005, Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä. Suositus
koskee vain hätäpuheluiden kannalta merkittäviksi määriteltyjä häiriöitä
seuraavasti: "- jossa väestön hätäpuhelut estyvät tai voivat estyä vähintään
puolen tunnin ajaksi ja häiriö koskee kokonaista vähintään 100 kiinteän verkon
liittymän keskitinaluetta tai vähintään 500 kiinteän verkon liittymää
taajama-alueella tai 20 vierekkäistä matkaviestinverkon tukiasemaa
taajama-alueella tai merkittävää matkaviestinverkon aluetta
haja-asutusalueella". Viestintäviraston suosituksen mukaan edellä oleva on
ohjeellista tavoitteen ollessa tiedottaminen, mikäli hätäpuhelut eivät toimi
jollain yhtenäisellä maantieteellisellä alueella.

Käyttäjän aseman turvaamiseksi on viestintämarkkinalain 66 ja 67 §:iä muutettu
1.9.2006. Pykälän 67 perusteella teleyrityksen on määriteltävä käyttäjälle (67
§ 3 mom. 2.kohta) tarjottavien palvelujen laatu ja ominaisuudet sekä
ylläpitopalvelutyypit. Käyttäjä voi vaatia myös 67 d, e, f, g. i §:ien
perusteella säädösten esittämissä rajoissa korvauksia teleyritykseltä virheestä
viestintäpalvelun toimituksessa. Edellä mainittu koskee myös datayhteyksien,
kuten Internet, toimivuutta.

Valtioneuvosto on ollut tietoinen, että laajakaistayhteyksien saannissa on
ongelmia harvaanasutuilla alueilla. Siksi valtioneuvosto myönsi kesäkuussa 2005
toimiluvan koko maan kattavan digitaalisen laajakaistaisen matkaviestinverkon
rakentamiseen NMT-450 verkolta vapautuneita radiotaajuuksia hyväksi käyttäen.
Toimiluvan saanut Digita Oy sitoutui rakentamaan laajakaistaverkon kolmessa
vaiheessa siten, että valtaosaltaan verkko olisi ollut valmis jo vuoden 2007
lopussa. Valitettavasti koko maan kattavan langattoman laajakaistaverkon
rakentamisen aloitus viivästyi valitusten sekä teknologian saatavuuden takia
alkuperäisestä aikataulusta runsaalla puolella vuodella.

Rakennettava verkko on valtioneuvoston hyväksymän kansallisen
laajakaistastrategian mukainen. Se edistää osaltaan nopeiden
laajakaistayhteyksien saatavuutta myös niillä alueilla, joilla ei ole
riittävästi kysyntää laajakaistapalveluiden kaupalliseen tarjontaan. Digita
Oy:lle myönnetty toimilupa mahdollistaa nopeiden laajakaistapalveluiden
tarjonnan koko maassa viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Digita Oy ei
saa laajakaistaverkon rakentamiseen julkista tukea, vaan verkko rakennetaan
kaupalliselta pohjalta. Itse palveluiden tarjonnasta vastaavat
palveluoperaattorit, jotka vuokraavat verkkoyhteyksiä Digita Oy:ltä. Siksi on
tärkeätä, että uusi verkko kattaa myös kaupallisesti kannattavimmat alueet,
jolloin palveluita voidaan tarjota myös vähemmän kannattavilla alueilla.

Valtakunnallisen laajakaistaverkon ohella maahan on jatkuvasti rakennettu myös
alueellisia laajakaistaverkkoja, jotka hyödyntävät sekä perinteisiä kiinteitä
televerkkoja että uudempaa langatonta teknologiaa. Rakentajina ovat toimineet
niin julkiset yhteisöt kuin yksityiset yritykset tai näiden yhteenliittymät.
Yksityiset tahot toimivat kaupallisin perustein ja rakentavat verkkojaan sinne,
jossa niille on riittävästi kysyntää. Myös kunnat tekevät päätöksensä sen
mukaan mikä niiden mielestä on tarkoituksenmukaisinta.

Hallitus katsoo, että jo vuonna 2005 tehty toimilupapäätös mahdollistaa koko
maan kattavat ja kaikille mahdollisimman tasapuoliset laajakaistapalvelut.
Mikään vaihtoehtoinen ratkaisu ei olisi todennäköisesti paremmin edistänyt
kansalaisten tasavertaisuutta laajakaistapalveluiden saatavuudessa. Hallitus
selvittää jatkuvasti muitakin mahdollisuuksia edistää laajakaistan tarjoamista
kaikille kotitalouksille myös harvaan asutuilla alueilla.

Yleisradio Oy:stä annetussa laissa (1380/1993) säädetään, että yhtiön tehtävänä
on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine
oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Julkisen
palvelun tehtävän suorittamista valvoo Yleisradion hallintoneuvosto. Lisäksi
kaupallisille televisiotoimijoille valtakunnalliseen digitaaliseen
televisiotoimintaan myönnetyissä toimiluvissa on ehto, että yritysten
televisiolähetykset voidaan vastaanottaa koko maassa. Toimilupien ehtojen
valvonta kuuluu vuorostaan Viestintävirastolle.

Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirryttäessä hallitus pyrkii varmistamaan
kaikin mahdollisin keinoin digitaalisen television mahdollisimman laajan
kattavuuden siirtymäajankohtana 1.9.2007. Tähän liittyen suomalaisten
televisioyhtiöiden edustajat sopivat liikenne- ja viestintäministeriössä 20.6.
2007 järjestetyssä tapaamisessa, että digitaalisten televisiolähetysten
näkyvyyttä on tarkoitus parantaa uusilla täytelähettimillä. Yleisradio, MTV3,
SubTV sekä SW Television/Nelonen ovat yhdessä sopineet Digita Oy:n kanssa, että
digitaalisessa televisioverkossa olevien katvealueiden poistamiseksi
rakennetaan uusia täytelähettimiä. Täytelähettimien rakentaminen aloitetaan
mahdollisimman pian. Sopimuksen myötä asennetaan 48 uutta täytelähetintä 26
paikkakunnalle. Tämän jälkeen maanpäällisen digitelevisioverkon peitto kasvaa
99,999 prosenttiin. Digitaalisen televisioverkon ulkopuolelle jää tämän jälkeen
enää arviolta joitakin satoja talouksia. Näille talouksille digitaalisten
televisiolähetysten näkyvyys hoidetaan satelliittijakelulla.

Tähän liittyen valtioneuvosto hyväksyi esityksen muuttaa televisiotoimijoille
maanpäälliseen televisiotoimintaan myönnettyjä toimilupia siten, että
televisiotoimijat voivat vaikeissa vastaanotto-olosuhteissa ja
poikkeuksellisilla katvealueilla korvata maanpäällisen jakelun vaihtoehtoisilla
jakelutavoilla koko maan kattavan jakeluvelvoitteen täyttämiseksi. Käytännössä
tämä muutos mahdollistaa digitaalisen lähetyssignaalin välittämisen mainituissa
erityistapauksissa satelliitin kautta katvealueilla sijaitseville talouksille.
Näille talouksille järjestetään mahdollisuus hankkia maksutta käyttöönsä
satelliittivastaanottoon tarvittava salauksenpurkukortti. Satelliitin kautta
välitettävän lähetyssignaalin vastaanottoon tarvittavien mahdollisten muiden
laitteiden sekä ylimääräisten salauksenpurkukorttien hankinnasta sekä näihin
liittyvistä kustannuksista vastaa ensisijaisesti kuluttaja, aivan kuten tilanne
on yleisesti muidenkin televisiokotitalouksien ja taloyhtiöiden osalta, niiden
hankkiessa käyttöönsä televisiosignaalin vastaanottoon tarvittavat antenni- ja
vastaanottolaitteet mukaan lukien mahdolliset salauksenpurkukortit.

Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2007

Viestintäministerin sijaisena
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#13 MTV3 45 minuutia: "Matkapuhelimet mykkiä osassa Lappia"

19.12.2007 20:58

Kun NMT-matkapuhelinverkot lopetettiin, jouduttiin tilanteeseen, jossa GSM-puhelimet eivät toimi kaikkialla Suomessa. Ongelma vaivaa erityisesti pohjoisessa.

Lapin pelastuslaitos pitää Inarin syrjäseuduilla olevia puhelimen katvealueita turvallisuusriskinä. Sekä GSM- että viranomaisverkko Virve eivät toimi osissa Inaria lainkaan, ja monin paikoin on häiriöitä.

Matkailusesongin aikaan Lapissa vierailee runsaasti turisteja, jotka liikkuvat nimenomaan puhelimen kuuluvuusalueen ulkopuolella. Onnettomuuden sattuessa mahdollinen pelastustoiminta saattaa vaarantua yhteyksien katkeillessa.

Myös paikalliset asukkaat ovat turhautuneita tilanteeseen. Puhelinongelmien lisäksi internet-yhteydet eivät toimi kunnolla. Se on myrkkyä varsinkin matkailuyrittäjille.

Lisätietoja: http://www.mtv3.fi/45minuuttia/
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#14 Kunnanhallitus Esityslista 17.12.2007 Asianro 545

19.12.2007 21:09

Kunnanhallitus on kokouksessaan 17.12.2007 yksimielisesti hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.


(Esitys löytyy tämän foorumin 11# osiosta)
Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#15 Sisäasiainministeriön kannanotto

06.01.2008 09:12

Juhani Porthan 4.1.2008 SM-2007-3753/Tu-38



Sähköpostiviesti 14.12.2007

VIESTILIIKENNEYHTEYDET

Jan-Erik Paadarin 14.12.2007 allekirjoittaman sähköpostiviestin mukaan Inarin kunnan alueella toimivien kotitalouksien, yritysten, valtion ja kunnan, palo- ja pelastuspalvelun, metsätalouden, rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja monien muiden alojen työntekijöiden turvallisuus on vaarantunut puutteellisten viestiliikenneyhteyksien vuoksi puhumattakaan kymmenistä tuhansista matkailijoista.

