Pakkoruotsi säilytettävä! HUOM! Päättyy 31.1.2007

Matti Uusitalo
Forssa

#1

25.10.2006 02:17

Tämä vaatimus ei ole realistinen. Suomenkielisten osuus on 95 %. Ei sellaisella enemmistöllä tarvitse suostua 5 %:n vaatimuksiin vain sen takia,että on tähän asti on historiallisista syistä noudatettu tällaista käytäntöä.
Kehityksen on mentävä eteenpäin ja suomesta tehtävä maan ainoa kansalliskieli ja vähemmistökielten oikeudet asetettava sellaisiksi kuin ne on kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa määritelty!
Hannu Koho
Imatra

#2

02.11.2006 11:24

Miksiköhän tämän "adressin" allekirjoittajien nimiä ei saa näkyviin? Montakohan Akuankkaa siellä on?
Lauri -
-

#3

03.11.2006 01:13

Suomi ei ole oikeasti kaksikielinen maa.

En allekirjoita.

Joona Kellomäki
Kuopio

#4

20.11.2006 17:46

En allekirjoita, liian vähän perusteluja ja sitäpaitsi "toista kotimaista" ei edes oikeasti ole, se on vain vääristynyt historiallinen jäänne, kuten esim. vain miehiä koskeva asevelvollisuus...
Jan-Erik Sepponen
Helsinki

#5

21.11.2006 05:08

Pakkoruotsin pitäisi jo jäädä historiaan, jotta sekin aika voitaisiin käyttää järkevämmin. Esim. Opiskella jotain toista kieltä suomen- ja englanninkielen rinnalla, kuten saksa, ranska, venäjä tai vaikkapa espanja.

Hannu Juutilainen
Vantaa

#6

21.11.2006 15:35

PAKKORUOTTI V*TTUUN!!! VAIKKA SAKSAA TILALLE! ACHTUM!! (jos sse ny noi kirjotetaa)

TITTA PÅ SVENSKA IDIOTEN
Hannu Juutilainen
Vantaa

#7

21.11.2006 15:37

Katos! Ja eikös tän aiheen alottaja ookki ruottalainen?!? mee ny v*ttuu jo tekemäst näit roskaadresseja joitten ainuut kannattajat oot sä, ja sun 1500 mielikuvitus frendiis
Lars Dahl
Adressin tekijä

#8

22.11.2006 00:05

Asiattomia kommentteja ei kaivata, Hannu. Se kirjoitetaan Achtung!

- Koska resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.
- Ruotsinkielen taidolla taataan se, että kullakin henkilöllä on mahdollisuus valita asuin- ja työpaikkansa. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
- Kansalliskielten osaaminen on perustaito, ammattiopinto on erikoistaito.
- Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia?
- Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

- On mahdollista, että nykyisen asiantilan säilyttäminen tulee edullisemmaksi kuin asiantilan muuttaminen.
- Mahdollisen valinnanvapauden hyödyt ovat täysin avoimet. Hyötykriteereitä ei ole konkreettisesti olemassa.
- Nykytilassa asioiden tila tunnetaan, ja on olemassa tarkat yhteiskunnalliset syyt.
- Nykyinen status quo on johdattanut Suomen ennennäkemättömään hyvinvointiin.


- Perustuslaissa Suomi määritellään kaksikieliseksi; laki on lähtökohtaisesti aina oikeassa.
- On etua osata hyötyruotsia.
- Todennäköisyyksien mukaan englannin rinnalla tärkein kieli on ruotsi. Venäjä varmastikin nro kolme.
- Ruotsinkieliset ovat asuttaneet maata tuhannen vuoden ajan.
- Ruotsinkieliset ovat olleet rakentamassa tätä maata, heillä tulee olla oikeus käyttää äidinkieltään.
- Konkreettista reaalivaihtoehtoa ei ole olemassa.
- Suomi ja Ruotsi ovat henkisesti lähellä toisiaan.
- Suomi ja Ruotsi ovat taloudellisesti tärkeät kumppanukset.
- Tasa-arvovaatimuksen mukaisesti viranomaisen tulee voida palvella kansalaisiaan molemmilla kansalliskielillä.
- Kannattaa vastustaa kaikkeen ruotsalaisuuteen kohdistuvaa vihaa.
- Kannattaa opetella ruotsia, jolloin kaikki valtion ja kuntien virat ovat saavutettavissa.
- Oikea asenne ei saa mennä tosiasioiden edelle.
- Ruotsinkielen korkeita kustannuksia ei ole voitu lainkaan perustella. Lukuja ei ole olemassa.

