ASTRID THORSIN IDEOIMA UUSI ULKOMAALAISLAKI HYLÄTTÄVÄ!

KESKEISET KÄSITTEET

ULKOMAALAINEN
• Henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.


MAAHANMUUTTAJA
• Maahanmuuttaja on maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka kuvaa kaikkia eri perustein muuttavia ihmisiä.

• Maahanmuuttajia ovat ihmiset, jotka asettuvat asumaan esimerkiksi Suomeen vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttajat, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin.


PALUUMUUTTAJA
• Henkilö, joka on asunut pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson synnyinmaansa rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin synnyinmaahansa.

• Suomessa paluumuuttaja -käsitettä käytetään entisistä ja nykyisistä Suomen kansalaisista sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä eli inkerinsuomalaisista, joilla on suomalainen syntyperä.


TURVAPAIKKA
• Valtion myöntämä suoja sen alueelle paenneelle ulkomaalaiselle.


TURVAPAIKANHAKIJA
• Henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Suomessa turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus tai oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella. Hakijalle voidaan myöntää oleskelulupa myös yksilöllisestä inhimillisestä syystä tai tilapäinen oleskelupa.

• Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon.

• Sen sijaan turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa) tai humanitaarisin perustein (esim. kotiinpaluu mahdoton aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia).

• Turvapaikkahakemus voidaan jättää tutkimatta, jos
1) hakija on saapunut turvallisesta turvapaikkamaasta, jossa hän olisi voinut saada turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella ja jonne hänet voidaan palauttaa,
2) hakija voidaan lähettää toiseen EU-valtioon, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä (vertaa Dublinin sopimus, sivu 5.).


PAKOLAINEN GENEVEN PAKOLAISSOPIMUKSEN MUKAAN

• Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta ihminen määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle on täytynyt myöntää pakolaisen asema eli pakolaisstatus.
• Pakolaisuuden edellytykset määritellään Geneven pakolaissopimuksessa. Sopimusta kutsutaan myös Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n pakolaissopimukseksi.

• Henkilö, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja kieltäytyy palaamasta sinne, koska hän pelkää joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen johdosta. Tämä pelon on oltava perusteltua.

• YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi sotaa tai luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia.


KIINTIÖPAKOLAINEN
• Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa.

• Suomen valtio määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Vuonna 2008 Suomen pakolaiskiintiö on 750. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä.


TOISSIJAINEN SUOJELU
• Henkilö, joka ei täytä pakolaisaseman saannin edellytyksiä, voi hakea toissijaista suojelua.

• Edellytyksenä on että hän ei voi palata kotimaahansa, koska hänellä on perusteltu aihe pelätä joutuvansa kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa, jollaista voi olla esimerkiksi kidutus, epäinhimillinen tai halventava kohtelu, kuolemantuomio, teloitus tai hakijan elämää koskeva uhka, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta. Mielivaltaista uhkaa puolestaan voi aiheuttaa kansallinen tai kansainvälinen aseellinen konflikti.

• Toissijainen suojelu voidaan lakkauttaa, jos toissijaisen suojelun myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin, ettei suojelua enää tarvita.


HUMANITAARINEN SUOJELU
• Myönnetään henkilölle, joka ei ole oikeutettu pakolaisasemaan eikä toissijaiseen suojeluun. Humanitaarisen suojelun saamiseen riittää, että hakijan kotimaassa on
o levottomuuksia tai
o ihmisen aiheuttama ympäristökatastrofi tai
o luonnonmullistuksen aiheuttama ympäristökatastrofi tai
o kansainvälinen aseellinen selkkaus tai
o maan sisäinen aseellinen selkkaus tai
o huono tai vaikea ihmisoikeustilanne tai
o huono turvallisuustilanne tai
o huono humanitaarinen tilanne tai
o vastaavat olosuhteet.

• Humanitaarisen suojelun perusteella turvapaikanhakijalle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa, jos maasta poistamisen esteen arvioidaan olevan pitkäaikainen.

• Humanitaarisen suojelun antaminen ei edellytä hakijaan henkilökohtaisesti liittyviä syitä, esimerkiksi henkilökohtaista vainoa. Humanitaarisen suojelun saamiseksi riittää pelkästään jo se, että saapuu tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Tällaisia ”hyväksyttäviä” maita on maailmassa tälläkin hetkellä kymmeniä.

