Kielivalinnan puolesta

Riitta Pasanen on aivan hakoteillä. Joko hän ei ole tutustunut Suomen koululaitoksen kieltenopetuksen haasteisiin, ei ymmärrä asiatietoa, tai hänet on lahjottu tai painostettu (varsin teatraalisen makuiseen) takinkääntöön.

Suomenkielisissä opetusalan ammattipiireissä tiedetään, että ruotsin pakollisuus suomenkielisissä kouluissa ”sementoi valintoja liikaa”, Opettaja-lehdessä aikanaan ollutta ilmaisua käyttääkseni. Ruotsinopetukseen syydettävät resurssit menevät suurimmaksi osaksi hukkaan, sillä ”sekä peruskoulun päätösvaiheessa että ylioppilastutkinnossa ruotsin kielen oppimistulokset ovat hälyttävän heikot, mihin osaltaan pakollisuus on varmasti vaikuttamassa. Toisen kotimaisen kielen määrääminen pakolliseksi sekä peruskoulussa että lukiossa on ollut poliittinen ratkaisu, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon pedagogisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia.” (Lappalainen 1985:159; Nikki 1998:40). ”Jos päätös ruotsin opiskelusta olisi oppilaiden oma, opiskelumotivaatio olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi ja ruotsin opiskelun kokonaistuotoksen voisi odottaa olevan merkittävästi parempi kuin nykyisin.” (Lainaukset: emeritusprofessori Kari Sajavaaran artikkelista "Kielivalinnat ja kielten opiskelu". Artikkeli on ilmestynyt teoksessa Riikka Alanen, Hannele Dufva & Katja Mäntylä (toim.), 2006. "Kielen päällä. Näkökulmia kieleen ja kielenkäyttöön." Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus.)

Kielenopetuksemme on kriisissä. Eurooppalaisten valtakielten taitajia ei saada tarpeeksi ilman, että ruotsi muutetaan kouluissa vapaaehtoiseksi. Tämä vapauttaa sekä ajallisia että rahallisia resursseja monipuolisemman kielipaletin tarjoamiseen.

Opiskelu- ja työmarkkinoiden tasa-arvon kannalta on välttämätöntä, että myös korkeakoulujen pakollisesta ruotsista luovutaan, ja julkisten virkojen ruotsintaitovaatimukset kohtuullistetaan ja suhteutetaan todellisiin alueellisiin tarpeisiin. Näin ruotsinkieli ei ole enää tarpeeton pullonkaula ja työmarkkinoiden eriarvoistaja, mitä se on nyt. Ja saamme edelleen merkittäviä säästöjä, joista osa voidaan kohdentaa vaikkapa kieltenopetuksen edelleen kehittämiseen.

-----------

Keskustelua kannattaa jatkaa esim. Helsingin Sanomien sivuilla (Kestoaiheet), Aamulehden palstalla (Kielipolitiikka) tai jollakin muulla tarkoitukseen sopivalla palstalla.