Pitkälänvuoren tuulivoimapuisto uhkaa Petäjäveden maailmanperintökohdetta
Me ratsastajat ja ratsastuksen ystävät vaadimme Petäjäveden Pitkälänvuoren tuulivoimahankkeen lopettamista.
Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Pitkälänvuoren alueelle Petäjäveden kuntaan. Maisemallisesti ja kulttuuriympäristöllisesti merkittävin kaava-alueen läheisyyteen sijoittuva kohde on
Petäjäveden vanha kirkko, jolla on UNESCO:n maailmanperintökohde-status, sijoittuu noin 4 km etäisyydelle kaava-alueesta. Koko osallistumis- ja arviointisuunnitelma on luettavissa tästä.
Havaitut epäkohdat osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa
1. Osallistumis- ja arviointisunnitelmassa ei oteta riittävästi huomioon jo olemassa olevia pysyvän asumisen kiinteistöjä, alueella olevaa ratsastustallin yritystoimintaa eikä tuulivoimapuiston vaikutuksista hevosiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole mainintaa hevostilasta. Tämä tieto löytyy ainoastaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (s.13 ) :” Hankealueella harjoitetaan alkutuotantoa (lähinnä metsätaloutta) ja turvetuotantoa. Hankealueen läheisyydessä on hevostila.” Turvetuotannosta selostetaan ( sivulla 47), sen sijaan hankkeen vaikutuksista nimenomaan hevosalanyrittäjyyteen ei ole mitään mainintaan.
Vaikka taloudellisten vaikutusten arviointi ei kuulu YVA-lain mukaisiin arvioitaviin vaikutuksiin, tulisi mielestämme taloudellisten vaikutusten arviointi ottaa huomioon alueella jo toimivan yrityksen näkökulmasta.
Alueella sijaitseva ratsastustalli on ainoa Petäjävedellä ja tässä mittakaavassa ratsastustoimintaa tarjoava talli. Talli on ollut toiminnassa jo lähes 30 vuotta. Tätä ennen tila oli perinteinen lypsykarjatila. Tuotantosuunnan vaihto on mahdollistanut tilan toiminnan jatkumisen ja sen asuttuna pitämisen. Vakiokävijöitä, jotka käyvät ratsastustunneilla säännöllisesti esim. viikottain, on useita kymmeniä. Lisäksi tallilla on yksityisessä omistuksessa olevia hevosia. Talli ympäristöineen tarjoaa siis sekä hevosen omistajille että muille lajista kiinnostuneille rentouttavia elämyksiä korona-arjen keskellä. Erityisesti lapsille ja nuorille tallitoiminta mahdollistaa turvallisen ympäristön vapaa-ajan viettoon. Hevosten kanssa touhuaminen kasvattaa vastuuntuntoa ja antaa onnistumisen tunteita.
Oman asiakaskuntansa muodostavat mm. Petäjävedellä yöpyvät matkailijat sekä muut satunnaiset ryhmät. Rauhalliset ja hiljaiset metsätiet ovat saaneet matkailijat haltioitumaan ja ihastumaan Petäjäveden luontoon. Monet ovat palanneet myös uudelleen. Ratsastusreittinä käytetään esim.Ramintöllin reittiä, Syrjäharjun reittejä, vanhaa maakuntauraa yms. Kesäisin tallin toimintaan kuuluvat myös erilaiset, etenkin lapsille suunnatut, ratsastusleirit. Tallin rauhallinen sijainti on mahdollistanut vuosien mittaan hevosten käytön talutusratsastuksiin, lastentapahtumiin ja heppakerhoihin, sekä hevosen lainaamisen terapiakäyttöön. Tallilla on käynyt myös vanhuksia ja vammaisia virkistyspäivinään. Läheisyyteen nousevat tuulivoimalat aiheuttaisivat kohtuuttoman suuren turvallisuusriskin ja todennäköisesti tallitoiminta jouduttaisiin lopettamaan. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi turvarajan pitäisi olla vähintään 2 - 5 km . Vuonna 2016 kunnan päätöksellä kaavasta poistettiin tallia lähimpänä sijaitsevat tuulimyllyt, jotka kuitenkin on uudelleen lisätty nykyiseen suunnitelmaan.
