Vaelluskala palautettava Kemijoen vesistöön!

Kemijoen valjastaminen on ollut Suomen suurin ympäristörikos, koska vuonna 1948 lohikalojen nousu Kemijokeen loppui patorakennelman myötä. Vesivoimayhtiö Kemijoki Oy lupasi rakentaa kalatiet kaikkiin voimalaitoksiin, jotta kalat pääsisivät nousemaan. Rakennettiin vain kalahissi, jota lohet eivät oppineet käyttämään, joten muutaman vuoden kuluttua se purettiin pois.

Tuolla tavalla tuhottiin Euroopan paras lohijoki, joka ennen valjastamistaan oli tuottanut yli 2 miljoonaa lohen- ja taimenenpoikasta vuodessa. Vuodesta 1948 vuoteen 2015 on menetetty 67 vuoden aikana yli 130.000.000 lohen- ja taimenenpoikasta. Vesivoimayhtiö on suorittanut velvoiteistutuksia enimmäkseen merialueelle, jossa lohenkalastuksesta ovat päässeet hyötymään lähinnä ammattikalastajat merellä sekä kemiläiset Isohaaran padon luona, jossa epätoivoiset lohet ovat yrittäneet päästä nousemaan Kemijokeen kutemaan, mutta padon takia nousu on estetty ja lohet ovat jääneet toivottomina pyörimään, mistä ne on ollut helppo poimia kemiläisten pakastearkkujen täytteeksi.

Historiallinen vääryys on korjattava niiltä osin kuin se vielä on mahdollista. Vesivoimayhtiö on 67 vuotta vältellyt vastuutaan ja nyt olisi korkea aika saada se toteuttamaan lupaamansa kalatiet, jotta Kemi- ja Ounasjoelle saataisiin takaisin edes osa niistä menetetyistä vaelluskalakannoista.

Kemijoki Oy on tutkinut jo 25 vuotta (1990-2015) kalateiden rakentamista ja pelannut aikaa kalatierakentamisen kanssa.

Kemijokeen on rakennettava 4 kalatietä, jotta lohet pääsisivät Ounasjokeen. Niiden hinta on 11 miljoonaa euroa. Kemijoki Oy:n istutusvelvoite on 2,5 miljoonaa euroa, joten 4-5 vuoden istutusvelvoiterahoilla kalatiet voisi rakentaa

3 kalatietä eteenpäin Kemijärven suuntaan, jotta lohet pääsisivät Yli-Kemijoelle. Hinta 9-10 miljoonaa euroa. 4 vuoden istutusvelvoitteella kalatiet saisi Kemijärvelle asti.

Yhteensä 8 vuoden istutusvelvoitteella kalatiet olisi mahdollista rakentaa ja turvata lohen, meritaimenen ja vaellussiian nousu Ounasjoelle ja Yli-Kemijoelle. Kalatierakentaminen voisi työllistää myös hyvin rakennusmiehiä Lapissa. Kalatien rakentaminen kestää 6-8 kk. Jos kalateitä rakentaisi 2-3 kpl/v, niin vuonna 2019 kalatiet olisivat valmiit ja kesällä 2020 lohi voisi kulkea vapaasti kalateitä ylävirtaan.

Luonto korjaa varsin nopeasti ihmisen tuhon jälkiä, kun sille annetaan mahdollisuus. Uskon, että kalateiden valmistumisen jälkeen vajaassa 10 vuodessa meillä olisi vahva luonnollisesti lisääntyvä lohikanta suurimmassa osassa Lappia.

Tornionjoen lohen rauhoitusajat merellä ja joella ovat antaneet mahdollisuuden vuonna 2014 yli 100.000 lohelle nousta jokea pitkin ylös omille kutualueilleen. Kalastajat saivat pyydystettyä yli 18.000 lohta ja jättivät matkailutuloja jokivarteen lähes 6 miljoonaa euroa.

Kalastusmatkailusta voisi saada erittäin hyvän elinkeinon jokivarsiin 2-3 kk ajaksi, jolloin muuten on Lapin matkailussa ollut hiljaisempaa aikaa. Järkevällä kalastusrajoituksella, matkailun kehittämisellä ja tuotteistamisella tuosta voisi saada kansainvälisestikin hyvin kiinnostavan kesämatkailukohteen.