Suomen on pakko alkaa tehokkaasti ja laajasti varautumaan A(H1N1) vastaan!

AAMULEHTI 17.05.09


Jos sikainfluenssa ärhäköityy, Suomi on pulassa

17.05. - 00:39 (Luotu: 16.05. - 19:41)

Jos sikainfluenssa A(H1N1) muuttuu ärhäkämmäksi, Suomi voi olla pulassa. Tarkkaa valmiussuunnitelmaa on alettu toteuttaa vasta suurimmissa sairaaloissa. Nyt olisi kuntien ja työpaikkojen aika herätä, sillä pahimman arvion mukaan virus voi kehittyä pandemiaksi.

Suomi on loistava maa, kun mittakaavaksi otetaan muut valtiot. Suomen vahva yhteiskuntakoneisto pystyy ennakoimaan tulevia vaaroja ja varautumaan niihin. Näin on myös paperilla pandemian valmiussuunnitelmassa, joka on vuodelta 2006.

Terveydenhuollon ammattilaiset ristivät kätensä ja jopa huokailevat tyytyväisyydestä, koska Suomessa vuosina 2006-2007 valmistauduttiin todella vakavasti lintuinfluenssan tuloon. Se antoi pohjaa pandemiavalmiussuunnitelmalle, josta lähiaikoina voi olla hyötyä enemmän kuin arvataankaan.

Valmiussuunnitelmassa on tarkasti määritelty, mitä tehdään pandemiaoloissa. Kansainvälistenkin mittakaavojen mukaan Suomen pandemiavalmiussuunnitelma on hyvä - paperilla.

Käytännön todellisuus on sitten aivan toista. Vain suuret sairaalat ja sairaanhoitopiirit ovat hoitaneet osuutensa pandemiaan valmistumisessa.

Useimmat kunnat ja työpaikat eivät ole Suomessa toteuttaneet maailman terveysjärjestön WHO:n eikä edes oman valmiussuunnitelmansa ohjeita.

Jos sikainfluenssa A(H1N1) muuttuu ärhäkämmäksi ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi tappavaksi taudiksi, Suomi on vaikeuksissa. Ja se on aivan hyvin mahdollista.

Alun perin laskettiin, että sikainfuenssaksi kutsuttu Pohjois-Amerikan influenssa A(H1N1) iskisi Suomeen heinäkuussa. Tiistaina Suomessa vahvistuneet kaksi tapausta eivät vielä aiheuta laajempaa varautumista. Ollaan epidemian ensimmäisessä lievässä mallissa.

Nyt sosiaali- ja terveysministeriö ja influenssa-asiantuntijat arvioivat, että vaarallisemmaksi muuntunut virus voi saapua koko laajuudessaan Suomeen syksyllä.

Englannin yleisradioyhtiön BBC:n tiistaisessa analyysissa professori Neil Ferguson arvioi, että joka kolmas ihminen maailmassa saa H1N1-tartunnan kuuden-yhdeksän kuukauden kuluessa. Ferguson, joka istuu myös jäsenenä WHO:n hätäkomiteassa, arvioi, että H1N1-viruksella on todellinen potentiaali levitä pandemiaksi.

Nyt asiantuntijat eri puolilla maailmaa arvailevat, kuinka tuhoisaksi sikainfluenssan voimistunut muoto voi kasvaa.

WHO antoi 11. toukokuuta laajahkon raportin julkisuuteen, jossa H1N1-virustauti luokitellaan selvästi kausittaista influenssaa tartunnaltaan laajemmaksi. WHO:n arvion mukaan toisen asteen H1N1-virustartunnan saa 22-33 prosenttia maailman kansalaisista.

Virus ei kuitenkaan nykyarvion mukaan ole yhtä vakava kuin vuoden 1918 espanjantauti, joka tappoi maailmassa noin 50 miljoonaa ihmistä. Mutta sitäkään mahdollisuutta ei WHO laske pois pahimmassa skenaariossaan. Sikainfluenssa on vakava uhka.

Professori Fergusonin ja WHO:n laskelmien mukaan tuhannesta tartunnan saaneesta potilaasta saattaa kuolla neljä.

Suomessa on reilut viisi miljoonaa asukasta, joten pahimman skenaarion mukaan tautiin sairastuisi noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Jos WHO:n toukokuun 11. päivän ja professori Fergusonin pahin arvio menehtyvien määrästä pitää paikkansa Suomessa kuolisi sikainfluenssaan noin 40 000 ihmistä. Tauti pyyhkäisisi valmiussuunnitelman arvion mukaan läpi Suomen muutamassa kuukaudessa.
Lintuinfluenssan aikana
viranomaisia ja mediaa syytettiin turhasta pelottelusta. Nyt maailmalla jylläävä sikainfluenssa osoittaa, että varautuminen ei ollut turhaa. Kuten Tampereen sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Jukka Lumio totesi syyskuussa 2006 Asiat-lehdessä, pandemia tulee varmasti - joskus.