Hevonen on suuri, voimakas ja reaktioiltaan nopea eläin, joka kokee maailman hyvin eri tavalla kuin ihminen. Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja aistit. Lauma - ja pakoeläimenä hevonen reagoi ympäristöönsä näiden vaistojen pohjalta. Nopea pako on usein hevosen ensimmäinen reaktio yllättäviin tilanteisiin ja asioihin. Tällaisia voivat olla äkkinäiset liikkeet tai kovat äänet - jopa sateenvarjon aukaiseminen tai pulkan vetäminen voi aiheuttaa hevosessa pakoreaktion. Vaikka hevosella on laaja näkökenttä, se ei kuitenkaan näe suoraan taakseen muutoin kuin kääntämällä päätään. Saaliseläimenä se tulkitsee aistimuksena eri tavalla kuin ihminen.
Koska hevosetkin ovat yksilöitä, on hevosten käsiteltävyydessä eroja - toiset ovat rauhallisempia eivätkä reagoi ulkopuolisiin ärsykkeisiin niin helposti. Valon ja varjon vilkkuminen (välke) voi olla häiritsevää auringon paistaessa tuulivoimalan takaa. Liikkuva varjo voi ulottua jopa 1-3 kilometrin päähän voimalasta. (Ympäristöministeriö, 2012.). Mitä nopeammin lavat liikkuvat, sitä enemmän välähdyksiä havaitaan. Välke voi osoittautua ärsyttäväksi ja siitä on epäilty olevan epilepsiaa sairastaville terveydellistä haittaa.Aidatuille eläimille on mahdollista, että tuulivoimaloiden aiheuttama melu ja välke nostavat stressitasoa, koska niillä ei ole mahdollisuutta paeta aitauksen ulkopuolelle.Esimerkiksi ulkoalueilla ja valmennusreiteillä tuulivoimaloiden liikkuvien siipien aiheuttamat varjot ja heijastumat voivat pelästyttää hevoset.
Eri kotieläinten kanssa tehdyt tutkimukset osoittavat, että korkeat melutasot aiheuttavat stressiä. 60–75 dB(A):n melutaso voi aiheuttaa kohonnutta syke- ja hengitystiheyttä, kohonnutta valppaustasoa ja laskenutta laidunaikaa (mm.lampaat ja hevoset). (Helliding ym. 2012, 19–20,Ames & Arehart 1972; Christensen ym. 2005). Tuulivoimaloiden äänimaailmaan kuuluvat myös infraäänet (äänet, joiden taajuus on alle 20 hertsiä, ihmisen kuuloalue on noin 20 - 20 000 hertsiä) . Tähän saakka tehdyissä infraäänen vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa on todettu, että vasta ihmisen kuulokynnyksen ylittävällä infraäänellä olisi suoria terveysvaikutuksia. Tutkimustietoa tuulivoiman aiheuttamista melu- ja varjon vilkuntavaikutuksista hevosiin ja tuotantoeläimiin on vain vähän. Esim. Karijoella vastaavanlaisen selvityksen tehnyt Pöyry Finland Oy mainitsi, ettei siellä tehty selvitys kohdentunut yksittäisestä hankkeesta suoraan kohdistuviin vaikutuksiin, vaan tarkastelu pohjautui kirjallisuuskatsaukseen.
2. Sukupuolivaikutusten , lapsivaikutusten tms. ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi puuttuu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kuuluu työpaikan, viranomaisen (tässä tapauksessa kunnan) ja oppilaitoksen tehtäviin. Esimerkiksi Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Ratsastuksen harrastajamäärä on n. 170 000 henkilöä, joista valtaosa on naisia. Mikäli tuulivoimapuiston vaikutusalueella sijaitseva talli joutuu turvallisuussyistä lopettamaan, vaikeutuu tyttöjen ja naisten harrastustoiminta. Ratsastusharrastuksen fasiliteetteja ei Petäjävedellä tueta yhteiskunnan varoilla, toisin kuin esim. jalkapalloa tai jääkiekkoa, vaan ratsastuskentän, tallin, aitausten yms. rahoitus kanavoituu harrastajien “pussista” talliyrittäjän tuloksi.
