ASTRID THORSIN IDEOIMA UUSI ULKOMAALAISLAKI HYLÄTTÄVÄ!

Juha Mäki-Ketelä
Adressin tekijä

/ #415 Lehdistötiedote

15.01.2009 17:08

Tämä tiedote lähti äsken Aamulehteen, molempiin iltapäivälehtiin, Hesariin, Kalevaan, Ilkkaan, Turun Sanomiin, Arvopaperiin, Uuteen Suomeen, Kauppalehteen, HBL:iin sekä Ylelle.

Kopiot lähtivät Suomen yrittäjien ja EK:n toimitusjohtajille.

Pelitaktisista syistä tämä tiedote eroaa merkittävästi eilisestä.

Voitte lähettää tätä vapaasti paikallisille medioille, keskustelupalstoille yms.

Mikäli olet allekirjoittanut adressin, mutta olet sitä mieltä, että et ole näiden alla olevien vaatimusten takana, niin lähetä minulle meiliä. Poistan sitten allekirjoituksesi.

jmakiketela@gmail.com



HUMANITAARINEN SUOJELU AVAA RAJAT

Thorsin vaatima humanitaarinen suojelu ylimitoitettu Suomen taloudelle

Keskeisintä ja samalla myös vaarallisinta ministeri Thorsin (r) johdolla suunnitellussa ulkomaalaislakiehdotuksessa on sisäministeriön keksimä humanitaarisen suojelun käsite. Humanitaarista suojelua ei sidottaisi henkilöön vaan kokonaisten maiden huonoon turvallisuustilanteeseen. Vaarallista tämä on siksi, että maailmassa on lukuisia maita, joissa on humanitaarisen suojelun löysät kriteerit täyttävä ”huono turvallisuustilanne”. Suomi ei pystyisi ottamaan vastaan edes murto-osaa näiden maiden kansalaisista. Varsinkaan taantumassa.

Adressin uutta ulkomaalaislakia vastaan on allekirjoittanut jo lähes 27 000 henkilöä. Koska sittemmin on käynyt ilmi, että lakiehdotus perustuu direktiiviin 2004/83/EY, ei ole realistista vaatia koko lain hylkäämistä, mikäli emme samalla laita eroanomusta EU:hun.

Olen tehnyt satoja tunteja töitä tämän hankkeen eteen, enkä halua työn menevän hukkaan taistelemalla tuulimyllyjä vastaan.

Sen sijaan vaadin direktiivin minimitasoa – joka sallii ehdotettua maahanmuuttopolitiikkaa selvästi tiukemman linjan!

Varsinkaan humanitaarista suojelua ei pitäisi lisätä lakiin. Direktiivikään ei humanitaarista suojelua tunne vaan se on täysin suomalaisten virkamiesten keksintö. Erityisesti huomioitava on se, että Suomella ei olisi edes nousukaudella varaa kaikkiin uuden ulkomaalaislain tarjoamiin asioihin.

Neljä ehdotusta lakiehdotuksen muuttamiseksi:

1. Humanitaarisen suojelun käsite poistetaan lakiesityksestä kokonaisuudessaan

Todistustaakan suojelun tarpeesta pitää säilyä yksilöillä. Lakiin voidaan korkeintaan lisätä yksi kategoria, jossa suojelun tarve on sidottu henkilöön, ei maahan, mutta direktiivin määrittämät pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun ehdot eivät täyty. Tälle kategorialle olisi laissa määritelty tietty maksimi, esimerkiksi 20 – 40 henkeä per vuosi. Näin taataan, että tämä erityiskohtelu kohdistuu nimenomaan erityistapauksiin ja että tästä ei tule laajamittaista takaovea Suomeen.

Jos turvapaikan saamiseen riittää tietty kotimaa, kuka tahansa ko. maasta tuleva pääsee Suomeen. Huono turvallisuustilanne ei kuitenkaan vallitse vain Somaliassa, Irakissa ja Afganistanissa vaan myös kymmenissä muissa maissa. Jos tietystä maasta tuleminen riittää suojelun perusteeksi eikä muita todisteita tarvita, tämä kannustaa esimerkiksi passiväärennöksiin.

Työvoimapula, jolla jopa ei-työperäistä maahanmuuttoa on perusteltu, ei ole Suomen suurin ongelma tällä hetkellä.

Sitä paitsi humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa! Humanitaarinen maahanmuutto ei perustu henkilön työllistymismahdollisuuksiin vaan muihin kriteereihin. Pakolaisten ja turvapaikan saaneiden työttömyysaste on ollut korkea nousukaudellakin. Lisäksi heidän kotouttamisensa on sekä hidasta että kallista.

Ministeri Thors siirtäisi osan ei-työperäisen maahanmuuton kustannuksista yrityksille. Yrityksiltä pitäisi siis riittää rahaa ei-työperäisten maahanmuuttajien kouluttamiseen samalla, kun YT-neuvotteluista uutisoidaan päivittäin.

2. Ulkomaalaisen palautusmahdollisuus / karkotus direktiivin sallimalle tasolle ja rutiininomaiseksi
Nyt palautuskielto on Suomessa direktiiviä (ja pakolaissopimusta) vahvempi.

3. Perheenyhdistämistapauksissa DNA- ja ikätestit lakiin ja käytäntöön
Perheenyhdistämisohjelmiin liittyy todistettavasti erimuotoista väärinkäyttöä ja täysi-ikäisiä ankkurilapsia. Ikätestejä on ulkomaalaislakiin vaatinut Maahanmuuttovirasto. Viraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan jopa kymmenet yksin Suomeen tulevista lapsipakolaisista ovat todellisuudessa 18 vuotta täyttäneitä.

4. Dublinin sopimusta noudatettava
Dublinin sopimus keskittyy ns. ensimmäisen turvapaikkamaan periaatteeseen. Sen tarkoitus on taata, ettei sama henkilö voi jättää turvapaikkahakemusta useampaan kuin yhteen EU:n jäsenmaahan. Toisesta EU-maasta Suomeen tulevat turvapaikanhakijat käännytettävä automaattisesti välittömästi rajalla siihen maahan, josta he tänne saapuivat.

Lisätietoja:
Juha Mäki-Ketelä, 050-5953218, jmakiketela@gmail.com

Kommentoi adressia