Sisäasiainministeriö tuntee huolta väestön turvallisuuden kannalta välttämättömän tietoliikenneinfrastruktuurin puutteista osissa maamme harvaanasuttuja alueita.

Ministeriön tavoitteena on osaltaan edistää tietoliikenneyhteyksien ja -palveluiden tarjontaa kotitalouksille ja yrityksille ja turvata siten väestön turvallisuuden kannalta tarpeellisten tiedonvälityskanavien saatavuutta. Tältä osin ministeriö viittaa asiassa liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston kannanottoihin.

Sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan Valtioneuvosto on jo edistänyt kolmannen sukupolven matkaviestinverkkojen (3G) rakentumista sallimalla teleoperaattoreille mm. tiettyjen aiemmin GSM-verkoille varattujen taajuuksien käyttäminen.

Ministeriön saamien tietojen mukaan on tällä hetkellä yli 96 prosentille suomalaisista kotitalouksista saatavilla kiinteän verkon laajakaistapalvelu, ja jo yli puolet kotitalouksista on hankkinut laajakaistayhteyden. Kiinteää verkkoa täydentävillä langattomilla yhteyksillä kyetään saattamaan loputkin suomalaiset kotitaloudet laajakaistayhteyksien piiriin. Uusien tekniikkojen tulo markkinoille lisää käyttäjien valintamahdollisuuksia myös maaseudulla. Laajakaistayhteyksien tarjonnan ulkopuolella on tällä hetkellä arviolta noin 75.000 kotitaloutta.

Sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan koko valtakunnan alueella toimiva viestintäinfrastruktuuri on tärkeä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kannalta.

Teleyritykset voivat tarjota yleispalveluaan jatkossa muunkin kuin lankapuhelinverkon välityksellä. Tämä viestintämarkkinalain muutos tuli voimaan viime vuoden helmikuussa. Muutos tehtiin, koska matkapuhelimesta on selvästi tullut koko kansan puhelin; yli 96 prosentilla kotitalouksista on yksi tai useampi matkapuhelin. Lankapuhelimia on enää alle 40 prosentissa kodeista.

Sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan lankapuhelinpalvelun tarjontaa ei tulisi lopettaa yhdellekään asiakkaalle ennen kuin hänelle voidaan tarjota korvaavia matkapuhelin- ja laajakaistapalveluita.

Sisäasiainministeriön kannanoton mukaan Viestintäviraston tulee regulaattorina seurata mm. yleispalveluvelvollisten teleyritysten tietoliikenteen saatavuutta ja hinnoittelua. Ministeriö pitää myös välttämättömänä, että Viestintävirasto, kunnat, yritykset, teleoperaattorit ja muut asianosaiset kiinteässä yhteistyössä ratkaisevat nopeassa aikataulussa tarpeelliset etenemistavat väestön turvallisuuden takaamiseksi kaikissa olosuhteissa.








Neuvotteleva virkamies Johanna Hakala





Ylitarkastaja Juhani Porthan




Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#16 TeliaSonera haluaa tyhjentää maaseudun

17.02.2008 14:24



Loppuvuodesta 2007 TeliaSonera ilmoitti nostavansa lankapuhelinmaksuja haja-asutusalueilla. Perusteeksi kyseiselle toimelle yritys ilmoitti vanhan verkon kalliit ylläpitokustannukset. Alkoi takaa-ajo jolla maaseudun asukkaat haluttiin luopuvan lankapuhelinliittymistä vaikka korvaavaa vaihtoehtoa ei olisi saatavilla. Viestintäministeriö teetti loppuvuodesta selvityksen siitä, miten puhelin ja laajakaistapalvelut turvataan harvaan asutuilla alueilla, jos kiinteä lankapuhelinverkko ajetaan alas. Selvityksessä kansliapäällikkö Harri Pursiainen listasi 12 ehtoa, jotka matkapuhelin- ja laajakaistapalveluiden on täytettävä, mikäli niillä halutaan korvata lakkautettava lankapuhelinyhteys. Tärkein kohta listalla on matkapuhelimen kuuluvuus myös sisätiloissa. Myöhemmin viestintäministeriö listasi myös operaattoreista peruspalveluyritykset joita velvoitetaan säilyttämään yhteydet myös haja-asutusalueilla.

