Kielivalinnan puolesta

Virkamiesruotsi pois - tilalle muuta

/ #226 Palatkaamme kohtuullisuuteen...

04.03.2012 12:21

Ruotsinkieli tuli pakolliseksi kaikilla oppiasteilla vasta 1970-luvulla. Tämä pakko tarkoittaa, että ruotsi pitää saada "läpi", ts. se on edellytys sille, että opiskelija/koululainen valmistuu lainkaan ko. oppiasteelta (peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, yliopisto). Aikaisemmin ymmärrettiin, että on ammatteja joissa äidinkieli riittää hyvin.

Jos kieltenopiskelu ei ole henkilölle luontaista, miksi esim. maalarilta vaaditaan ruotsin kielen opiskelua tai vaarannetaan valmistuminen ammattiin, tai pilataan muutoin ehkä erinomainenkin todistus huonolla ruotsin osaamisella, etenkin kun kielitaito ei ole välttämätöntä tai edes tarpeen tulevassa ammatissa?

Huono motivaatio pahentaa tilannetta. Jos kieli on valinnaisena otettu, motivaatio on paljon parempi, ja myös kieltä huvittaa käyttää myöhemmin esim. työelämässä. Rimaa hipoen läpäisty ruotsi peruskoulussa rasittaa opistotasolla entisestään, puhumattakaan yliopistossa, jossa kielitaitotason vaatimukset ovat vielä korkeammalla.

On siten myös ruotsinkielisten etu, että ruotsin saa ottaa valinnaisena, suomenkielisistä suuri osa varmasti olisi motivoitunut valitsemaan ruotsin ja pitäisi ruotsia helpompana kuin esim. saksan kieltä tai ranskaa. Ruotsi tulee voida korvata toisella kielellä, tai toisella oppiainesuorituksella ainakin ammatillisessa koulutuksessa.

Tärkeää on kuitenkin samalla poistaa ns. virkamiesruotsin yleinen vaatimus; ruotsia osaavia tulee olla virastoissa ym. mutta se tulee hoitaa muulla tavoin kuin vaatimalla sitä taitoa kaikilta. Ruotsin suorittaminen/osaaminen ei saa enää olla pakollinen edellytys virkaan pääsemiselle.

Englanti on työelämässä nykyisin merkittävästi tärkeämpi kuin ruotsi. Myös skandinaavisissa yhteyksissä englanti on pääasiallinen neuvottelukieli. Se antaa tasa-arvoisemman lähtökohdan, kun meidän ei tarvitse yrittää ymmärtää skoonea tms. ruotsin murteita tai niiden ohessa jopa tanskaa/norjaa, kun he käyttävät äidinkieltään ja me itsellemme vierasta kieltä. Tilannetta voisi verrata siihen, että ulkomailla suomea opiskellut henkilö äkkiseltään yrittäisi ymmärtää meidän murteitamme, savoa ja rauman murretta sekaisin jossain työpalaverissa tai kaupallisessa neuvottelussa! Vaikka osaisimme ruotsia riittävästi, näissä yhteyksissä on pakko hallita englanti täysin, etenkin jos mukaan tulee osallistujia muista maista, kuten nykyisin helposti tulee.