Pro Rukola

Pro Rukola  

Kangasalan seurakunnan kirkkovaltuusto tekee 16.12. 2019 päätöksen, luopuuko se Havisevan rukoushuoneesta (Siitamantie 112, 36120 Suinula) joko myymällä, lahjoittamalla tai purkamalla. Rakennus on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys ja ollut jo sukupolvien ajan merkittävä kokoontumispaikka Kangasalan Suinulan ja Havisevan alueen seurakuntalaisille. Sen todellista arvoa ei pysty mittaamaan rahassa.  

Suinula-Havisevan osayleiskaavassa vuodelta 2004 Havisevan rukoushuone on merkitty rakennuksiin, joista todetaan: ”Rakennus on maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti paikallisesti arvokas ja sen säilyttäminen on toivottavaa”.  

Seurakunnan juuri teettämässä Kiinteistöstrategia 2020:ssa Havisevan rukoushuone on kuitenkin sijoitettu viimeiseen eli ns. neloskategoriaan, joka merkitsee rakennuksesta luopumista ”heti” eli joko ensi tai seuraavana vuonna. Selvityksen laadinnassa on pääosin huomioitu edessä olevat isot peruskorjauskulut ja liian pieneksi todettu käyttöaste. Seurakunta on tehnyt priorisointia jo vuosien ajan sekä tämän alueen ihmisten tavoittamisessa että kokoontumispaikan säännöllisessä kunnossapidossa. Toimintaa järjestävät vapaaehtoiset eivät ole pystyneet oman toimensa ohessa vastaavaan panostukseen kuin palkatut työntekijät olisivat pystyneet. Lisäksi selvityksen perustana ollut ”vähäinen käyttöaste” on todettu vain tilavarausten perusteella ja vain vuodelta 2018. Näin siinä ei ole huomioitu ollenkaan tilaisuuksien osanottajien lukumäärää: viime vuosien aikana on järjestetty lukuisia tapahtumia, jotka ovat keränneet ”tuvan täyteen”.

Kiinteistöstrategian 1. luokkaan päässeiden kiinteistöjen yhtenä perusteluna on ollut ”Kiinteistöt ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä”. Tämä peruste on täysin ohitettu Havisevan rukoushuoneen kohdalla.  

Vuonna 1911 Hannulan lähetysherätyksen innoittamina kyläläiset rakensivat talkoilla rukoushuoneen kylän hengellisen elämän keskukseksi mm. lähetyspiirin, pyhäkoulun ja jokakesäisten lähetysjuhlien kokoontumisia varten. Kustaa Haralalta saatiin tontti ja osa rakennustarpeista. Rukoushuoneen rakentamista varten jo vuonna 1910 perustettu rukoushuoneyhdistys päätyi lahjoittamaan tontin ja rakennuksen seurakunnalle 1950-luvun puolivälissä.  

Havisevan rukoushuoneen mielenkiintoisesta historiasta löytyy lisää tietoa mm. kirjasta ”Kangasalan kirkko ja sen palvelijat 1400–1995”, Kangasalan seurakunta, Pentti Hytönen. ”Rukoushuoneyhdistyksen toiminta niiden päämäärien hyväksi, jonka vuoksi kyläkunnan talojen isännät ja väet aikanaan talon rakensivat, on yhtä tärkeää nykyaikana kuin se oli silloinkin. Havisevalaisilla on oikeus aina pitää rukoushuonetta omanaan ja liittyä menneiden sukupolvien henkeen talon vaalimisessa ja käyttämisessä.”

Me allekirjoittaneet olemme sitä mieltä, että Havisevan rukoushuoneen historiallisen arvon ja merkityksen seurakuntalaisille tulisi näkyä siinä, mihin Kiinteistöstrategia 2020:n luokkaan kirkkovaltuusto sen sijoittaa. Vai sijoittaako omaan luokkaansa. Kaikkea ei voi mitata rahassa.

Odotamme että kiinteistötyöryhmän selvityksestä ja kirkkoneuvoston esityksestä huolimatta valtuuston jäsenet uskaltaisivat tehdä sellaisen päätöksen, että tämän alueen seurakuntalaiset haluaisivat vielä jatkossakin olla Kangasalan seurakunnan jäseniä.  

Adressilla on allekirjoitusaikaa sunnuntaihin 15.12.2019 klo 21 asti. Adressin voi allekirjoittaa myös 15.12. Havisevan rukoushuoneella Kauneimmissa joululauluissa klo 15 alkaen sekä mahdollisissa viikon 50 aikana tapahtuvissa ovelta ovelle keräyksissä. Yhdistetty adressi luovutetaan Kangasalan seurakunnan kirkkovaltuustolle 16.12.2019.  

Tervetuloa laulamaan joululauluja (toivottavasti ei viimeistä kertaa) Havisevan rukoushuoneelle!  

T:Anne Tervahauta

Graafinen suunnittelija, Ev.lut. kirkon nuorisotyönohjaaja, Kangasalan seurakunnan vapaaehtoinen

Kivihuhdantie 74, 36120 Suinula    

Adressissa on viitattu Kangasalan seurakunnan Kiinteistöstrategia 2020:een:

”Luokka 4: Kiinteistöt joista luovutaan heti

Kiinteistöt eivät tue seurakunnan toiminnan strategiaa; kiinteistön käyttöaste on alhainen; kiinteistöt ovat elinkaarensa lopussa ja käytettävyys edellyttäisi perusparannuksen tekemistä; toimintaympäristössä tapahtuva muutos ei tue kiinteistön säilyttämistä.” Luokkaan on sijoitettu em. perusteilla: ”Ranta-Einola, Rekola, Havisevan rukoushuone ja Ruutanan seurakuntakoti.” ”Rakennusten kuntotaso on heikko jolloin niiden peruskorjaaminen ei ole kannattavaa. Lisäksi niiden käyttöasteet ovat vähäiset. Näiden kiinteistöjen osalta tulee kyseeseen kiinteistöjen kehittäminen kaavoituksen kautta.”

Anne Tervahauta    Ota yhteyttä adressin tekijään