- Koululaiset ovat pakkoruotsia vastaan; koululaiset eivät voi päättää asioista, koska he ovat vielä koululaisia.
- Myös ruotsinkieliset ja ruotsalaiset oppilaitokset ovat suomenkielisen tavoitettavissa. Kiintiöt eivät ole etniseen ryhmään sidottuja.
- Kansalainen voi vapaasti valita asuinpaikkansa ja pärjätä siellä ilman ongelmia.
- Voi löytyy ruotsinkielisen aviopuolison tai kumppanin, ja keskustella hänen äidinkielellään.
- Koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa.
- Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään.
- Yhteiskunnan on kohdistettava resurssit siten, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
- Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla.
- Valinnaisuus ja vapaaehtoisuus yhteiskunnassa toimimisen perusedellytysten kohdalla on lähinnä heitteillejättöä muistuttava tilanne, jossa aikuiset selkeästi luopuvat sekä kasvatusvastuustaan että vastuustaan yhteiskunnan tulevaisuudesta.
- Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla.
- Ruotsi ei vie tilaa miltään, vaan auttaa niissä muissa aineissa niistä kiinnostunutta. Tämän voi sanoa tietysti mistä tahansa muustakin kielestä. Ruotsi on Suomessa käytännössä hyödyllisempi.
- Tyhmyyden sankaruudeksi julistava henkilö on yhteiskuntakelpoisuudessaan näennäisen huono.
- Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa.
- Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
- Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi kemiaa.
- Suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla osallistua suomenruotsalaiseen kulttuuriiin, sekä tutustua suomenruotsalaisiin ja ruotsalaisiin ihmisiin.
- Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.
- Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
- Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee.
- Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä.
- Tasa-arvon toteuttamiseksi on välttämätöntä, että myös enemmistölle annetaan mahdollisuus oppia vähemmistön kieltä. Näin kaksikielisyydestä ei tule vähemmistön etuoikeutta, vaan koko kansan asia.
- Nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua.
- Koulussa ei etukäteen voida tietää, kuka ruotsia aikuisena haluaa osata ja kuka ei. Koulu voi kuitenkin tarjota kaikille yhtäläisen mahdollisuuden oppia ruotsia, jolloin mukaan pääsevät nekin, jotka eivät sitä olisi omasta tahdosta valinneet.
- Ruotsi täydentää sananvapautta.
- Vähemmistö on osa kansakuntaa.

Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa. Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti. Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Yhteiskunnan tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä. Yhdenmukaisuusperiaatteesta seuraa, että molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä. Tästä seuraa, että:
maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä). Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä.
Milla Urvas
Turku

#9

22.11.2006 19:35

Bra motiveringar... Jag hoppas bara på att folk skulle fatta att det svenska språket berikar vår kultur osv. Men kanske det är så snyggt att kunna bara och endast finska.

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

22.11.2006 20:01


Lars Dahl
Adressin tekijä

#11

22.11.2006 21:11

Perustelut Saralle ylempänä. Mm. "Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee." Ensimmäinen peruste tarkoittaa sitä että valinnaisuuteen ei ole varaa.
mika mustonen
helsinki

#12

23.11.2006 15:14

"Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee." Ensimmäinen peruste tarkoittaa sitä että valinnaisuuteen ei ole varaa.