• Uuden ulkomaalaislain välttämättömyyden perusteluna käytetty EU-direktiivi 2004/83/EY ei tätä vaadi. Kyseessä on siis täysin suomalaisten virkamiesten keksintö.

• Toisin kuin usein kuulee väitettävän, kyseinen suojelukategoria ei ole ollut laissa ”jo kymmenet vuodet”, kuten tästä lausunnosta voi helposti todeta:

Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2008 vp

”(…) ehdotetaan ulkomaalaislakiin lisättäväksi uusi kansainvälisen suojelun kategoria, humanitaarinen suojelu. Näin kansainvälisen suojelun käsitteeseen ehdotetaan Suomessa kuuluvaksi turvapaikka, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu”.


OLESKELULUPA
• Oleskeluluvalla tarkoitetaan valtion jollekin tietylle henkilölle myöntämää määräaikaista tai pysyvää lupaa asua valtionsa alueella.

• Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan esim. suojelun tarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein.


TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO
1. Siirtolainen
• Henkilö, joka muuttaa pysyvästi asumaan toiseen maahan.
• Siirtolaisella tarkoitetaan sekä maahanmuuttajaa että maastamuuttajaa.

2. Siirtotyöntekijä
• Henkilö, joka siirtolaisen tavoin hakeutuu toimeentulon hankkiakseen toiseen maahan, mutta ei asetu sinne kuitenkaan pysyvästi.

Muutama lausunto työperäisestä maahanmuutosta:

1. Tekniikan akateemisten liitto TEK: ”Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia osaajia ja työntekijöitä eli työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa – ei korvaamaan sitä.”

2. Kohonen, A. Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa. Suomen Pankki. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 6.11.2007: ”jos maahanmuutto efektiivisesti kasvattaa kohdemaan työpanosta, on siinä silloin kyse työperäisestä maahanmuutosta”.

3. Kunnat. net – kuntatiedon keskus:”työperusteinen maahanmuutto on tärkeää sekä työvoiman saannin että osaamispohjan vahvistamisen kannalta (…) Suomen maahanmuuttopolitiikassa korostui 1990-luvulla humanitaarinen maahanmuutto, joka oli pääosin pakolaisten vastaanottoa, inkeriläisten paluumuuttoa ja perhesiteisiin perustuvaa maahanmuuttoa. Tällä vuosikymmenellä työperusteinen maahanmuutto on noussut tärkeään asemaan”.

4. Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2007, sivut 2, 17, 18: ”maahanmuuton painopiste on siirtynyt nimenomaan työperäiseen maahanmuuttoon”.

”Vähemmistövaltuutetulle tulleet työelämää koskevat yhteydenotot ovat koskeneet esimerkiksi maahanmuuttajien vaikeuksia löytää työtä Suomessa”.

”Työpaikka löytyy helpommin matalapalkka-alojen tehtävistä, eikä tietä eteenpäin näistä ns. sisääntuloammateista paremmin palkattuihin tehtäviin avaudu”.

”Työvoimapulasta ei ilmeisesti kaikilla toimialoilla ole vielä tullut sellaista ongelmaa, että yritysten olisi tarvinnut pohtia ratkaisumalleja kielen oppimiselle työn ohessa”.


KOTOUTTAMINEN
• Suomen laissa kotouttaminen määritellään "maahanmuuttajan yksilölliseksi kehitykseksi, jossa hän pyrkii osallistumaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan sekä samalla säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa".

• Tällä hetkellä virallinen kotouttamisjakso on kolmen vuoden pituinen, jaksoa voidaan erityistapauksissa pidentää.


PERHEENYHDISTÄMINEN
• Tiivistelmä Euroopan unionin lainsäädännöstä:

”Perheenyhdistämistä voivat hakea kolmansien maiden kansalaiset, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa jossakin jäsenvaltiossa ja joilla on todellinen mahdollisuus jäädä maahan pysyvästi.

Sen sijaan direktiiviä ei sovelleta sellaiseen kolmannen maan kansalaiseen, joka on hakenut pakolaisaseman tunnustamista ja jonka hakemuksesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä tai jolle on myönnetty tilapäinen suojelu. Sitä ei myöskään sovelleta Euroopan unionin kansalaisen perheenjäseniin”.

