Pohjanmaan hyvinvointialueen säästösuunnitelma koskien Kaskista peruttava /Sparplan för Österbottens välfärdsområde gällande Kaskö bör återtas

Alustus

Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvioon sisältyy ehdotus, jonka mukaan Kaskisten kaupungin osalta suljetaan ikäihmisten palveluasumisen yksikkö Mariakoti ja terveysaseman toiminta kokonaan. Tämä tarkoittaa, että Kaskisista lähtee kaikki hyvinvointialueen toimipisteet. Kaskisten osalta tilanne on siis lähes katastrofi kuntatalouden näkökulmasta ja ihmisten palveluiden näkökulmasta. Kaskisten väestöstä yli 70-vuotiaita 30.9.2024 tilaston mukaan on n. 33 %. Palveluiden tarve on kasvava. Väestöstä ruotsinkielisten osuus 2023 tilaston perusteella on 27,5 %. Palvelut, joihin nyt ohjataan on ruotsinkielisiä. Kielelliset oikeudet ei ole turvattu. Kaskisten palvelut ovat alueen lähes ainoita aidosti kaksikielisiä.   

Perustelut

Hyvinvointialue saa rahoitustaan myös kaksikielisyyden pohjalta ja nyt kielelliset oikeudet eivät tule säästöjen jälkeen toteutumaan, ja niissä on jo tällä hetkellä haastetta suomenkielisten osalta. 

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta lain tarkoitus on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, sekä itsenäistä suoriutumista. Heidän tulee lain hengessä myös voida vaikuttaa elinoloihinsa ja päätösten valmisteluun. Palvelut ovat 8§ mukaan palvelujen kieli kohdassa viitataan lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5§:n, jossa sanotaan näin: Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä suomeksi, että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä. 

Hyvinvointialueen säästöjä laskettaessa tulee näyttää täysin läpinäkyvästi, miten säästöt on laskettu. Niissä tulee näkyä mihin siirtyy asiakkaat, ja huomioida heidän tarvitsema henkilöstöresurssin siirtyminen (eli henkilöstökulut eivät laske), he myös tarvitsevat toimitilat (jolloin jopa uusi sijoituspaikka voi olla neliöiltään kalliimpi kuin nykyinen). Hyvinvointialue käyttää julkista rahaa, jolloin on huomioitava myös Kela -kyytien lisääntyminen, koska sekin tapahtuu verovaroilla ja saattaa jopa olla tulevaisuudessa hyvinvointialueelle siirtyvä kustannuserä. 

Hyvinvointialue on tekemässä isoja muutoksia ja suunnitelmia, ja herää ajatus onko kuunneltu ja mietitty kaikkia vaihtoehtoja?  Kaskisten kokoisessa kaupungissa olisi mahdollista Mariakodin ympärille rakentaa ikäihmisten palvelukeskus, jossa kotona asuvat voisivat käydä päivätoiminnassa ja syömässä, kotihoito organisoitaisiin sieltä ja kotisairaalapalvelu tukisi toimintaa sairaanhoidolliselta ja lääkäripalveluiden osalta. Näin saataisiin asiat yhteen paikkaan keskitettyä ja esimerkiksi päivätoiminta olisi hyvin kustannustehokas hyödyntäen kaikkia siitä hyötyviä. Nykyinen omalääkäri -malli on toiminut myös hyvin Kaskisissa, ja sitähän nyt Suomessa kehitetään, ja täällä sitä romutetaan.  

Hyvinvointialue on kehittämässä alueelle yhteisöllistä asumista. Kaskisiin sitä ei ole tulossa ja Kaskislaisten osalta se tarkoittaa kauemmaksi kotikunnasta siirtymistä, jolloin kaikki arjen yhteisö katoaa ja pahassa tapauksessa myös oma äidinkieli ympäriltä. Tämä tarkoittaa sitä, että ikäihminen tarvitsee nopeasti enemmän hoivaa ja siirtymisen taas tehostetumpaan. Lisäksi ikäihmisten asumisessa ja palveluissa joudutaan helposti vahvempaan lääkehoitoon ja käyttäytymisen ongelmat lisääntyvät, mikäli he eivät tule ymmärretyiksi. Kuntien välinen tasa-arvo palveluista päätettäessä on jäänyt kokonaan huomioitta.