Pakkoruotsia tärkeämpiä kieliä mitä tämä yhteiskunta tarvitsee ovat englanti ja venäjä. Joten tuon perusteen mukaan Suomessa pitäisi ehdottomasti olla myös pakollinen englanti ja pakollinen venäjä.
Suomella ei ole varaa haaskata resursseja turhan pakkoruotsin opettamiseen enemmistölle.
Lars Dahl
Adressin tekijä

#13

23.11.2006 17:33

Hyvä Mika, jäivätkö sinulta perusteluni lukematta? Luepa uudestaan ja mieti asiaa ajatuksen kanssa.

Yhteiskuntarauha säilyy, kun kansanryhmät ymmärtävät toisiaan. Esimerkiksi Slovakiassa yhteiskuntarauha on mennyttä. Siellä käytetään väkivaltaa jos puhuu julkisesti unkaria.
mika mustonen
helsinki

#14

24.11.2006 17:39


On tosiaan ihme kuinka suomenruotsalaiset ovat tähän päivään asti säästyneet pahoilta väkivaltaisuuksilta, kun ottaa huomioon kuinka absurdia ruotsin kielen pakollisuus on.
Lars Dahl
Adressin tekijä

#15

25.11.2006 00:06

No no Mika
Eipäs pelotella "pahoilla väkivaltaisuuksilla", kuten Suomalaisuuden Liiton Heikki Tala tekee. Helsinki kirjoitetaan muuten isolla H:lla.

Vasabladet (K.E.) pyysi haastattelua minulta adressin tiimolta. Kieltäydyin, koska varjelen perhettäni.

Sähköpostiosoitteseeni on tullut jo häiriköintiä, ulkomaisille pornosivuille on ilmoitettu osoitteeni. Poliisitutkinta on käynnissä.
Matti Valtonen
Turku

#16

25.11.2006 13:34

Miksi tämmöinen roska on luotu?
Adresillasi ei ole mitään todellista perustelua.
Siis ihan täyttä roskaa.

Lisäksi solvaat muita, kiistät tosiasiat ja miksi tämä on salainen?

Kertoo että ollaan epärehellisellä asialla liikkeellä.

Pakkoruotsi lähtee historian tunkiolle, kuten RKP:kin.
Suomalaisuuteen ei kuulu ruotsalaisuus ja pakkoruotsi.

Vapaehtoinen kielten opiskelu on sen sijaan hyvä juttu.
Mutta sehän menee n 5 km pakkoruotsittajan tajunnan yläpuolella..

Vai mitä?

Rinnastuksesi unkarilaiskielen puhujiin on törkeyden huippu ja kertoo että
sinulla ei tosiasiassa ole mitään asiallista sanottavaa pakkoruotsisi puolesta.

Hyvää päivänjatkoa joka tapauksessa.
Lars Dahl
Adressin tekijä

#17

25.11.2006 14:23

Käraste Matti Valtonen

Siis voimassa olevan lain noudattaminen ei ole perusteltua? Millä tavalla on väärin jos en halua ulkomaisen esimerkin mukaista väkivaltaa Suomeen? Missä on solvattu?

Adressin allekirjoittajat toivoivat kesällä että nimiä ei julkisteta netissä. Kaikki tietävät että nykyajan fennomaanit voivat käydä väkivaltaisiksi.

Nimilista luovutetaan Oikeusministeriölle, jos se on tarpeen. Olen antanut sinne jo tiedoksi asian, pakkoruotsin poistamista vaativan listan mahdollista esiintuloa silmällä pitäen.

Toistaiseksi lista on siis vain täällä, mutta jos saan tiedon noista ikävistä adresseista ministeriöstä, alkaa tapahtua.

-Lasse-
Matti Valtonen
Turku

#18

25.11.2006 15:12

Tjänare Lasse!

Totean että asiathan tässä miekkailevat eivätkä ihmiset
Mielenkiintoista on tämä sinun uhoamisesi.

