Sanokaa kyllä NATO:lle suomalaiset!

...siinä, että Suomeen kohdistuvia ilmatilaloukkauksia sattuu Venäjän puolesta vähän väliä. Itse asun lähellä itärajaa, ja ainakin paikallismedia on uutisoinut näistä. Vähän vaikeahan noita on netistä löytää kun tosiaan paikallisempia juttuja taitavat olla, mutta yhden onnistuin jopa kaivelemaan esille:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200710306785548_uu.shtml
tosin teksti-tv:llä oli muutama päivä sitten juttua Imatralla tapahtuneesta loukkauksesta. Taitaa olla uusin tapaus, muistaakseeni tämän vuoden elokuulta.

Minulla on sellainen tunne, että Venäjä haluaa edelleen sekaantua vakavasti naapurusmaidensa sisäisiin asioihin, vaikka ne eivät olisikaan Georgian -konfliktin luokkaa. Esimerkiksi Viron pronssisoturipatsaskiista? Suomelle muutama vuosi sitten annettu nootti jostakin II maailmansodan aikaisen asian mielipiteestä? Jonkin Venäjän johtohenkilön julkisuuteen antama tieto (ellei peräti epäsuora uhkaus), että Venäjä katsoisi Suomen Nato -jäsenyyttä varsin pahasti? Olen kuullut myös puhuttavan, että Venäjä on keskittänyt joukkojaan entistä enemmän Suomen-Venäjän rajalle. Tämän tiedon oikeellisuudesta en voi kuitenkaan mennä takuuseen. Sanottakoon, että kuitenkin vasta tämän Georgian -konfliktin seurauksena olen alkanut vakavammin pohtia Nato -jäsenyyttä. Ennen olin sitä vastaan. Minusta tämä kuitenkin osoittaa että Venäjä on halukas puuttumaan naapurimaidensa asioihin vaikka asein, varsin vähäpätöisitä syistä (tiedän kyllä että kiistellyillä Georgian alueilla on ollut sisäisiä levottomuuksia ennen Venäjän saapumista, mutta minusta se ei silti oikeuttanut Venäjän toimenpiteitä). Ja jos nyt Georgia, miksei kerran Suomi? Kun tarkastelemme historiaa, voimme huomata ettei kiristyneessä maailmantilanteessa ja tarpeeksi vallanhimoisen johtajan valtaan astuessa maan puolueettomuus merkkaa yhtään mitään; sellaisten maiden ylitse kävellään surutta. Vaikka Venäjä ei tällä hetkellä muodostakaan mielestäni akuuttia riskiä, olisi joku (EU:ta parempi) turvaverkko hyvä olla olemassa. Olen siis pikkuhiljalleen alkanut taipua Naton kannalle, en kuitenkaan vielä niin voimakkaasti että tämän adressin allekirjoittaisin.