TeliaSonera uhmaa viestintäministeriön sääntöä 15.2.2008 antamallaan ilmoituksella, jonka mukaan operaattori aikoo lopettaa lankaliittymien ylläpidon haja-asutusalueilla vuoden loppuun mennessä. Tilanne on ristiriitainen sillä vaikka operaattorilla riittäisi rahaa investoida gsm-tukiasemiin niin riittääkö aika saada kattava kuuluvuus jokaiselle kuluttajalle ennen lankaverkon alasajoa? Operaattorit ovat itse ilmoittaneet että on mahdotonta rakentaa toimiva kännykkäyhteys jokaiseen suomalaiseen kotiin, mutta kannattaako kymmeniä kilometrejä puhelinlinjaa säilyttää yhden kotitalouden takia jonne gsm-yhteyttä ei voida tarjota. Joulukuussa 2007 Inarissa järjestetyssä tilaisuudessa TeliaSoneran edustajat ilmoittivat ”suoraselkäisesti” että lankapuhelinlinjoja ei ole suunniteltu ajaa alas. Ihmettelen vain kuinka lyhyellä aika välillä noinkin ison infrastruktuurin alasajosta on päätetty jos siitä ei edes operaattorin sisällä tiedetty mitään kaksi kuukautta sitten? Mielestäni TeliaSonera on antanut harhaanjohtavaa informaatiota kuluttajille ilmoittaessaan panostavansa kattavaan @450-verkon rakentamiseen seuraavaan kahden vuoden aikana, joka on samalla vuoden jäljessä lankapuhelinlinjojen lopettamiseen nähden, sillä harva kuluttajista on tietoinen että @450 –verkko ei mahdollista puhepalveluita lukuun ottamatta internetpuheluita. Kuluttajien sekaannusta ei ainakaan lievitä keskustelut UMTS-, GPRS-, 3G- tai Wimax-tekniikasta.

Lapissa esimerkiksi on suhteellisesti paljon yksin etäällä asuvia vanhuksia ja en halua edes kuvitella tilannetta jossa 90-vuotias sotaveteraani joutuu soittamaan hätäkeskukseen internetin välityksellä. Vaikka vanhuksilla olisikin mahdollisuus käyttää gsm-yhteyttä niin löytyisikö markkinoilta puhelinta jossa numeronäppäimet olisivat tuuman kanttiinsa joita esimerkiksi nykyisistä lankapuhelinmalleista löytyy useita.


Miksi rakentaa langaton jos valokuitukin olisi jo olemassa?

Otsikon mukainen tilanne löytyy esimerkiksi Inari - Lisma väliseltä alueelta jossa kuitenkin suurin osa kylistä ja kotitalouksista on jätetty palvelun ulkopuolelle. Valokaapelia vedettiin aikanaan koska eu- rahaa kyseiseen toimenpiteeseen oli tarjolla, mutta kaapelin kuoppaamisen jälkeen hyöty alueen kotitalouksille jäi mitättömäksi. Mieleen väkisinkin tulee kysymys että kuka on vastuussa moisesta rahanhaaskauksesta jos investoinnista hyötyy ainoastaan kaapelin toimittaja sekä maan alle upottaja.

Yritysten ja julkisten palveluiden siirtyessä suuremmissa määrin sähköiseen palveluntarjontaan nopeiden internetyhteyksien merkitys kasvaa etenkin harvaan asutuilla seuduilla. Tuntuukin että muutama vuosi sitten lanseerattu etätyö ja etäopiskelu alkaa olla kuopattu ja vaiettu samalla tavalla kuin eu-tukirahoilla rakennettu valokaapeliverkko. Taitaakin olla paikallaan informoida asiasta lapissa vierailevaa tukirahoista päättävää komissaari Danuta Hűbneriä.

Turvallisuus

Tähän mennessä gsm- ja virveverkon katvealueet ovat aiheuttaneet suuren turvallisuusriskin haja-asutusalueilla, mutta lankaverkon lopettamisen myötä ongelma vain saisi uusia mittasuhteita jos operaattorit eivät voi luvata 100% kuuluvuutta läpi maan. Pitkien sähkökatkosten aikana gsm-verkko pimenisi osittain jos palvelun tarjoajilla ei ole jokaisessa lähettimessään varavirtajärjestelmää. Toimimattomat ja puutteelliset viestiliikenneyhteydet muodostavat suuren turvallisuusriskin kaikille alueella asuville ja liikkuville.


Vastuu

Viestiliikenneyhteyksien kehittämisestä on tullut pallopeli kuntien, valtion ja operaattoreiden välillä. Vastuu sysätään mielellään toisen toimijan niskaan jolloin kuluttajan on vaikea löytää kohdetta johon syyttävän sormen voi osoittaa. Olen huomannut samalla TeliaSoneran mielenkiintoisen strategian, Kun markkinoille on ilmoitettavana jotain huonoa kuten lankapuhelinverkon alasajon he tuuppaavat lehtiin väkisin positiivisen otsikon kuten Lapin kansassa 16.2.08 ”GSM-Pöytäpuhelin kätevä vaihtoehto”. Digi-tv siirtymä oli suuri muutos kansalaisten keskuudessa, mutta odotettavissa on vieläkin suurempi kaaos jos lankapuhelinverkkoja aletaan ajamaan alas maaseudulla. Lukuisia kotitalouksia tulee tippumaan tyhjän päälle lankapuhelinverkkojen lopettamisen myötä ja kuinka moni punaisen mökin omistava mummo joutuu tulevaisuudessa istumaan mökkinsä katolla saadakseen yhteyden kännykällään.







Jan-Eerik Paadar
yrittäjä


Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#17 Viestiliikenneyhteydetkö insinööritieteitä?