Olet sitä mieltä edelleen että mitään pakkoruotsi ongelmaa ei maassamme ole?
Olenko todella näin ymmärtänyt?
Korjaa jos olen väärässä.


Kun luen tekstejäsi, jotenkin tulee mieleeni yksi Bobrikoff, miksiköhän?

Onko sitten todellakin nämä pakkoruotsi, kielivapaus yms OIKEAT adressit mielestäsi "ikäviä", kun ne tuovat tosiasiat esille?

Eikö maassamme ole oikeus vastaavaan kuten on sinullakin tietty!

Ja sitä paitsi voit olla varma että mm kielivapaus-adressi menee eteenpäin.

Tämä sinun salailusi on sitä tyyypillistä pakkoruotsittajan sumutusta.

Hauska on nähdä sitten kun se tulee julkiseksi.

Mitä alkaa siis tapahtua?

Kielivapaus adressi etenee jo muuten toisiin kouluihin.

On varmaan ikävää kun ette siellä SFP:ssä ( vahvaa ruotsalaisuutta ja pakkoruotsia suomalaisille ??? ) pysty asiaa sensuroimaan..

Va sa du ?

Olen joskus 20 vuotta sitten pakkoruotsia opiskellut, mutten sitä missään ole tarvinnut. En edes ruotsalaisten liiketuttavieni ja ystävieni kanssa.
Englanti kun on loistava kieli kommunikointiin.
Enkä edes vaatisi ruotsalaisilta pakkosuomea.

MVH!
Matti

Lars Dahl
Adressin tekijä

#19

25.11.2006 20:49

Hyvä Matti Valtonen Turusta,

unohdit vastata kysymyksiini. Uhoamista ei ole voimassa olevan lain ja yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen. Bobrikoffilla pelottelu sen sijaan on.

-Lasse-
Matti Valtonen
Turku

#20

26.11.2006 13:29

Hyvä Lars.

Pidän suorastaan järkyttävänä röyhkeytenä, että jotenkin pyrit rinnastamaan pakkoruotsin poistamisen ulkomaiseen väkivaltaan.

Siitähän ei missään ole ollut kyse tässä asiassa.

Kuten ei lain ja yhteiskuntajärjestyksen kumoamisella.

Mielestäni teet itsestäsi hölmön vaikutelman näin puhuessasi.

Mitä tulee sitten solvaamiseen.
Sinä sitä harrastat kun kiellät että pakkoruotsi Ei olisi ongelma ja että
suuri enemmistö ei sitä muka tahtoisi poistaa.

Sanot: kun saat tietää noista ikävistä adresseista,alkaa tapahtua..

No mitä tämä sitten on?
Adressisi on ihan samalla viivalla sananvapauden kannalta.
Ei sitä kukaan ole kiistämässä, mutta EI sinulla ole mitään oikeutta kieltää pakkoruotsin vastaisia adresseja.
Se on Bobrikoff-toimintaa.

Pysyisit asiassa.

Lars Dahl
Adressin tekijä

#21

26.11.2006 13:46

Vallitsevan lainmukaisen tilanteen puolustaminen on siis mielestäsi solvaamista? Pakkoruotsi ei ole suinkaan ongelma, siitä saa kyllä vapautuksen jos ei ole kielellisiä lahjoja.

Ei toki Slovakian kaltaisia järkyttäviä tapahtumia Suomessa ole vielä ollutkaan, koska kovin harva vastustaa kaksikielisyyttä. Kansankiihotukseen onkin puututtava ajoissa.

-Lasse-
Matti Valtonen
Turku

#22

26.11.2006 14:31

Ikävä on tapasi valehdella ja jankata.

" kovin harva vastustaa kaksikielisyyttä".

No jos mielestäsi n 70 % on kovin harva, ihmettelen matemaattisia taitoja.7

Pakkoruotsi on ONGELMA ja se ratkeaa kun pakkoruotsi juuritaan ja siitä tulee
vapaaehtoinen. Tietenkin myös virkamisten naurettavat kielivaatimukset lopetetaan.

