Irtisanoutuminen Hurtigin kaltoinkohtelusta

#217: -

"Mikäli ihminen ei ole saanut oikeutta sitä kautta mitä kuuluu on siihen tyydyttävä.Yhden tai useampien ihmisen kaukaiset muistikuvat mahdollisista tapahtuneista rikoksista eivät valitettavasti ole oikeudessa päteviä. Tämä on kaikkien etu."

Jos kaikkia asioita mitattaisiin pelkästään oikeuslaitoksen mukaan, voisi inhimillisyys ja lämpö maailmasta loppua.

Ihmettelen hyvin paljon sitä mitenkä meidän lestadiolainen yhteisömme on jäsenistönsä riveissä suhtautuneet mm. Johanna Hurtigin tekemään työhön ja tähän koko pf-kohuun. Lähinnä ihmettelen sitä mitenkä voi suuren lapsijoukon omistava perheen isä taikka äiti puhua vähättelevästi hyväksikäytön merkityksestä lapsen elämään. Jokaisella meistä jolla on lapsia luulisi arvostavan työtä jota viattomien lasten eteen on tehty.

Kysymys on mielestäni jälleen kerran tästä meidän lintukotomme täydellsidyyn kuvasta, jonka menettämisen pelko on niin kova että ollaan valmiita kääntämään katseet pois totuudesta ja hyväksymään vaikeneminen ja vähättely, toivoen että pöly tasaantuisi ja elämä kuplassa voisi jatkua. Pedofiilia ei todellakaan kosketa suurinta osaa lestadiolaisia, mutta se ei poista sitä vastuuta mikä meillä on yhteisönä asian käsittelyn suhteen. Julkisuus on kova, se on monesti myös peili. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Tuskin tällaista kohua olisi tullut jos asioita olisi käsitelty avoimesti. myönnetty reilusti virheet ja osoitettu omalla toiminnalla että pedofiilia otetaan vakavasti yhteisössä jonka yksi näkyvimmistä tunnusmerkeistä lapsien runsas määrä.

Jeesuksen opetuksessa lapsi oli esikuva, se oli esikuva luottamuksesta ja uskosta, ei pelosta ja totuuden pois sulkemisesta.

Haluan ajatella niin että ne monet jotka on lapsena säretty ja haavoitettu ovat näinä aikoina lähimpänä Taivaanisän sydäntä. He tarvitset rakkautta, koska se on vastakohta sille pahalle mitä he ovat kokeneet.