21.02.2008 08:24

”Niin insinööritieteitä” totesi Viestintäministeri Suvi Lindėn, kun häneltä kysyttiin Maaseudun tulevaisuus lehdessä erilaisista laajakaistavaihto-ehdoista. ”Onhan ne joo tekniikkaa, niillä on vaikeat nimet ja niitä on niin montakin”.

Miten viestintäministeriksi voi päästä ihminen joka ei edes tee kotiläksyjään. On ymmärrettävää että tavallisella kaduntallaajalla on vaikeus vertailla erilaisia vaihtoehtoja ja niiden ominaisuuksia, mutta henkilö joka on vastuussa Suomen viestiliikenneyhteyksistä koskien tätä hetkeä ja ennen kaikkea tulevaisuutta. Kehtasipa hän jopa julkisesti todeta että yli yhden megan yhteydet ovat maaseudulla turhia. Mitä pidemmiksi välimatkat venyvät kotitalouden/yrityksen ja palvelukeskusten välillä niin sitä suurempaan merkitykseen nopeat yhteydet nousevat. Etäterveydenhuollon kehittäminen ja etäopiskelun lisääminen vaativat korkeita panoksia tulevaisuuden viestiliikenneyhteyksiltä. Viestintäministeriö voisi ottaa mallia Ruotsin linjasta jossa valtio on osallistunut aktiivisesti yhteyksien suunnitteluun ja ennen kaikkea kustannusten jakamiseen operaattoreiden kanssa. Suomi onkin tippunut muiden pohjoismaiden taakse laajakaistayhteyksien määrässä kotitaloutta kohden. Suomen linjana onkin ollut lypsää kaikki tarjolla oleva EU-rahoitus verkkorakentamiseen ja loppu on jätetty operaattoreiden huoleksi, osassa operaattorit ovatkin kieltäytyneet rakennettujen kaapeleiden palveluntarjoamisesta jolloin rakennettu yhteys on jäänyt käyttämättä. Kyseisissä tapauksissa mielestäni kuntien tai valtion olisi pitänyt tulla vastaan kustannusten jakamisessa jolloin jo rakennetut verkot olisi saatu hyödynnettyä ja kansalaisten käyttöön.

Pari kuukautta sitten esitetyssä 45-minuutia ohjelmassa viestintäministeri ei halunnut ottaa kantaa oman ministeriönsä tekemisiin, mutta esimerkiksi palolaitoksen käyttämän Virve-verkon puutteisiin hän vaati välitöntä korjausta. Virve-järjestelmä kuuluukin sisäasiainministeriön alaisuuteen jolloin Lindenin oli helppo pestä kätensä asiasta.



Hallitus yrittää kaikin voimin siirtää vastuun viestiliikenneyhteyksien puutteista operaattoreiden ja kuntien niskaan. Välikätenä sekavassa sopassa häärivät kansliapäälliköt, seutuverkkojen edustajat ja monet muut asiasta jotain tietävät. Onkin helppo näin ”sivustaseuraajana” arvostella vuoron perään jokaista sopankeittäjää.





TeliaSonera on valinnut taktisesti oikea ajankohdan ajaa alas kiinteä lankapuhelinverkko kun koko kansa on keskittynyt seuraamaan kemijärven massaliikkeen edesottamuksia. Tuntuu käsittämättömältä että ajetaan alas toimiva lankapuhelinverkko sekä langalliset laajakaistayhteydet ja rakennetaan kaksi langatonta tilalle. Langaton @450-verkko ei mahdollista kännykän käyttöä samalla tavalla kuin Elisan investoima Umts900-järjestelmä jolloin TeliaSonera joutuu rakentamaan erilliset lähettimet niin gsm-verkolle kuin yhden megan langattomalle laajakaistallekin. Jos aikatauluna on vuosi tai maksimissaan kaksi niin onko mastojen pystyttämiseen erikoistuneella Digita Oy:llä resursseja pysyä kehityksen mukana jos molemmat operaattorit haluavat investoida yhtä aikaa syrjäseutujen yhteyksiin.

Tähän mennessä Suomessa on mielestäni liian vähän käyty julkista keskustelua viestiliikenneyhteyksien tilasta sekä tulevaisuudesta ja syy siihen on liika tuudittautuminen sen kuulumisesta perusoikeuksiin sekä infrastruktuuriin. On totuttu antamaan palautetta operaattorin asiakaspalveluun joka nykypäivänä vastaa samaa kuin kertoisi parisuhdehuolistaan numerotiedusteluun. Kenellekään ei ole tärkeintä antaako kukaan kirjallista palautetta valitukseen vaan kuinka kauan joutuu roikkumaan linjalla saadakseen sanottua että yhteys pätkii. Asiakaspalaute tuntuu kuitenkin olevan ainoa keino saada edes jonkinlainen kontakti tämänhetkisiin palveluntarjoajiin. Liian monta kertaa saa kuulla että ”valitettavasti en voi ottaa palautetta kyseisestä asiasta mutta voin yhdistää seuraavalle henkilölle”.






