Munkkivuoren virkistysmetsä säilytettävä

Munkkivuoren virkistysmetsä on säilytettävä uudessa yleiskaavassa virkistys- ja viheralueena

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston 16.12.2014 yleiskaavaluonnoksessa Munkkivuoren ympäristöön on osoitettu uusia asuntovaltaisia alueita nykyisten virkistys- ja viheralueiden tilalle. Helsingin keskeisimmät maankäytön muutosalueet -selvityksessä Ulvilantie kehystetään uusilla asuinkortteleilla.

Myös Talin liikuntapuiston metsikkö (Munkkivuoren virkistysmetsä) Ulvilantien pohjoispuolella on varattu pääasiallisesti asuntokäyttöön ja korttelimaaksi, tarkoittaen uudisrakentamista nykyisen metsikön paikalle. Ratkaisu on ongelmallinen useista ekologisista ja kulttuurihistoriallisista näkökohdista sekä alueen asukkaiden kannalta:

  1. Metsikkö ulkoilureitteineen on erittäin tärkeä virkistys- ja lähiliikuntapaikka sekä päivittäinen henkireikä seudun kaikenikäisille asukkaille. Lähimetsässä lasten mielikuvitus, motoriikka ja luontosuhde kehittyvät. Se tajoaa myös vanhuksille paikan, jossa sielu lepää ja kunto kohenee. Metsikköä ja sen ulkoilureittejä käyttävät aktiivisesti alueen koulut, päiväkodit ja seurat – myös luontokasvatuksensa tukena. Rakennetut puistot ja urheilukentät eivät korvaa lähimetsää virkistyspaikkana.

  2. Munkkivuoren metsä (alue 193) on mukana Helsingin arvometsät -aloitteessa. Siinä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Luonto-Liitto, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri esittävät alueen turvaamista suojelevalla kaavamerkinnällä Helsingin uudessa yleiskaavassa ja asemakaavoituksessa. (http://helsinginmetsat.fi/about/)

  3. Tuoreiden havaintojen perusteella metsikkö on liito-oravan elinaluetta. Helsingin luoteisosan liito-oravakartoituksessa 2014 Ympäristökeskus on kuvannut metsikön liito-oravan ydinalueeksi, jolla vähäinenkin puuston harventaminen ja pienpuuston siistiminen voi olla liito-oravalle haitallista. EU:n luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. (http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-13-14.pdf)

  4. Kaupunkimetsä kuuluu olennaisena osana Munkkivuoren luonteeseen ja lisää alueen viihtyisyyttä. Nykyiset 50-luvun rakennukset on sijoitettu maastoon esimerkillisesti, ja kaupunkimainen ruutukaavakehystäminen on ristiriidassa alkuperäisen metsäkaupunki-idean kanssa. Ajatus Munkkivuoren kehystämisestä edustaa innovatiivisen yleiskaavan kaikkein vanhanaikaisinta suunnitteluperiaatetta: sinne rakennuksia, missä on "tyhjää".

  5. Metsikön alueella on ainakin yksi kivikautinen löytöpaikka. Helsingin yliopiston Mätäjoen alueen inventoinnissa 2007 on havaittu merkkejä kivikautisesta asutuksesta, jonka mahdolliset kulttuuriperintöarvot tulisi huomioida myös yleiskaavassa. Metsikön asuntokäyttö edellyttäisi vähintäänkin tarkempia arkeologisia tutkimuksia ennen asuinrakentamisen aloittamista. (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=114324&ttyyppi=pdf&kunta_id=91)

Ongelmien ratkaisemiseksi esitämme seuraavia muutoksia uuteen yleiskaavaan:

  1. Säilytetään metsikön nykyinen käyttötarkoitus määräämällä se yleiskaavassa virkistys- ja viheralueeksi. Korostetaan alueen roolia vihersormena ja ekologisena yhteytenä Talin ja Pikku-Huopalahden välillä sekä helposti saavutettavana virkistyspaikkana alueen nykyisille ja uusille asukkaille.

  2. Keskitetään rakentamista Munkkivuoren ja Munkkiniemen alueella kaupunkibulevardien varteen Turunväylälle ja Huopalahdentielle. Kaupunkirakennetta voidaan tiivistää osoittamalla Turunväylän varsi korkeamman korttelitiheyden asuntovaltaiseksi alueeksi, mikäli alueen tuleva asukasmäärä halutaan säilyttää yleiskaavaluonnoksen tasolla.

 




Facebook
Tulisiko lakko-oikeutta rajoittaa?