Päiväkoti Kalinkan puolesta

Kalinkassa yli puolet perheistä ja lapsista on suomenkielisiä. Heille päiväkoti toimii kielikylpypäiväkotina, jossa arkisten toimien ja leikin lomassa kuulee ja oppii luonnostaan vierasta kieltä. Vastaavasti venäjänkielisille perheille Kalinka toimii kielikylpynä ja oppina suomenkielestä ja kulttuurista. Edut molemmille ovat kiistattomat: Suomi saa venäjää osaavia suomalaisia, ja helsingin kaupunki säästää päiväkodin tuottaessa opiskelijoita viereiseen suomalais-venäläiseen kouluun joka toimii valtion rahoituksella. Venäjän kielen osaamisen heikko taso Suomessa on tutkimusten mukaan nykyisin jopa talouden kasvun este ja erilaisissa juhlapuheissa venäjän kielen asemaa on haluttu parantaa. Edelleen venäjänkieliset (maahanmuuttajat) kotoutuvat hyvin Suomeen ja oppivat vahvan suomenkielen taidon. Tämä toimii muun muassa syrjäytymisen tehokkaana ehkäisijänä.

Laadukas päivähoito lienee kaikkien etu. Totta onkin että Kalinkassa on hyvä hoito, työhönsä sitoutuneet hoitajat ja inhimillisen kokoiset lapsiryhmät. Viestitulva päättäjille kertoo siis sekä vanhempien huolesta että tyytyväisyydestä Kalinkaan ja sen toimintaan.

Kalinka eroaa monista muista yksityisistä päiväkodeista mm. kokonsa takia. On eri asia saada n. 20 varakasta maksavaa perhettä asiakkaiksi kuin sata (Kalinkan lapsimäärä 98). Kalinkan perheet ovat kaikista tuloluokista ja tämä on myös ideologinen valinta: laadukasta ja kielikylpyä/omankielistä hoitoa on tahdottu tarjota kaikille varakkuudesta riippumatta. Käytännössä päiväkodin toimintaa ei voida jatkaa ilman kaupungin tukea, joko ostopalvelun jatkumisena tai muilla keinoin. Toivon siis muiden vanhempien joukossa, että kaupunki voisi tukea Kalinkan toimintaa myös tulevaisuudessa jossain muodossa, jotta toimintaa ei tarvitse lakkauttaa.

Kalinka on myös alueellaan tärkeä päivähoidon tarjoaja ja suurin osa päiväkodin lapsista tulee lähialueelta. Jos toimnta ajetaan alas tulee tämä näkymään paineena alueen muissa, jo nykyisillään täysissä päiväkodeissa.

Toivoisin että Kalinkaa kohdeltaisiin kielikylpypäiväkotina ja sille annettaisiin sama asema kuin lukuisille ruotsinkielisille kielikylpypäiväkodeille joilta kaupunki ostaa palveluja. Tämä olisi mielestäni sekä Helsingin kaupungin, koko Suomen että sekä alueen venäjän-, kaksikielisten, että suomenkielisten perheiden etu monella tapaa. Uskon että laadukkaalla päivähoidolla, syrjäytymisen ehkäisyllä ja venäjän kielitaidon paranemisella on jokaisella myös merkittävät hyödyt taloudelliselta kannalta.