3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma suhtautuu vähättelevästi ja välinpitämättömästi alueella sijaitsevaan ja jo olemassa olevaan asutukseen. Kuitenkin, viranomaisen velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta ( Yhdenvertaisuuslaki, 5§). Viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (s. 5) mainitaan, että kaava-alueelle ei sijoitu yhtään pysyvään asumiseen liittyvää rakennuspaikkaa. Arviointisuunnitelmassa on 2 km:n säteellä merkitty 16 kpl pysyvään asutukseen ja 13kpl loma-asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä.
Kun asiaa tarkastellaan 5 km:n säteellä tuulivoimala-alueesta, pisteiden ts.pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen lukumääriä on kartasta mahdotonta laskea pisteiden suuren määrän vuoksi. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (s.107) hankkeen lähivaikutusten alueeksi esitetään kahden kilometrin etäisyyttä uloimmista tuulivoimaloista mitattuna. Kyseisellä alueella tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, melu-, välke-, lähimaisema- ja liikennevaikutuksia. Hankkeen kaukovaikutusten alueeksi esitetään kymmenen kilometrin etäisyyttä uloimmista tuulivoimaloista mitattuna. Ympäristöministeriö on kiristänyt tuulivoimaa koskevia melutason ohjearvoja yleisistä melutason ohjearvoista. Ympärivuotisilla asunnoilla raja on päivisin 45 dB ja öisin 40 dB, joissa arvoa on laskettu 10 dB. Vapaa-ajan asunnoilla arvot ovat 40 dB päivisin Tuulivoiman vaikutukset kansallisella ja paikallisella tasolla 13 ja 35 dB öisin, laskua on 5 dB. Sisämelun ohjearvoiksi Sosiaali- ja terveysministeriö (2003) on määrittänyt asuinhuoneille päiväajaksi 35 dB ja yöajaksi 30dB, asunnon muihin tiloihin on yö- ja päiväarvoksi annettu 40 dB.
4.Sivulla 5 suunnitelmassa ei ole mainintaa Teerijärvensuon luonnonsuojelualueesta, joka kuitenkin esim. Maanmittauslaitoksen avoimessa kartta-aineistossa on sellaiseksi merkitty.
Keski-Suomen liiton julkaisussa “ Hiljaiset alueet Keski-Suomessa” on maakunnallisesti merkittäviä luonnon hiljaisia alueita listattuna 36 kappaletta. Eräät alueet rajoittuvat useamman kunnan alueelle ja eräissä kunnissa hiljaisia alueita on useita.Julkaisun mukaan Petäjävedeltä löytyy vain yksi eli Teerijärvensuo, joka on yksi soidensuojelun perusohjelman kohde.Teerijärven rantaan rajoittuu luonnontilainen sisäsuomalainen keidassuo, johon liittyy Tampinkierroksen luontopolku. Petäjäveden lounaisrajalla sijaitsevan alueen desibeliarvot jäivät julkaisun mukaan alhaisiksi, noin 29 dB. Ajoittain tuuli nosti arvoja 33 dB:iinja. Osallistumis - ja arviointisuunnitelman mukaan kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelu tai Natura-alueita. Selvityksen mukaan lähimmät luonnonsuojelualueet sijoittuvat 3 - 6 km ja Natura-alueet 4 -8 km:n etäisyydelle kaava-alueesta. Karttapaikka-sovelluksen mukaan Tampinkierrokselta Pitkälänvuoren huipulle etäisyys on n. 6.7 km.
Raisa Kinnunen Ota yhteyttä adressin tekijään