• Oikeus perheenyhdistämiseen koskee seuraavia henkilöitä:
o perheenkokoajan aviopuoliso
o perheenkokoajan ja hänen aviopuolisonsa alaikäiset lapset, mukaan luettuina lapset, jotka on adoptoitu (alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä määriteltyä täysi-ikäisyyden rajaa nuorempi ja joka ei ole naimisissa).

• Jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joissa oikeus perheenyhdistämiseen ulotetaan kattamaan myös seuraavia henkilöitä:
o ensimmäisen asteen sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa
o täysi-ikäiset naimattomat lapset
o avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö.

• Jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, ja sairausvakuutus.

• Samoin voidaan edellyttää, että hänellä on vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)

• Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)

• Perheenkokoajalta voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)


DUBLININ SOPIMUS
Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-osasto:

”pääperiaatteena on, että jossakin EU:n jäsenvaltiossa tehdyn turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio.

Vastuunjakojärjestelmän mukaan vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä kuuluu sille valtiolle, jolla on ollut merkittävin osuus turvapaikanhakijan tulossa jäsenvaltion alueelle tai hänen oleskelussaan siellä, esimerkiksi myöntämällä hänelle viisumin.

Lisäksi jos henkilö on hakenut turvapaikkaa jostakin jäsenvaltiosta (…) se jäsenvaltio, jossa ensimmäinen turvapaikkahakemus on tehty, on velvollinen ottamaan hakijan takaisin”.

Pakolaisneuvonta ry.:

” EU-maat ovat ns. Dublin-asetuksessa sopineet siitä, mikä maa on velvollinen tutkimaan turvapaikkahakemuksen, jos hakija on ollut useassa EU-maassa (tai esimerkiksi Norjassa). Jos selviää, että henkilö on hakenut turvapaikkaa esimerkiksi Ruotsista ennen Suomeen tuloaan, hänet yleensä lähetetään Ruotsiin turvapaikanhakuprosessiin”.


ANKKURILAPSI
• Lapsi, joka lähetetään toiseen maahan hakemaan turvapaikkaa. Tavoitteena on myöhemmin yhdistää koko perhe kohdemaassa ankkurilapsen saamaa oleskelulupaa hyödyntäen.

• Alun perin termi "Anchor Babies" tarkoitti lapsia, jotka syntyivät Yhdysvalloissa laittomasti maassa oleskeleville naisille. Nämä lapset saivat syntyessään Yhdysvaltain kansalaisuuden. Tämä puolestaan mahdollisti sen, että lapsen koko perheen sai maahanmuuttoluvan sekä myöhemmin Yhdysvaltain kansalaisuuden.


RASISMI ELI ROTUSYRJINTÄ
• ihmistä kohdellaan epätasa-arvoisesti tai syrjitään pelkästään siksi, että hän kuuluu johonkin tiettyyn rotuun (biologisten rotujen olemassaolo on kiistelty asia ja siitä vallitsee monia erilaisia käsityksiä).


KRITIIKKI ELI ARVOSTELU
• Arvostelu tai kritiikki on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely.

• Maahanmuuttokritiikki = arvioidaan, tutkitaan, pohditaan ja määritellään maahanmuuttoa ja erilaisia siihen liittyviä ilmiöitä.




Lähteet:

http://www.ihmisoikeudet.net/siirtolaisuus/geneven-pakolaissopimus

http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33176.htm

http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33118.htm

http://www.tek.fi/index.php?id=322

http://www.bof.fi/NR/rdonlyres/66444AD8-C757-48BC-B411-4819010209F5/0/BoF_Online_13_2007_Kohonen.pdf

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;121;43719

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_7_2008_p.shtml

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpvm&${BASE}=utpvm&${THWIDS}=0.5/1233937385_117069&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_E_107_2004_fi.html

http://www.numbersusa.com/content/files/pdf/Hrifa.pdf

http://www.childline.org.uk/Info/Pages/Racism.aspx

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvostelu

http://www.ofm.fi/intermin/vvt/home.nsf/files/vuosikertomus_fi_2007/$file/vuosikertomus_fi_2007.pdf

http://www.pakolaisneuvonta.fi/files/Pakolaistietoa_toimittajille.pdf

http://www.pakolaisneuvonta.fi/?lid=35〈=suo
http://www.pakolaisapu.fi/faq/termit_tutuiksi/