Pakkoruotsi säilytettävä! HUOM! Päättyy 31.1.2007

mika mustonen
helsinki

/ #42

05.12.2006 22:22

"Joku tuntuu levittävän käsitystä että ruotsinkielisten ei tarvitse opetella suomea. Kyllä täytyy, ja jopa kolmannelta luokalta alkaen. Englantia saa opetella vasta seitsemänneltä."

Tämähän se teitä rassaa. Suomenruotsalaisten edun turvaamisen vuoksi täytyy 95%:lle kansalaisista asettaa pakkorasite. Et mahda mitään että olet vähemmistönä tässä maassa ja joudut oppimaan maan kielen. Maassa maan tavalla.
Painu sinne Ruotsiin jos haluat saada palvelua ruotsin kielellä muuallakin kuin joissakin muutamissa länsirannikon kunnissa.





- Koska resurssit eivät nykyisellään riitä tärkeiden kielten opetukseen, on ruotsin kieli tehtävä valinnaiseksi ja vapautuvat resurssit kohdennettava muunmuassa elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin maailmankieliin.

- Ainakin englanti, saksa, venäjä, ranska, saame täytyy asettaa kansalliskieliksi. Asetuksella taataan se, että kullakin henkilöllä on mahdollisuus valita asuin- ja työpaikkansa. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus vaatia
että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

- Maailmankielten ja vieraan kielten osaaminen perustaito, ammattiopinto ja erikoistaito.

- Nykyisen kielilainsäädännön perusteluiden logiikan mukaan suomi, ruotsi, venäjä, englanti, saame ja saksa ovat käytännössä kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. On kuitenkin perusteltua kysyä: Onko 5%:n suomenruotsalaisen edun turvaaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia?



- Ei ole vain täysin varmaa vaan on itsestään selvää että nykyisen asiatilan muuttaminen tulee erittäin edulliseksi koko yhteiskunnalle. Päinvastainen tilanne on äärimmäisen epätodennäköinen.

- Mahdollisen valinnanvapauden hyödyt ovat aika selvät. Hyötykriteerit osoittavat tämän todeksi.

- Nykytilassa asioiden virheellisyys tunnetaan ja tiedetään mitkä yhteiskunnalliset syyt ajoivat Suomen hätäratkaisuun.

- Nykyinen status quo on rajoittanut Suomen talouskasvua ja hyvinvointia.


- Perustuslaissa Suomi määritellään kaksikieliseksi: Käytännössä taas Suomi on täysin yksikielinen. Perustuslaki on kuitenkin laki kuten muutkin lait. Se on syntynyt poliittisella päätöksellä ja sitä voidaan eduskunnan päätöksellä muuttaa. Koulujen pakkoruotsi ei tule perustuslaista vaan muista laeista, kuten esimerkiksi perusopetuslaki ja lukiolaki. Kun lakia perustellaan toisella lailla, ei kyseessä ole perustelu vaan puhdas kehäpäätelmä.

- On etu osata hyötyenglantia, hyötysaksaa, hyötysaamea, hyötyvenäjää, hyötykiinaa, hyöranskaa, hyötyespanjaa, hyötysamojedia, hyötyhaltiakieltä....


- Todennäköisyyksien mukaan englannin jälkeen tärkein kieli on venäjä. Saksa,
ruotsi tai/ja ranska todennäköisesti kolmantena.

- Saamenkieliset ovat asuttaneet maata monien tuhansien vuosien ajan.


- Ruotsinkieliset ovat olleet rakentamassa tätä maata. Heillä on oikeus saada palveluja ruotsinkielellä julkisella sektorilla kaksikielisillä alueilla. Tämän tulee kuitenkin tapahtua demokraattisesti siten, että organisaatioissa vaatimus ruotsia taitavien määrästä on suhteutettu alueen ruotsinkielisen väestön määrään.


- Konkreettisia reaalivaihtoehtoja on monia: esim. ruotsin kieli virallisen vähemmistökiele asemaan, joka sille kuuluu ja englanti toiseksi kansalliskieleksi. esim2. Venäjä korvaa pakkoruotsin ja pakkoruotsi virallisen vähemmistökielen asemaan.
Tai ihan vaan suomi ainoaksi viralliseksi kansalliskieleksemme.

- Suomi ja ruotsi ovat kieliopillisesti ja muutenkin hyvin
erilaisia. Ruotsin kieli vaikeuttaa merkittävästi tärkeiden maailmankielten oppimista. Lisäksi ruotsin kieli on ruma.

- Suomi, Venäjä, Saksa, Iso-Britannia, Viro, Tanska ja Ruotsi ovat taloudellisesti tärkeät kumppanukset.


- Suomenruotsalaiset pakkoruotsittaja "koululaiset" ovat kielivalinnan vapauttamista vastaan; "Koululaiset" eivät voi päättää vielä asioista, koska he ovat vielä "koululaisia".

- Suomenruotsalaiset pakkoruotsittajat ovat kielivalinnan vapauttamista vastaan;
He eivät voi vaatia mitään, koska heitä on vain n. 1-3%:a väestöstä.