WHO nostaa H1N1-viruksen luokasta viisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi eli kuutoseen, kun se leviää laajemmin Euroopan keskeisiin, suuriin maihin, kuten Saksaan, Italiaan ja Englantiin.

Viime viikonvaihteessa tartuntojen määrä nousi päivässä nopeasti. WHO huolestui tilanteesta, sillä päivässä uusia tartuntoja tuli pelkästään USA:ssa yli 500, ja määrä nosti sikainfluenssan varmistettujen tartuntojen määrän USA:ssa 2600 ihmiseen. Yhdysvalloissa tautiin on tähän mennessä kuollut varmasti kolme ihmistä.

Suurin kuolleisuus tautiin on edelleen Meksikossa (56 kuollutta), jossa tosin tartuntojen määrä (2059) on valtion tietojen mukaan rauhoittumassa. Meksiko onkin aloittanut voimakkaan diplomaattisen kansainvälisen toiminnan, jossa taudin ikäviä puolia yritetään hälventää. Maan matkailuteollisuus on jo kriisissä, koska tartuntavaaran takia matkoja alueelle perutaan valtavasti.

Meksikossa puolet kuolonuhreista on 20-39-vuotiaita. Miksi juuri nuoret kuolevat uusimpaan A(H1N1)-virukseen? Sitä ihmettelee myös WHO. Kyse voi ehkä olla siitä, että aikaisemmat maailmanlaajuisen influenssataudit, kuten vuoden 1968 hongkongilainen, antoivat vanhemmalle väestölle vastustuskyvyn nyt vellovaan virukseen.

Yhdysvalloissa sikäläinen kansanterveysjärjestö The Centers for Disease Control and Prevention kehotti loppuviikosta antamaan raskaina oleville naisille Tamiflu-lääkitystä, jos heillä on vähänkään sikainfluenssaan viittaavia oireita. Yleensä Tamiflu-lääkitystä ei suositella raskaana oleville.

Pandemialuokituksessa
viisi merkitsee jo sitä, että maailman kaikkia valtioita kehotetaan varautumaan H1N1-taudin leviämiseen. Suomen valmiussuunnitelmissa todetaan, että jokaisessa kunnassa ja työpaikassa pitäisi olla jo nyt pandemiavastaava ja kriisisuunnitelma. Näin ei ole.

Työpaikkojen ja kuntien pitäisi jo nyt pystyä käynnistämään 16 tunnissa akuutti tiedotus henkilöstölle, mitä tehdään pandemian leviämisen estämiseksi. Näin ei ole.

Valmiussuunnitelmassa vaaditaankin sivulla 188 kunnilta ja sairaaloilta "tavallista suuremman kuolleisuuden huomioiminen huolehtimalla siitä, että vainajien säilyttämiseen on riittävästi asianmukaisia tiloja". Osassa sairaanhoitopiirejä näin on, osassa ei.

Kuntia kehotetaan valmistautumaan siihen, että kouluja, päiväkoteja ja muita laitoksia suljetaan. Näin ei ole tehty.

WHO:n ja Suomen valmiussuunnitelman mukaan pandemialuokitustilanteessa 4 jokaisen kansalaisen olisi saatava hyvinkin yksityiskohtaisia toimintaohjeita ja tietoa esimerkiksi hoitopaikoista. Näin ei ole tapahtunut. Suomessa on sentään avattu puhelinpalvelu, josta influenssaviruksesta voi hankkia tietoa.

Miksi sitten
valmiussuunnitelman ohjeita ei ole noudatettu? Syy on yksinkertainen ja inhimillinen. Uuden H1N1-viruksen leviäminen ja tappavuus ovat vielä epävarmoja tietoja. Lintuinfluenssan pelossa muutama vuosi sitten kansalaiset saivat "rokotteen", jossa ylimääräiselle hössötykselle naureskellaan. Syytä ei olisi.

Jos ärhäkämmäksi muuntunut A(H1N1)-virus rantautuu syksyllä perinteisen syysinfluenssan yhteydessä Suomeen, ollaan aivan oikeasti vakavassa tilanteessa.

Hallitus esitti 29. huhtikuuta tartuntatautiasetusta muutettavaksi siten, että influenssa A-viruksen uusi alatyyppi H1N1 lisättäisiin yleisvaarallisiin tartuntatauteihin.

Vapun hulinoiden ansiosta asia jäi uutisissakin vähälle huomiolle. Yleisvaarallinen tauti merkitsee sitä, että ilmaisen hoidon lisäksi ihmisen perusoikeuksiin voidaan puuttua kovalla kädellä. H1N1-virusta kantava henkilö voidaan pakkoeristää, ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa sekä kokoontumisia ja matkustamista estää.

Jos tauti leviää voimalla, ja virus muuttuu yhä vaarallisemmaksi (eli tappavammaksi), suomalainen yhteiskunta on polvillaan. Niin on moni muukin valtio.

Erityisen huolissaan WHO on kehitysmaista, joissa pandemiaa vastaan ei ole kunnolla toimivaa terveydenhoitojärjestelmää saati suunnitelmia.

