Tesoman tiilirakennusten säilyttämisen puolesta

Tapa jolla Tampereen virkamiespäättäjät tuhoavat Tampereen viheralueita, peittävät hienoja luonnonnäkymiä ihmisten katseilta ja tuhoavat historiallisesti arvokasta rakennuskantaa, on kiinteässä yhteydessä päättäjien omaan haluun jättää näkyvä "puumerkkinsä" kaupungin historiaan. Kaupungin ilmettä on muutettu kovaksi suurimuotoisilla suunnitelmilla. Niihin on sitouduttu hämäriltä tuntuvin, epätarkoin ja hätäisesti luonnostelluin sopimuksin joita on tehty useiden rakennusfirmojen kanssa ja myös niiden toiveet ja edut huomioiden. Asukkaiden, "harmaan massan" mielipiteistä, tarpeista tai toiveista ei ole piitattu. Perinteisiä arvoja ei oteta huomioon edes vuonna 2010, jota vietetään ympäristön suojeluvuotena, ihmisläheisen asuinympäristön suojelemiseksi.

Tampereesta on tehty ahdistava, likainen, pölyinen ja roskainen, meluinen sekä oluthuuruinen kaupunki, jonka asukkaat ovat liian usein kireäilmeisiä, ärtyneitä, riitaa haastavia, haistattelevia seiniin ja kadulle kuseskelijoita. Keskustaan ei enää iltaisin halua mennä ellei ole pakko. Öisin siellä voi tulla pahoinpidellyksi.

Kaupunkisuunnitelma masentaa: käytäviä ja onkaloita joihin asukkaat ajetaan kuin rotat koloihin. Sota-ajalle bunkkereita?

Suuruudenhulluudella tuhottiin yksi maailman hienoimpia jugendkatuja, Hämeenkatu. Maailman tunnetut arkkitehtitoimistot/arkkitehdit vetosivat turhaan maailmanperinnöksi mainitun kadun puolesta. Politiikka ratkaisi: vasemmisto muutti oikeistoperinteen kuvan. Pispala on tuhottu: oikeisto on muuttamassa vasemmistoperinteen kuvaa. Vastavuoroisuutta.

Tesoman luonto ja metsät ovat enää muisto, postimerkeiksi rajattujen läiskien alue. Rasonhaka irvikuva luonnosta, päättäjiä ei kiinnosta suojelunalaiset kasvit tai eläimet. Niitä ei kartoitettu ennen rakentamista.Tohloppi kasvaa umpeen aurauslumien ja laskuojien hulevesistä. Siitä saataneen lisää rakennusmaata?

Nyt on vuorossa Tesoman tiiliarkkitehtuurinen perintö, kirkon, kirjaston ja terveysaseman rakennukset, jotka on sulautettu esimerkillisesti maastoon, maaston erityisluonnetta ja kauneutta arvostaen. Rakennusten ikä ei ole purkamisen syy. Syy on siinä että taas joku haluaa kaataa Tesoman metsää, paikalta, jossa metsä toimii myös suojana melua ja pölyä vastaan. Joku rakennusfirma haluaa jälleen voitokseen muuttaa tesomalaisten ympäristön ilmettä ja pystyttää torahammasrakennuksen paikalle, johon se ei sovi. Tässä ankeaksi muuttuvassa kaupungissa tarvitaan puistoja ja lähimetsiä jotta ihmiset jaksavat elää.

Viheralueiden lisäksi tarvitaan tiloja, joihin voidaan yhdessä kokoontua, harrastaa ja opiskella. Tesomalla tarvitaan muitakin tiloja kuin yökaudet melua tuottavia kapakoita, joissa ihmiset kertaannuttavat ilta illan jälkeen omia ongelmiaan kunnes niistä tulee jo muidenkin ongelmia. Seurakuntatunnelman sävyttämiä tilaisuuksia on jo tarpeeksi. Rinnalle tarvitaan myös muunlaista toimintaa ja yhdessäoloa esim. tieteiden, taiteiden, kielien, erittelevän älyllisyyden ja monenlaisen pienimuotoisen mutta hyvää oloa antavan toiminnan valossa. Ratkaisu: kansalle kulttuuritalo ja -tilat kirjasto- ja terveysasemarakennuksiin.

En pidä huonona sitäkään ajatusta että terveysasemaa laajennetaan toisella kerroksella, jonne voi sijoittaa neuvolan ja lisää lääkäripalveluja. Kannatan tätä ratkaisua koska en luota Tampereen virkamiespäättäjien lupauksiin: kirjasto ja terveysasema siirtyvät uuteen kauppakeskukseen Länsitorille. No, voivathan ne siirtyä. Jonkin ajan kuluttua saattaa käydä niin että vuokra on liian korkea. Pitää säästää ja kirjasto lopetetaan - kunhan ensin on lopetettu Lamminpään kirjasto. Sitten Terveysasema voidaankin siirtää Pispalan rajalle, vanhaa Rolleyhallia vastapäätä - kunhan sinne valmistuu uusi rakennus psyykkistä apua tarvitseville. Rohkenen epäillä sitäkin että jonkin ajan kuluttua päätetään "laajentaa" siellä toimintaa ja silloin Tesoman terveysasema voidaan siirtää uuteen rakennukseen. Niinhän alkuperäinen suunnitelma edellytti!

Tesoman kasvavalla asukaslukumäärällä ei tunnu olevan painoarvoa. Lieneekö syy siinä että Tesoman suuntaan on asettunut lapsiperheiden lisäksi asumaan melko paljon maahanmuuttajia. Heidän tarpeensa eivät juuri kiinnosta? Onko yksikään Tampereen päättäjistä ajatellut että suomalaistuvilla maahanmuuttajillakin voisi olla tarvetta ja kiinnostusta tavata toisiaan ja tesomalaisia yhteisessä kulttuuritalossa: Tesoman kirjastolta ja terveysasemalta vapautuvissa tiloissa? Kieliopinnot lähialueella voisivat yhdistää maahanmuuttajia ja muita tesomalaisia?