Pohjois-Karjalan Prikaatin puolesta

Mielestäni Pohjois-Karjalan Prikaatin esitetty lakkauttaminen on väärä "liike".  Jo useissa kommenteissa on todettu "tyhjiön" syntymisen Itä-Suomeen - onhan Kontiolahdelta Kajaaniin 240 km ja Vekaranjärvelle 300 km ts. kahden "Itä-Suomessa" sijaisevan varuskunnan valimatka on lähes 550 km ja itärajaa riittää...
Prikaatin lakkauttamisen yhtenä perusteena on mm. rakennuskannan peruskorjauksen tarve. Kontiorannassa on 2 kasarmia (rakennettu 50-luvun lopulla), jotka vaativat peruskorjauksen - rahoitusta on varmaan odoteltu 90-luvun lopulta alkaen, mutta turhaan. Tähän perusteeseen vedoten, mikä on tilanne Uudenmaan Prikaatin osalta? Siellähän kasarmit ovat Venäjän vallan ajalta ja uudisrakentamista vaatinee rannikkojääkäreiden koulutuksen siirto Upinniemestä takaisin Dragsvikiin? Rannikkojääkärikoulutushan siirrettiin 90-luvun lopun "melskeessä" Upinniemeen. Olikohan tämänkertainen "veto" sellainen, että Dragsvikiin saadaan "keinotekoisesti" monipuolisempaa koulutusta. Onhan yhtenä lakkauttamisen kriteerinä yhden aselajin joukon helpompi lakkautus. Pohjoi-Karjalan Prikaatin lakkauttamisella tulee monelle perheelle mietittäväksi, missä tulevaisuus jatkuu ja millätavoin. Täällä moni on asettunut pysyvästi paikoilleen hankkimalla omat asunnot ja puolisoillakin on pysyvät työpaikat. Lakkauttamisella tämä kaikki romuttuu - vaihtoehtoina ovat työn perässä muutto muualle Suomeen ja puolison työnsaannin epävarmuus, perhe jää nykyiselle paikkakunnalle ja ns. reppurina eläminen useita vuosia, mikäli saa työpaikan Kajaanista tai Vekaranjärveltä tai se pahin vaihtoehto - työttömyys (irtisanominen tai irtisanoutuminen).
Dragsvikin siirto Upiniemeen ei aiheuttaisi perheille tällaisia ongelmia - onhan välimatka vain n. 70 km. Mutta toisaalta - irtisanominen olisi hankalampaa, koska "työssäkäyntialue" ei paljoa muuttuisi?
Onhan jossain todettu, ettei varuskunnan lakkautuksilla ole päästy lähellekään tavoiteltuja säästöjä -> lakkautukset +/- 0
Olisi mielenkiintoista nähdä laskelmia mm. rakennuskustannusten säästöistä (Kontiornata vs. Dragsvik), äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamaista tuista, suunnitelluista "erorahoista" (1 vuoden palkka), varusmiesten lomamatkojen kustannuksista (matkat pitenevät), työttömyydestä aiheutuvista kustannuksista, puhumattakaan suuresta henkisestä voimavarasta, maanpuolustustahdosta, joka on ollut täällä Pohjois-Karjalassa valtakunnan korkeinta tasoa. Mutta näyttää siltä, että valtakunnan johto (pv ja hallistus) tuhoaa tämän.

En voi olla mainitsematta, että Ole Norrback (RKP) oli puolustusministerinä (1987-1990), kun Pohjois-Karjalan Patteristo Ylämyllyllä lakkautettiin 30.6.1990