Edelleen pelkän lankaliittymä varassa


Jan-Eerik Paadar



Jan-Eerik Paadar
Adressin tekijä

#18 Taistelu jatkuu...

10.03.2008 15:19

Taistelu jatkuu ja sitä voi seurata osoitteessa:

http://blogitus.net/janinblogi/
Jorma Nuppula
Jämsä

#19 Maaseudun puhelinlinjat ja laajakaistat

14.02.2009 12:45

Maaseudun puhelinlinjat ja laajakaistat.



Hiukan taustatietoa edellä mainituista asioista: Olen kolmentoista vuoden ajan toiminut maaseudulla atk. neuvojana ja käynyt noin tuhannessa maaseudun yrityksessä. Olen toimittanut asiakkaille tietokoneet, ohjelmat ja opettanut niiden käytön, samoin pankkiyhteydet sähköpostin ym.
Monille kylille saatiin laajakaistayhteydet puhelinlinjaa tai valokaapelia pitkin.
Niihin käytettiin myös runsaasti yhteiskunnan varoja, hyvä niin. Nyt tuo kaikki työ ja yhteydet ovat valumassa hukkaan. Yhteyksiä ollaan korvaamassa 450 verkon palveluilla. Tämä on jonkinlainen palvelu niille joilla ei ole mahdollisuutta muuta kautta saada laajakaistayhteyttä. Valitettavasti vain sillä ei voida korvata jo olemassa olevia yhteyksiä niin, että taattaisiin samat palvelut ja toimintavarmuus kuin nykyisellä verkolla. Monella irtisanotulla on myös nopeampi liittymä kuin mitä tilalle tarjotaan. Myös puhelinten osalta mennään huonompaan suuntaan.
Nykyisillä tekniikoilla ei voida taata puhelinyhteyksiä sähkökatkostilanteessa, tukiasemia on ilman kunnollista varavoimaa vailla tuhansia ne olisi varustettava ehdottomasti diesel agrekaateilla jotta toiminta voitaisiin taata. Myöskin Telia soneran minullekin ilmoittama kuuluvuus vain katolle asennettavalla lisä antennilla ei voi olla riittävä.
Olen hankkinut viime helmikuussa 450 yhteydellä toimivan laajakaistayhteyden minua sen toiminta ei vakuuta. Verkko on tehty niin harvaksi, että kunnollista yhteyttä ei saada kuin korkealle asennettavalla suunta-antennilla, tukiasemia on noin 100 km välein ja niiden yhteyksien määrä vain muutamia kymmeniä. Tuolle sadan kilometrin ympyrälle sopii tuhansia käyttäjiä joille kaistaa riittää vain rajoitetusti jos ollenkaan! On myös huomioitava, että kenttä on oltava moitteeton megan yhteysnopeudella jos kaistaa riittää. Sitä löytyy vain ani harvoin toistaiseksi. Tukiasemien määrä pitäisi nostaa vähintäin 450 nmt verkon aikaiselle tasolle nyt vain peitto on teoreettinen. Kaistan rajoittamin myös tulisi kieltää koska se sallimalla annetaan operaattorille rajaton valta tarjota yhteyttä jolla ei todellisuudessa tee mitään mm. mokkulat 3g verkon ulkopuolella. Palvelun tarjoajat on pakotettava tarjoamaan joka tilanteessa sitä nopeutta mistä maksetaan muussa tapauksessa operaatorin tulee olla korvasvelvollinen eikä mitään nimelliskorvauksia vaan todellisesta haitasta, voi olla tuhansia euroja.
Myöskään tuo megan yhteys mitä ollaan kaavailemassa miniminopeudeksi ei ole riittävä, toki sillä voidaan maksaa laskuja ja rajoitetusti surffailla netissä mutta kunnolliseen liikkuvaan kuvaan se ei riitä. Myöskin tulevaisuuden tarpeet olisi otettava huomioon.
Kaavailut uusista nopeista yhteyksistä ovat hyviä ja kannatettavia mutta niistä ei ole apua tahän tilanteeseen. Rakentamisaikakin veisi useita vuosia eikä sitovia päätöksiä ole tehty,

Myös täysin huomiotta on jäänyt mahdollinen kriisitilanne missä langattomat verkot ovat käyttökelvottomia esim: ydinasella ilmakehässä aiheutettu sähkömagneetinen pulssi mikä tuhoaisi kaiken nykytekniikan ja tiedon välityksen. Silloin olisi mahdollista ottaa käyttöön lankalinjat ja vanha puhelintekniikka millä vielä voitaisiin yhteyksiä hoitaa. Mikäli linjat hävitetään ei tätäkään mahdollisuutta voida käyttää. Meidän tulee myös varautua näiden tilanteiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla ja säilyttää hyvä ja toimiva lankaverkko.
Ihmettelen myös operaattorin kiirettä tuhota lankaverkkoa heti kun joku käyttäjä on saatu ulos, pylväät moottorisalla poikki ja langat pois ?
On tullut myös tietoa, että operaattori on ilmoittanut asiakkaan irtisanoneen liittymän vaikkei näin ole tapahtunut.

