Ei Islantiin Hornetteja

YK:N TURVALLISUUSNEUVOSTO JA NATO

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä kolme on sotilasliitto Naton jäsenmaita. Kiina ja Venäjä kuuluvat poliittista, sotilaallista ja tiedusteluyhteistyötä harjoittavaan Shanghain yhteistyöjärjestöön (SCO). Sen vakinaisia jäsenmaita ovat Venäjä, Kiina, Tadzhikistan, Kazakstan, Kirgisia ja Uzbekistan. SCO:n tarkkailijajäseninä toimivat Pakistan, Iran, Intia ja Mongolia sekä Afganistan. Keskustelukumppanin asema on suotu Sri Lankalle, Valko-Venäjälle ja Turkille. Vuonna 2001 perustetun SCO:n jäsenvaltiot vastustavat painokkaasti toisten valtioiden sisäisiin asioihin puuttumista etnisten tai uskonnollisten intressien tai ihmisoikeuksien perusteella. Niiden keskeisimpiä yhteistoiminnan alueita ovat alueellinen turvallisuus sekä kamppailu terrorismia, separatismia ja fundamentalistisia ääriliikkeitä vastaan. SCO:n valtionpäämiehet julkitoivat kesäkuussa 2012 Pekingissä, etteivät he hyväksy minkäänlaista voiman käyttöä Irania vastaan, koska se vaarantaisi koko maailman turvallisuuden.

Pysyvien jäsenmaiden lisäksi neuvostossa on 10 kahden vuoden välein vaihtuvaa jäsentä, joiden tulee edustaa jokaista maailman mannerta. Näillä jäsenmailla ei ole veto-oikeutta. Kymmeniköstä Azerbaidžan, Marokko, Australia, Luxemburg ja Etelä-Korea ovat USA:n poliittisia ja sotilaallisia liittolaisia. Loput viisi maata edustavat omia alueellisia intressejään Argentiina (UNASUR), Guatemala (NAM), Pakistan (SCO), Ruanda ja Togo (Afrikan unioni). USA:lla ja sen liittolaisilla on käytössään kahdeksan ääntä. Entä jos neuvoston sääntöjä, muutetaan niin, että sotatoimien aloittamiseen piisaa enemmistöpäätös?

YK:n turvallisuusneuvoston luonne muuttui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Siitä tuli sotilasliitto Naton aloittamien hyökkäyssotien valtuutuselin. Varsovan liiton purkamisen jälkeen sotilasliitto Nato on edistänyt maailmanrauhaa ja aseidenriisuntaa hyökkäämällä Jugoslaviaan, Afganistaniin ja Libyaan. Se on laajentunut 22 valtion aggressiiviseksi sotilasliitoksi, joka on integroinut itseensä sotilaallisen kriisinhallinnan nimissä lukuisia sitoutumattomiksi itseään kutsuvia valtioita Suomi mukaan lukien. Suomen osallistuminen Islannin ilmavalvontaan syventäisi vain Nato-integraatiota.

Varsovan liiton entiset jäsenmaat Unkari, Puola ja Tšekki liittyivät Natoon v. 1999. Lokakuussa 2002 Natoon hyväksyttiin Prahassa seitsemän uutta jäsenvaltiota: Liettua, Viro, Latvia, Bulgaria, Romania, Slovakia ja Slovenia. Karttaa katsoessa tajuaa, että koko Balkan ja sen lähialueet on integroitu Natoon ja Venäjä samalla saarrettu. Kreikka ja Turkki kuuluvat sotilasliittoon jo entuudestaan.

Kylmän sodan loputtua Nato ei lakkauttanut itseään, vaan loi itselleen aseteollisuuden toimeksiannosta uuden vihollisen. Naton käy terrorismin vastaista sotaansa YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamana. Syyria ja Iran sotilasliiton ovat seuraavat kohteet. Toistaiseksi turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet Kiina ja Venäjä ovat kyenneet estämään Syyrian ja Iranin miehityssotien aloittamisen.

Kiina korostaa nykyisin, että YK:n rauhanturvaoperaatioiden tulee pitää tiukasti kiinni peruskirjan periaatteista, erityisesti, mitä tulee valtion suvereniteetin ja sen sisäisiin asioihin puuttumattomuuden kunnioittamiseen. Kansainvälinen yhteisö tai jäsenvaltiot eivät saa puuttua itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin ilman tämän valtion suostumusta.

YK:n arvovallan palauttamiseksi olisi olennaisen tärkeää, että Aasian, Afrikan, Euroopan, Latinalaisen Amerikan, Lähi-idän, Oseanian ja Pohjois-Amerikan valtioilla olisi sellainen edustus turvallisuusneuvostossa, joka ei perustuisi minkään sotilasliiton yliedustukseen päätöksenteossa.

Matti Laitinen
31.10.2012