Adressi kristillisten arvojen ja uskonnonopetuksen puolesta

Myyryläinen
Vieras

/ #211 Dodii, tässä 206. kappaleen- ja rivinvaihdoilla

21.08.2010 17:35

Vieras kirjoitti (200.): ”Tarkoitukseni ei suinkaan ollut kirjoitella ylimiellisesti ja kenties loukaten ketään.”

Hyvä niin. Taitaa vain olla kristityillä niin sisäänrakennettua pitää kristittyjä hyvää ja tayteläistä elämää viettävinä ja ateisteja tyhjinä, itsekeskeisinä ja tarpeettomina, että ette itse huomaakaan.

 

Vieras kirjoitti (200.): ”Tässä huomaa, että "toisinaan" (ei aina) ateistit loukkaantuvat helpositi väitellesään uskovien kanssa.  ”

Minun nähdäkseni johtuu siitä, että kristityt pitävät ateismia jonakin yhtenäisenä maailmankatsomuksena jolle he itse ovat luoneet mieleisensä vastustettavan inhokkisisällön. Sitä' kutsutaan väittelöyteknisesti olkiukkotaktiikaksi. Oikeasti ateismi ei tarkoita kuin, että ei usko yliluonnollisiin henki- eikä jumalolentoihin. Maailmankatsomus rakentuu ihan muista aineksista ja on eri ateisteilla erilainen. Jospa yrittäisitte kuunnella ateistisen keskustelukumppaninne omia mielipiteitä ettekä laittaisi sinne omakeksimiänne.

 

Vieras kirjoitti (200.): ”Ihmisen on kertakaikkiaan mahdoton uskoa sellaiseen, jota ei voi, nähdä, kuulla tai koskettaa. Usko ei ole järjellä selitettävissä, se on yksin kertaisesti uskoa elävään ja yliluonnolliseen Jumalaan.”

 

Olemassa oleva pitäisi pystyä todistamaan faktoin niin, että niiden paikkansapitävyyden todistavat havainnot on toistettavissa toisistaan riippumattomasti ja riippumattoman tahon toimesta. Lisäksi faktojen pitäisi muodostaa loogisesti eheä kokonaisuus. Siihen ei mahdu yliluonnollinen vaan tuo olemassaolon todistaminen tekee yliluonnolliselta näyttävästä luonnollisen ja vain luonnollisia on olemassa. Ja jos todistaminen ei onnistu niin kohdetta ei ole meille olemassa. Ja jos me edelleenkin olemme havaitseminamme jonkin vaikutuksen niin meidän pitää lähteä hakemaan sille selitystä jostakin muualta.

Yleensä ottaen uskonnollisille kokemuksille on löytynyt jokin luonnollinen selitys. Esimerkiksi aisteilla havaitsematta jääneen jonkin läsnäolon havainnoille on löytynyt selitys jostakin ulkopuolisen fyysisen seikan aiheuttamasta aivojen ärsytyksestä ohimolla (muistaakseni vasemmalla puolella).

 

Vieras kirjoitti (200.): ”Huomaan, ettet ole kovinkaan moneen näkökantaani kommentoinut mitään. Johtuneeko siitä, ettet pysty heittämään omia faktoja peliin ja kumoaamaan minun näkemyksiäni? ”

Johtuu pääasiassa ajan rajallisuudesta. Olen provosoitunut kirjoittamaan joistakin erityisesti silmiini pistäneistä.

 

Vieras kirjoitti (200.): ”Olisin kiinostunut tietämään millaisia faktoja voit heittää aiteismista? Kristinusko ei ole, esim. ristiriidassa evoluutioteorian kanssa. Darwin, joka keksi teorian, myönti eläessään Jumalan olemassa olon. Hän sanoi, "Jumala on sittenkin olemassa" ”

Ateismi ei ota kantaa evoluutioteoriaan vaan vain yliluonnollisten henki- ja jumalolentojen olevaisuuteen:
- ateisti – ei yhtään jumalaa
- teisti – jumala tai jumalia on
-- monoteisti – on yksi jumala (esim. Islam)
-- polyteisti on monta jumalaa (esim. suomalainen muinainen uskonto)
--- triteisti – on kolme jumalaa (esim. kristillisyys)

Darwin eli koko ikänsä ongelmissa uskonnon kanssa koska hän nopeasti tajusi, että kristinuskon opetukset ja Raamattu ovat ristiriidassa hänen havaintojensa kanssa. Se hidasti hänen tutkimustyötään ja julkaisujaan. Se on kuvaava esimerkki kuinka kristinusko on hidastanut tieteen kehitystä ja meidän tietämyksemme lisääntymistä olevaisesta.

Toisaalta nykyinen evoluutioteoria ei ole pelkästään Darwinin työn tulos vaan tietämys on lisääntynyt huimasti ja kasvaa kokoajan sekä teoria täydentyy ja vahvistuu.

Väitteet evoluutioteorian ja kristinopin yhteensopivuudesta ovat kristittyjen hämäysyritys ja pyristelyä välttämätöntä vastaan. Siinä joudutaan tekemään valtavia älyllisiä kuperkeikkoja ja ottamaan sekavia ristiaskeleita. Lopputulema seemiläisten paimentolaisten folkloristiikan vääntämisestä luonnontieteellisesti kestäväksi on samanlaista kuin me yrittäisimme vääntää Kalevalaa luonnontieteen oppikirjaksi.

 

Vieras kirjoitti (200.): ”Minä en ainakaan uskoni takia pyöri omaan napaani ympärillä. En myöskään kehu ja korota itseäni.”

Mitäs ovat aikaisemmat kirjoitukset, esimerkiksi 190.?