ASTRID THORSIN IDEOIMA UUSI ULKOMAALAISLAKI HYLÄTTÄVÄ!

Keskeisintä ja vaarallisinta ulkomaalaislakiehdotuksessa on sisäministeriön keksimä humanitaarisen suojelun käsite. Sitä ei sidottaisi henkilöön vaan kokonaisten maiden huonoon turvallisuustilanteeseen. Maailmassa on niin monia maita, joissa on huono turvallisuustilanne, että Suomi ei pysty ottamaan edes osaa kaikkien näiden maiden kansalaisista varsinkaan taantumassa. Kts. Failed States -indeksi: http://www.fundforpeace.org/web/index.php?option=com_content&task=view&id=99&Itemid=140, varsinkin kohdat I-9. Suspension or Arbitrary Application of the Rule of Law and Widespread Violation of Human Rights ja I-7 Criminalization and/or Delegitimization of the State

Koska ulkomaalaislakia perustellaan direktiivillä 2004/83/EY, emme – minä ja adressin lähes 27 000 allekirjoittajaa – vaadi enää koko lain hylkäämistä. Sen sijaan vaadimme direktiivin minimitasoa. Vastustamme ehdottomasti humanitaarisen suojelun lisäämistä lakiin. Direktiivikään ei humanitaarista suojelua tunne vaan se on täysin suomalainen keksintö. Koko uusi ulkomaalaislaki on ylipäätään huomattavasti löysennetty versio direktiivistä. Suomella ei olisi edes nousukaudella varaa kaikkiin uuden ulkomaalaislain tarjoamiin asioihin. Saati sitten taantumassa.

Vaatimuksemme:

1. Humanitaarisen suojelun käsite poistetaan lakiesityksestä kokonaisuudessaan. Todistustaakan suojelun tarpeesta pitää säilyä yksilöillä.

Perusteet

Jos turvapaikan saamiseen riittää tietty kotimaa, kuka tahansa ko. maasta tuleva pääsee Suomeen. Huono turvallisuustilanne ei kuitenkaan vallitse vain Somaliassa, Irakissa ja Afganistanissa vaan myös kymmenissä muissa maissa. http://www.fundforpeace.org/web/index.php?option=com_content&task=view&id=99&Itemid=140 (Failed States -indeksi). Varsinkin kohdat I-9. Suspension or Arbitrary Application of the Rule of Law and Widespread Violation of Human Rights ja I-7. Criminalization and/or Delegitimization of the State kuvaavat maita, joiden turvallisuustilanne on huono. Jos tietystä maasta tuleminen riittää suojelun perusteeksi eikä muita todisteita tarvita, tämä sitä paitsi kannustaa esimerkiksi passiväärennöksiin. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Helsingiss%C3%A4+tehtailtiin+nigerialaisille+v%C3%A4%C3%A4rennettyj%C3%A4+asiakirjoja/1135238303432

Työvoimapula, jolla jopa ei-työperäistä maahanmuuttoa on perusteltu, ei ole Suomen suurin ongelma tällä hetkellä. Sitä paitsi humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa! Humanitaarinen maahanmuutto ei perustu henkilön työllistymismahdollisuuksiin vaan muihin kriteereihin.

Pakolaisten ja turvapaikan saaneiden työttömyysaste on ollut korkea nousukaudellakin. (http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/08_maahanmuuttotilastot/wulktyoll.pdf) Lisäksi heidän kotouttamisensa on sekä hidasta että kallista. (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/thors_maahanmuuttajien_kotouttamisjarjestelma_riittamaton_475927.html) Ministeri Thors siirtäisi osan ei-työperäisen maahanmuuton kustannuksista yrityksille. (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Thors+haluaa+yritykset+mukaan+kouluttamaan+maahanmuuttajia/1135242680006)Yrityksiltä pitäisi siis riittää rahaa ei-työperäisten maahanmuuttajien kouluttamiseen samalla, kun YT-neuvotteluista uutisoidaan päivittäin.


2. Ulkomaalaisen palautusmahdollisuus / karkotus direktiivin sallimalle tasolle ja rutiininomaiseksi. Nyt palautuskielto on Suomessa direktiiviä (ja pakolaissopimusta) vahvempi.

Poliisin lausunto otetaan lakiin ja sitä myös poikkeuksetta noudatetaan:

"maasta poistamista ei tulisi rajata ajallisesti, koska on yleistä, että maastapoistamispäätöksen saanut pyrkii välttämään päätöksen täytäntöönpanon. Vuoden määräaika saattaa joissakin vaikeissa tapauksissa osoittautua myös liian lyhyeksi. Matkustusasiakirjan puuttumista ei tulisi pitää teknisenä esteenä. Säännökseen ja sen perusteluihin tulisi kirjata, että jos ulkomaalainen on omalla toiminnallaan vaikeuttanut maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanoa, hänelle ei myönnettäisi oleskelulupaa. Oleskeluluvan ulkopuolelle tulisi myös rajata ne, jotka ovat maahan saapuessaan tai maassa oleskellessaan syyllistyneet sellaisiin rikoksiin, joiden perusteella heille voitaisiin tehdä maastapoistamispäätös."

http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/F9136E61F63DD4B5C225714200421EB1?Opendocument (Lausuntoyhteenveto 5.9.2007, sivut 4 – 5)


3. Perheenyhdistämistapauksissa DNA- ja ikätestit lakiin ja käytäntöön

Perheenyhdistämisohjelmiin liittyy erimuotoista väärinkäyttöä ja täysi-ikäisiä ankkuri"lapsia". http://nettitv.mtv3.fi/nettitv_uutiset/index.shtml/uutiset/uutiset/seitsemanuutiset?154189#154189


4. Dublinin sopimusta noudatettava


5. Perheen käsitteen täsmentäminen

Pakolaiselle on annettu melko laajat mahdollisuudet perheenyhdistämiseen. Kehitysmaissa perheet ovat isoja, ja perhekäsitys on suomalaista laajempi.


6. Vastaanottokeskusten alueellistaminen

Edullisempaa, ja samalla tuettaisiin Sisä-Suomen taloutta viroilla ja työpaikoilla

Ei ole reilua majoittaa ei-työperäisiä maahanmuuttajia pääkaupungin keskustaan samalla, kun monet pieni- ja keskituloiset joutuvat tekemään pitkiä työmatkoja asumisen kalleuden vuoksi. Lisäksi asunnottomia on pääkaupunkiseudullakin edelleen 4000 (http://www.socca.fi/asunnottomuus/asunnottomuus2007.html).


7. Jos Suomi haluaa välttämättä olla aktiivinen turvapaikanhakijoiden suhteen, tulisi suosia Irakin kristittyjä ja maan muita ei-muslimivähemmistöjä, joita nyt uhkaa tuho tai maanpako.


8. Pysyvä oleskelulupa ja kansalaisuus on sidottava kielen oppimiseen, opiskeluun, työntekoon ja itsensä ja perheensä elättämiseen.