Katson tietämykseni ja kokemukseni perusteella, että nyt ollaan tekemässä korvaamaton virhe jos annetaan operaattorin rajattomalle ahneudelle valta tehdä mitä haluaa.
Oli myös virheratkaisu myydä operaattoritoiminnot ulkomaalaisille, nyt kaikki viestiliikenne on Ruotsin kontrolloitavissa, kenen ulkovallan lie tulevaisuudessa ?
Jorma Nuppula
Jämsä

#20 @450 laajakaista-asiaa

01.05.2009 10:35

Maaseudun puhelinlinjat ja laajakaistat
Sonera on aloittanut massiivisen kampanjan maaseudun puhelinyhteyksien ja laajakaistojen alasajoon.
Puhelinkampanjalla soitellaan asiakkaille ja kehutaan @450 laajakaistan edullista hintaa ja yhteyden hyvää laatua. Näin on saatu asiakkaita petetyksi ja luopumaan hyvin toimivasta laajakaistayhteydestä. Sonera on lähettänyt postissa laitteet asiakkaalle, tässä vaiheessa karvas totuus on paljastunut, luvattua yhteyttä ei saadakaan.toimimaan. Mahdollinen yhteys toimiakseen vaatii korkealle asennettavan lisäantennin jolla yhteys mahdollisesti saadaan toimimaan. Kaikki tämä omalla kustanuksella. Toimiva laajakaista katkaistaan välittömästi ja sitä ei luvata palauttaa vaikka uutta ei saada toimimaan.
Sonera ei lupauksistaan huolimatta ole käynyt varmistamassa yhteyden toimivuutta tapauskohtaisesti.
Myös argumentti hinnan edullisuudesta on täyttä valhetta, jos yhteys toimii huonosti tai ei lainkaan niin raha maksetaan tyhjästä. Myös kaistan rajoitus jos yhteys toimisi antaisi mahdollisuuden netin käyttöön vain viitenä päivänä kuukaudessa.
Itse hankin @450 laajakaistan Helmikuussa 2008 vuoden kokeilun jälkeen voin sanoa ettei sitä todellakaan voi sanoa laajakaistaksi. Kotoa en saanut sillä ensimmäistäkään yhteyttä, olisi vaatinut ulkoantennin ja noin 30 metrin maston ja sen rakentamiseen minulla ei ollut mahdollisuuksia. Jostain sain hetkellisesti yhteyden mutta ilman ulkoantennia yhteys ei toimi kun joissain harvoissa paikoissa ei voida puhua mistään liikkuvasta laajakaista jos se vaatii massiivisia antennirakenteita toimiakseen.
Koko verkko on tehty niin harvaksi ettei sillä voida saada toimivia yhteyksiä aikaiseksi. Voidaan puhua niinsanotusta lumeverkosta jolla saadaan alasajettua toimivat laajakaista yhteydet.
Toki verkko sinänsä on kannatettava siellä missä ei vielä ole muuta mahdollisuuta laajakaistan käyttöön yhteydellä voidaan rajoitetusti hoitaa laskujen maksua ja sähköpostia mutta vaativaan yrityskäyttöön siitä ei ole.
Voin sanoa kokemukseni perusteella, että nyt ollaan tekemässä sellainen virhe mikä vaarantaa koko maaseudun yritustoiminnan ja turvallisuuden.

Ei pidä uskoa Soneran vakuutteluihin, vaan pitää kuunnella meitä maaseudun asiantuntijoita ja toimia niin ettei korvaamatonta vahinkoa päästäisi enään tekemään.
Nyt pitäisi välittömästi laittaa toimenpidekielto millä linjojen purkaminen estetään. Myös pitää asettaa uhkasakko Soneralle, 30 miljoonaa euroa olisi sopiva summa minkä he väittävät olevan tappio vuodessa maaseudun puhelinlinjoista.

Myöskin Soneran ilmoitus olla korjaamatta rinkkoontuneita puhelin ja laajakaista yhteyksiä tuntuu ihmeelliseltä. Vaikka yhteyttä ei ole Sonera laskuttaa normaalisti. Maksusta pääsee eroon vain sanomalla itse liittymän irti.
”Viat” ovat myös yllättäen lisääntyneet rajusti tuntuu siltä , että niitä tehtaillaan tietokoneen äärestä.
Viimeisin tämän päivän tieto on paikallisen linja-autoyrittäjän yhteyksien ”vika” jota ei luvattu korjata korkeiden kustannusten vuoksi. Tällä vaarannetaan koko yrityksen toiminta, kunnollista kännykkä yhteyttäkään ei toimipaikasta ole.

Seuraavassa suora lainaus matkapuhelimien käyttöohjeesta:
”Tämä laite käytää kaikkien matkapuhelinten tapaan radiosignaaleja, matkapuhelinverkkoa ja yleistä puhelinverkkoa sekä käyttäjän ohjelmoimia toimintoja. Tämän vuoksi yhteyksiä ei voida taata kaikissa oloissa. Sinun ei koskaan tulisi luottaa ainoastaan langattomiin viestimiin välttämättömässä kommunikoinissa kuten hätätilanteessa.”