Onko tarkastelua kestävää, että jostain kunnasta viedään kaikki ja siirretään yhteen. Tällä ajattelulla, jos perustellaan että se missä asiakasta hoidetaan, on merkityksetön, voisi palveluasumisen paikkoja sijoitella siten, että jokaiseen jää yksi, tai jos on keskussairaala, voisi palveluasumisen keskittää muualle.

Kaskislaiset ikäihmiset ovat suomen kärkeä veronmaksajina, ja juuri heiltä ollaan palvelut viemässä kokonaan. 

Inledning

I budgeten för 2025 för välfärdsområdet i Österbotten ingår ett förslag om att stänga enheten för serviceboende för äldre, Mariehemmet, och att helt avsluta verksamheten vid hälsostationen i staden Kaskö. Detta innebär att alla välfärdsområdets enheter försvinner från Kaskö. Situationen för Kaskö är alltså nästan en katastrof ur kommun ekonomisk och serviceperspektiv. Enligt statistik från den 30 september 2024 är över 33 % av Kaskös befolkning över 70 år. Behovet av tjänster ökar. Enligt statistik från 2023 utgör svenskspråkiga 27,5 % av befolkningen. De tjänster som nu erbjuds är på svenska. De språkliga rättigheterna är inte skyddade. Kaskös tjänster är bland de få äkta tvåspråkiga i området.

Motivering

Välfärdsområdet får finansiering även baserat på tvåspråkighet, och nu kommer de språkliga rättigheterna inte att kunna uppfyllas efter besparingarna, och det finns redan nu utmaningar för finskspråkiga.

Lagen om stöd för den äldre befolkningens funktionsförmåga syftar till att stödja äldre befolknings välbefinnande, hälsa och funktionsförmåga samt deras självständiga liv. De ska, enligt lagens anda, också kunna påverka sina livsvillkor och beslutsprocesser. Enligt 8 § ska tjänsternas språk beaktas, och i denna punkt hänvisas till 5 § i lagen om ordnande av social- och hälsovård, där det står: "Social- och hälsovården ska ordnas på finska och svenska i tvåspråkiga välfärdsområden, så att kunden får tjänsterna på det språk de väljer."

När välfärdsområdet beräknar sina besparingar bör det visas helt transparent hur besparingarna har räknats. Det ska framgå vart kunderna flyttas och beaktas övergången av den nödvändiga personalresursen (dvs. personalutgifterna minskar inte), och de behöver också lokaler (vilket kan innebära att även en ny plats kan vara dyrare i kvadratmeter än den nuvarande). Välfärdsområdet använder offentliga medel, så man bör också beakta ökningen av Kela-resor, eftersom detta också sker med skattepengar och kan bli en kostnadspost för välfärdsområdet i framtiden.

Välfärdsområdet gör stora förändringar och planer, och man undrar om alla alternativ har beaktats?

I en stad som Kaskö skulle det vara möjligt att bygga ett servicecenter för äldre kring Mariehemmet, där personer som bor hemma kan delta i dagverksamhet och äta. Hemvården skulle organiseras därifrån, och hemsjukhustjänster skulle stödja verksamheten i fråga om sjukvård och läkartjänster. På så sätt skulle saker kunna samlas på ett ställe, och till exempel dagverksamheten skulle vara mycket kostnadseffektiv och gynna alla involverade. Den nuvarande modellen med egen läkare har också fungerat bra i Kaskö, och det är något som nu utvecklas i Finland, men här avskaffas det.

Välfärdsområdet håller på att utveckla ett kollektivt boende i området. Till Kaskö kommer den inte och för Kasköbornas del innebär det att man flyttar längre bort från hemkommunen, varvid all vardagsgemenskap försvinner och i värsta fall även det egna modersmålet runtomkring. Detta innebär att den äldre snabbt behöver mer omsorg och en övergång till en mer effektiverad. Dessutom är det lätt att tvingas till starkare läkemedelsbehandling i äldre människors boende och service och beteendeproblemen ökar om de inte blir förstådda.

Jämlikheten mellan kommunerna när det gäller beslutsfattande om tjänster har helt ignorerats. Är det hållbart att ta bort alla tjänster från en kommun och flytta dem till en annan? Med denna logik, om man motiverar att platsen där en patient vårdas är betydelselös, skulle man kunna placera serviceboenden så att varje plats får en, eller om det finns ett centralsjukhus, skulle man kunna centralisera serviceboenden någon annanstans.

Äldre personer i Kaskö är bland de främsta skattebetalarna i Finland, och nu är det just de som kommer att bli av med sina tjänster helt.

Marjo Pitkänen    Ota yhteyttä adressin tekijään