Kuntien ja yritysten pitää nyt varautua siihen, että syksyn ja alkavan talven aikana suuri osa henkilöstöstä sairastuu ja joutuu olemaan pois töistä.

Uhkana on, että varhain saapuvaan syysinfluenssaan sairastuu tavallista useampi suomalainen. Kellään ei ole vastustuskykyä uutta virusta vastaan. Suomen valmiussuunnitelmassa todetaan sivulla 41, että pandeemisessa ajanjaksossa "virus on täysin sopeutunut ihmiseen ja se leviää väestössä aiheuttaen laajoja, maantieteellisten rajojen yli meneviä epidemioita. Pandemian kehitystä ei kyetä pysäyttämään tässä vaiheessa."

Aikaisempien pandemiakokemusten perusteella voidaan valmiussuunnitelman mukaan ennakoida H1N1-viruksen tuhoja. Ongelmana on, että viruksen muuntuminen on vielä avoin.

Jos se toimii kuten vuoden 1918 espanjantauti, sairastavuusaste on noin 25 prosenttia ja tapauskuolleisuus 1,9 prosenttia. Se voi toimia myös kuten vuoden 1957 aasialainen, joka sairastutti joka kolmannen ihmisen, mutta tappoi maailmalla huomattavasti espanjantautia vähemmän eli 1,5 miljoonaa ihmistä.

Suomi on influenssarokotusjonossa
kolmantena. Edellä ovat Hollanti, jossa rokotetta valmistetaan, ja Norja.

Koska virus muuttuu koko ajan, toimivan rokotteen valmistaminen on mahdotonta muutamassa kuukaudessa. Tieto viruksen tarttuvuudesta ja sen aiheuttaman taudin vakavuudesta on vielä riittämätöntä. Sitten kun tautiin saadaan hyvin toimiva rokote, sitä ei heti saada kaikkien käyttöön.

Vain niin sanotut yhteiskunnan avainhenkilöt saavat ensin rokotuksen vaaralliseksi muuttunutta epidemiaa vastaan. Avainhenkilöitä ovat terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi poliisi, armeija ja poliittinen johto. Rokotteella pidetään huoli siitä, että demokraattinen yhteiskunta toimii. Paniikki ja hysteria ehkäistään viranomaisten voimin.

Tavallinen kansalainen saa nopealla aikataululla muuntunutta H1N1-virusta vastaan toimivan influenssarokotteen vain, jos hän työskentelee sellaisessa yrityksessä, joka on puolustustaloudellisen suunnittelukunnan listalla ja toimii sellaisissa tehtävissä, että hänen selviytymisensä epidemiasta on elintärkeää.

Täsmärokotetta voidaan valmistaa vasta pandemian käynnistyttyä. Vasta silloin epidemiaa aiheuttavan viruksen yksityiskohtainen rakenne on tiedossa. Rokotetta on saatavissa Suomeen noin puolen vuoden kuluttua pandemian puhkeamisen jälkeen. Toimiva rokote on siis kaikkien kansalaisten saatavilla aikaisintaan vasta ensi keväällä.

Ketkä saavat sitten etukäteishoitoa? Otetaan käytännön esimerkki. Suomen sähkönjakelusta vastaavat avainhenkilöt sairastuvat joukoittain vaaralliseksi muuttuneeseen H1N1-virukseen. Kaikki joudutaan eristämään.

Avainhenkilöistä on huutava pula, sillä vain tietty määrä ihmisiä osaa hoitaa yhteiskunnan perustoimintoihin kuuluvan sähkönjakelun oikealla tavalla. Jos sähköverkko kuormittuu tietyillä alueilla liikaa, saattaa se kaataa koko maan sähköjärjestelmän.

He ovat niitä henkilöitä, jotka saavat ensimmäisenä ehkäisevän lääkityksen pandeemisen rokotteen ja myöhemmin varmasti toimivan virusrokotteen.

Huoltovarmuuskeskus on hankkinut valtion varmuusvarastoon viruslääkkeitä, joiden arvioidaan riittävän mahdollisessa epidemiatilanteessa sairastuvien hoitoon. Valtion varmuusvaraston lääkkeet otetaan käyttöön vasta mahdollisessa pandemiatilanteessa. Mutta varmuusvarastossa oleva lääke ei välttämättä auta H1N1-viruksen muuntuvaan muotoon.

Suurin osa kansasta joutuu toivomaan, että virus laantuu eikä ärhäköidy. Hyvinvointi-Suomi voi selvitä hyvinkin lievällä määrällä uhreja, jos pandemiaan varaudutaan kunnolla ja jos tauti pysyy lievänä. Varautumisen aika on nyt.

Pekka Kymäläinen

Artikkeli pohjautuu kansalliseen pandemiavalmiussuunnitelmaan, terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeisiin, sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisiin sairaanhoitopiireille ja maailman terveysjärjestön WHO:n H1N1-tietokantaan.