Olen myös avannut adressin Boikotoi TeliaSoneraa osoitteessa: http://www.adressit.com/boikotoits
Samoin olen avannut kriisipuhelimen johon petetyt Soneran asiakkaat voivat soittaa ja kertoa kokemistaan vääryyksistä. Numero on 0442 804 500
Kotisivuni: http://www.nettilinja.fi/~jnuppula/
s.posti jotapnup@hotmail.com


Jorma Nuppula
Jorma Nuppula
Jämsä

#21 12 ehtoa

01.05.2009 10:39

Kansanpuhelin – lankapuhelimesta kännykkään
” Lähtökohtana selvityksessä on, että ennen kuin lankapu-helinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, tälle tarjotaan korvaavia matkapuhelin- ja laajakaistapalve-luita, jotka täyttävät selvityksessä esitetyt 12 ehtoa.”
Arvionsa perusteella ministeriö päättää, mitä muutoksia teleyritysten toimilupiin, lakiin tai muihin normeihin vielä tarvitaan palvelutason varmistamiseksi. Lähtökohta on, että ennen kuin lankapuhelinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, tälle tarjotaan korvaavia matka-puhelin- ja laajakaistapalveluita, jotka täyttävät ainakin seuraavat 12 ehtoa:
1) Sisätilapeitto. Matkapuhelu onnistuu kaikissa vakitui-sissa normaalirakenteisissa asunnoissa ja yritysten toimi-paikoissa myös rakennuksen sisätiloissa ilman käyttäjän kustannuksella hankittavia lisälaitteita. Jollei sitä voida var-mistaa, teleyritys huolehtii kustannuksellaan palveluiden saatavuudesta jollakin muulla tekniikalla.
2) Verkon sähkönsaanti. Matkapuhelinverkon tukiasemien sähkönsaanti on varmistettu niin, että palvelut toimivat moitteettomasti yleisen sähkönjakeluverkon häiriötilan-teissakin vähintään kolme (3) tuntia. Taajamien ulkopuo-lella olevien tukiasemien häiriöttömän toiminnan vähim-mäisaika nostetaan vähintään kuuteen (6) tuntiin 1.6.2010 mennessä.
3) Päätelaitteen sähkönsaanti. Teleyritys huolehtii siitä, että kuluttajalle tarjotaan kohtuullisella hinnalla välineitä, joilla matkaviestinten akut voidaan ladata muualta kuin yleisestä sähkönjakeluverkosta, milloin kuluttajan vaki-tuinen asunto ei ole yleisen sähkönjakeluverkon piirissä.
4) Hätäpuhelut. Hätäpuhelut ovat mahdollisia matkapu-helinliittymästä vastaavasti kuin lankapuhelimesta.
5) Tekstiviestihätänumero. Yhteistyössä viranomaisten kanssa koko maassa otetaan käyttöön erityisryhmille erikseen osoitettavissa oleva yhtenäinen matkapuhe-linverkon 112-tekstiviestihätänumero.
6) Erityisryhmät. Teleyritykset huolehtivat, että erityis-ryhmille on tarjolla matkapuhelinverkon (GSM) pääte-laitteita ja palveluita, jotka ovat palvelutasoltaan vähintään yhtä hyviä kuin lankaverkon vastaavat palvelut.
7) Lopettamisilmoitus. Lankapuhelinpalvelun lopettami-sesta ilmoitetaan kuluttajalle vähintään vuotta aikaisem-min.
8) Muut kuin vakituiset asunnot ja toimipaikat. Muualla kuin vakituisissa asunnoissa ja yritysten toimipaikoissa asiakkaille tarjotaan lopetettavien palveluiden tilalle korvaa-via puhelinpalveluita ja vähintään peruspalvelutason laaja-kaistayhteyksiä kuluttajaviranomaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin.
9) Hyvitykset. Teleyritys hyvittää kuluttajalle kuluttajaviran-omaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin laitteet ja kustannukset, jotka käyvät tarpeettomiksi lankapuhelin-palvelun tai lankapuhelinverkon kautta tarjotun laajakaista-palvelun lakatessa.
10) Hyvitys langattomaan laajakaistaan siirryttäessä. Tarjotessaan lakkautettavan lankaverkon laajakaistayhtey-den tilalle langatonta laajakaistapalvelua teleyrityksen on hyvitettävä kuluttajaviranomaisten ja Viestintäviraston hy-väksymin ehdoin lisälaitteista ja järjestelyistä kuluttajalle aiheutuvat kustannukset.
11) Laajakaistan nopeus. Laajakaistan peruspalvelutasok-si määritellään koko maassa 1 Mbit/s.
12) Julkisen tuen verkot. Julkisella taloudellisella tuella rakennetut laajakaistayhteydet ylläpidetään teleyritysten tekemien sopimusten mukaisesti.

Kohta seisemän on ainoa ehto jota Sonera on noudattanut kirjaimellisesti, minullekin lopettamisilmoitus on postitettu jo kolme kertaa !