Menehän Imatralaisille kertomaan että heidän toimintansa on kansankiihoitusta.

Tekstisi saavat aina vain hupaisamman sisällön. Osoittaa miten ontolla pohjalla pakkoruotsittajana olet.

Mutta ei hätää. Pakkoruotsi lähtee tästä maasta.
Toivon mukaan jo ensi vaalikaudella.
Lars Dahl
Adressin tekijä

#23

26.11.2006 17:58

Hyvä Matti

Koska eduskuntavaaleissa ei ole koskaan päässyt ensimmäistäkään kaksikielisyyden vastustajaa läpi, silloin vastustajat ovat harvassa. Nytkään ei ole edes sellaisia ehdokkaitakaan, joten turha kuvitella että ensi vaalikaudellakaan tapahtuu sen suhteen mitään.

Mitä minä Imatralla tekisin?

-Lasse-
Jutta Tarkiainen
Helsinki

#24

26.11.2006 18:01

Kiitos Lars!
Onneksi on myös sinun kaltaisiasi jotka jaksavat taistella hyvien asioden puolesta. Itse olen kotoisin Imatralta ja myönnän että yläaste ikäisenä olisin mielelläni lyönyt nimeni alle jos ei ruotsia olisi tarvinnut opiskella. Mutta kukapa yläasteikäinen ymmärtää vielä täysin omaa etuaan. Nyt myöhemmin olen ollut todella kiitollinen Ruotsinkielen taidostani. Nykyisessä työssäni käytän päivittäin Ruotsia, en myöskään todennäköisesti pystyisi kommunikoimaan yhtä hyvin työkavereideni kanssa ilman Ruotsin kieltä. Monet ystävyys suhteetkin olisi jäänyt kokematta ilman kielitaitoani.
Kielitaito avaa mahdollisuuksia.
Matti Valtonen
Turku

#25

27.11.2006 16:36

Kun kovasti selittelet kuinka myönteisiä maassamme ollaan pakkoruotsin puolesta..

Ohessa sinulle nyt sitten tiivistettynä faktaa..
Ja ne valehtelu -väitteesi voit sitten jättää näppäilemättä.
Sinähän tässä valehtelet jatkuvasti.

Miten niin VAIN taloustutkimuksen tutkimukset vastustavat pakkoruotsia? Saman tuloksen antavat myös muut tutkimukset.

1992 Opetushallitus (M-L Nikki); tutkimus peruskoululaisten, lukiolaisten, lasten vanhempien ja kouluviranomaisten keskuudessa osoitti, että keskimäärin 83 % halusi pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi.

1995 Opetushallitus (Alina Salonen); ruotsin kieli on peruskoululaisten mielestä toiseksi turhin ja kaikkein ikävin oppiaine.

2000 Valitut Palat Oy (Syyskuu 2000): 64 % on sitä mieltä, että pakollinen ruotsi tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi.

2000 Eurooppalainen ”Nuori kansalainen” tutkimus (CIVIC. Brunell & Suutarinen 2000); Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuorista 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti.

2001 Valitut Palat Oy (Maaliskuu 2001): yli 97 % piti englantia tärkeimpänä vieraana kielenä, seuraavina olivat saksa (54 %) ja vasta kolmantena pakollinen ruotsi (50 %).

2001 Suomen vanhempainliitto suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo kannanotossaan.

2001 Opetushallitus (KIMMOKE-hanke, loppuraportti); Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet. Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset ruotsinkielentaidot.

2004 Dosentti Osmo Virrankoski; Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun. Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen.

2004 Opetusministeriö; Kysely rehtoreille ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta, 91 % halusi uusimuotoisen yo-tutkinnon, missä ei ole pakko kirjoittaa ruotsin kielen koetta.


PS käyhän katsomassa myös hyviä kommenttia tuolla kielivapaus- adressin puolella.
Sinne tullut erinomaista tekstiä sinulle ja Jutalle.

Kommentoi adressia