Valtion ja kuntien toimeentulokustannusten määrä kasvaa paljon enemmän, kuin on arvioitu. Valtiolle arvoidaan tulevan noin 80 miljoonan euron lisälasku ja kunnille 80 miljoonan euron lisälasku. Yhteensä 160 miljoonaa euroa. Eli eläkkeensaajien asumistuen poistaminen ei tuo säästöjä yhtään vaan kasvattaa valtion ja kuntien menoja. 

Tärkeintä olisi jos nyt aktiivisimmat tekisivät valituksia ja kanteluita eläkkeensaajien asumistuen poistamisesta. Siksi, koska se on selkeästi perustuslainvastainen ja ihmisoikeusopimusten vastainen. 

Alla ohjeet valitusten ja kanteluiden tekemiseen. Asiat on syytä viedä korkeimmaalle tasolle ja EU:n ja kansainvalisten valvontaelinten tietoon. Suomi saa eniten tuomioita maailmassa noissa ulkomaalaisissa tuomiostuimissa.

Muutoksenhaku Suomessa

Kantelun oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille voi tehdä, jos epäilee viranomaisen, virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan tahon loukanneen perus- tai ihmisoikeuksia tai menetelleen muutoin lainvastaisesti. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri eivät voi tutkia asiaa, jos muutoksenhaku asiaan on kesken.

Kansainväliset valvontaelimet

Asian saattaminen kansainväliseen valvontaelimeen

Kansallinen tuomioistuin voi esittää käsiteltävänään olevan asian yhteydessä kysymyksen Euroopan unionin tuomioistuimelle unionin oikeuden tulkinnasta. Muutoksenhakija voi eräissä tapauksissa itse, käytettyään kaikki kotimaiset oikeusturvakeinot, valittaa asiastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tai muulle kansainväliselle valvontaelimelle, joka vastaanottaa yksilövalituksia ja jonka toimivallan Suomi on hyväksynyt.

Euroopan unioni

Euroopan unionin tuomioistuin muodostuu kolmesta tuomioistuimesta: unionin tuomioistuimesta, unionin yleisestä tuomioistuimesta ja virkamiestuomioistuimesta. Niiden keskeisenä tehtävänä on tutkia unionin toimien lainmukaisuus ja varmistaa, ettäjäsenvaltiotsoveltavat ja tulkitsevat yhdenmukaisesti unionin oikeutta.

Sosiaalisia oikeuksia koskevan asian voi saada unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi yleensä vain, jos kansallinen tuomioistuin esittää sille kysymyksen unionin oikeuden tulkinnasta käsiteltävänään olevan asian yhteydessä.

Yksityinen henkilö voi sitä vastoin kirjoittaa valituksen Euroopan komissiolle, jos hän katsoo, että jokin jäsenvaltio ei ole noudattanut unionin oikeuden määräyksiä. Yksityinen henkilö voi myös esittää vetoomuksen Euroopan parlamentille tai kääntyä suoraan Euroopan parlamentin jäsenen puoleen Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvassa asiassa. Lisäksi yksityinen henkilö voi kannella Euroopan oikeusasiamiehelle, jos Euroopan unionin toimielin ei toimi lain mukaisesti, laiminlyö hyvän hallinnon periaatteita tai rikkoo ihmisoikeuksia.

Euroopan neuvosto

Kaikki Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiota ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolia. Sopimuksen noudattamista valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Lisäksi 43 jäsenvaltiota (kaikki paitsi Liechtenstein, Monaco, San Marino, ja Sveitsi) ovat ratifioineet Euroopan sosiaalisen peruskirjan tai uudistetun sosiaalisen peruskirjan. Sen noudattamista valvoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea.

Muutoksenhakija voi valittaa asiastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle käytettyään kaikki kotimaiset oikeussuojakeinot. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ei sitä vastoin käsittele yksiövalituksia. Sosiaalisia oikeuksia koskevat asiat tulevat esiin joko jäsenvaltioiden määräaikaisraporteista, tai ne voidaan saattaa komitean huomioon järjestökanteluilla.

Yhdistyneet kansakunnat

YK:n TSS-komitea valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista sopimuksen 160 jäsenvaltiossa. Sen lisäksi YK:n ihmisoikeuskomitea soveltaa vapausoikeuspainotteisen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen eräitä säännöksiä myös sosiaalisiin oikeuksiin sen 167 jäsenvaltiossa.

Sosiaalisia oikeuksia sisältyy myös kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävään sopimukseen (CEDAW). Sopimuksen oikeuksien toteutumista sen 104 jäsenvaltiossa valvoo CEDAW- komitea, joka voi käsitellä myös yksilövalituksia.

TSS-sopimuksen yksilövalitusmekanismi tuli kansainvälisesti voimaan 5.5.2013. Suomen osalta yksilövalitusmekanismi astuu voimaan 30.4.2014. Muutoksenhakija voi myös valittaa mm. sosiaalisia oikeuksiaan koskevien menettelyiden yhdenvertaisuudesta tai oikeudenmukaisuudesta ihmisoikeuskomitealle. Lisäksi jos asiassa on muutoksenhakijan mielestä kyse sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, voi asiasta valittaa CEDAW-komitealle.

YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen noudattamista. Lapsen oikeuksien sopimukseen on vuonna 2011 hyväksytty uusi valinnainen pöytäkirja, jonka voimaan astumisen jälkeen lapsen oikeuksien komitea voi käsitellä yksilövalituksia. Voimaan astumiseen vaaditaan, että 10 valtiota on ratifioinut valinnaisen pöytäkirjan.