HÄTÄHUUTO LÄNTISEN KESKISUOMEN SOIDEN JA VESIREITTIEN PUOLESTA

 

 

JATKAMME TOIMINTAA 'PELASTETAAN REITTIVEDET RY:N' PUITTEISSA.

www.reittivedet.fi

 

HUOM!

Olkaa hyvä ja allekirjoittakaa kannatus vain yhdellä tapaa, siis joko tämän adressin kautta tai suoraan sähköpostilla/tekstiviestillä/puhelimitse/henkilökohtaisesti  Jukka Pulkkiselle, Reijo Kinnuselle, Pasi Koppiselle, Jaakko Koppiselle tai allekirjoittamalla vetoomus. Laadimme lopuksi yhtenäisen adressin jossa tulee olla vain yksi kannatus per henkilö!

HÄTÄHUUTO MULTIAN SOIDEN JA VESIREITTIEN PUOLESTA

Me kotiseutuhengen täyttämät, luontoa arvostavat multialaiset ja Multian ystävät olemme tyrmistyneinä seuranneet vuosituhantisten kauniiden soiden silmitöntä hävitystä ja edelleen jatkuvaa hävityssuunnitelmaa.  Turpeennostoon käytettyjen ja anottujen Multian soiden (18 suota) kokonaispinta-ala on toistatuhatta hehtaaria. Suojeltuun suoalaan verrattuna turpeennostoon varattuja alueita on yli kaksinkertainen määrä. Valmisteilla oleva polttoturpeen riittävyyttä turvaava vaihemaakuntakaava tulee huomattavasti lisäämään turpeennostoalueita.

Vapo Oy:n turvetyömaat ja lupahakemukset käsittävät lähes 400 ha. Karstulalaisten Martinsuon Turve Oy:n ja Autosen Urakointi Oy:n luvitetut ja hakuprosessissa olevat turvetyömaa-alat ovat samaa suuruusluokkaa. Muita turveyrittäjiä Multian soilla ovat Ristisuon Turve Oy, multialainen Linnari Oy sekä Pekka Purola ja hänen omistamansa K-S Ekoturve Oy ja Peat Bog Oy.

Osa turvekenttien kuivatusvesistä on jo pilannut mm. Petäjävedelle virtaavaa Pengerjoen vesistöä.  Nyt hätähuutomme alkaa Uitamonjärvestä, johon tulisi laskemaan turpeennostoon suunniteltujen Marjosuon ja Tervasuon kuivatusvedet. Lauttasuon, Kurjussuon ja Pihtisuon kuivatusvedet ovat hiljalleen jo vuosia valuneet Uitamonjärveen. Pihtisuo ja Lauttasuo on kaikenlisäksi kaivettu ilman lupaprosessia. Uitamonjärven ranta-asukkaat ovat jo tuoneet julki hätähuutonsa uhkaavasta tilanteesta. Tähän valitukseen yhtyy Multia-Seuran lippulaivan Uitamonkosken myllyn haltijan ja siellä vierailevien lukuisten turistien hätähuuto kosken ja suvannon vesien puhtaudesta. Mylly on peräisin vuodelta 1864 ja on toiminut myllymuseona sen entisöintikorjauksen jälkeen vuodesta 1968 lähtien ja on lajissaan Keski-Suomen maakunnan ainoa virallinen myllymuseo.

Myllysuvannosta turvesoiden kuormittamat vedet virtaavat edelleen Sinervään, jonka historialliset vaiheet näkyvät Hallinmäen muinaisrantojen pätkittäisinä huomiota herättävinä kivivöinä ja lukuisina hiekkarantapoukamina ja järven eteläpään jyrkkinäkin kalliorantoina. Sinervän syvyys parhaimmillaan on noin 40 metriä. Sinervään valuvat kuivatusvedet tulevat pilaamaan myös Kuivaniemessä sijaitsevan luonnonkauniin Sinervän leirintäalueen virkistys- ja kalastusmahdollisuudet sekä vastarannalla sijaitsevan seurakunnan leirikeskus Sinervän Ristin ja ranta-asukkaiden virkistysmahdollisuudet. Muinaislöytöjen perusteella Kuivaniemen hiekkarantapoukamassa on ollut asukkaita jo kivikaudella.

Turvetyömaiden vesiä tuhoava vaikutus siirtyy kanavan kautta myös kirkonkylän keskustassa sijaitsevaan kauniiseen Härkölampeen. Suovesien tuhoava vaikutus kohtaa edelleen Iso-Multian ja Vähä-Multian vedet, joiden ranta-asukkaiden kalastus- ja virkistysmahdollisuudet ovat vakavasti uhattuna. Sama kohtalo odottaa myös Vähä-Multiaan liittyvän Kirkkolahden ja Kissalahden rantojen asukkaita sekä Kissalahden hyppytorneineen varustettua uimalaitosta. Edelleen vedet virtaavat kuohuvan Kurenkorkean kosken kautta Soutujokea pitkin Tarhapäänjärveen, jota vuosien mittaan maatalous ja metsäojitus jo ovat kuormittaneet. Soutujokeen laskevat Olkitaipaleensuon kuivatusvedet ja Tarhapäänjärveen jo nyt laskevat tai luvan saatuaan tulevat laskemaan, Pökkösuon, Hirvisuon ja Heposuon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet. Saarijärven puolelta laskevat Mahasuon ja Raateikkosuon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet. Ähtärin puolelta ovat haussa mm. Saukko-, Riuku- ja Oravasuon ympäristöluvat. Tarhapäänjärvi ei missään tapauksessa kestä näin monien turvetyömaiden kuivatusvesiä. Soutujoen keskijuoksulla sijaitseva tunnettu urheilukalastusalue Palsankoski on uhan alla. Tarhapäänjärven vesi on jo nyt voimakkaasti ruskettunut ja järvi käy vähitellen kalastuskelvottomaksi. Turvesoilta tulevien vesien tuhoava vaikutus jatkuu edelleen kohti Keurusselkää, jossa tilanne on jo tiedostettu.

Soiden kärsimysnäytelmissä tuhotaan myös suon uhanalaisen kasvillisuuden ja eläimistön elinmahdollisuudet sekä vahingoitetaan järvien ravintoketjua.

Mielestämme koko maakunnan turvetyömaiden valvontaa on ehdottomasti lisättävä. Valvonnan tulokset tulee julkisesti tiedottaa. Muistutusten noudattamatta jättämisestä tulisi seurata työmaan sulkeminen.

Tässä mainittujen vesien ranta-asukkaat ja kalastuskunnat ja Keuruun ja Multian ympäristöjen vastuunkantajat: nouskaa barrikadeille puolustamaan rikkaan suomalaisen järvi- ja suoluonnon ainutlaatuisuutta!

 

Multia 14.6.2011                         Kalevi Hakasalo, kotiseutuneuvos

 

Seuraava yhdistys kannattaa vetoomusta:

MULTIA- SEURA ry

Seuraavat henkilöt kannattavat vetoomusta:

Jaakko Koppinen,  DI

Jukka Pulkkinen, Keuruun kalastusalue, isännöitsijä

Reijo Kinnunen, Multian kalastuskunta, esimies

Pasi Koppinen, Tarhapään kalastuskunta, esimies

MAAKUNTAKAAVA TEKEE LÄNTISESTÄ KESKI-SUOMESTA POLTTOTURVERESERVAATIN

Me läntisen Keski-Suomen soiden ja vesistöjen tuhoamisvimmaa kauhulla seuraavat haluamme yhtyä Multialta lähtöisin olevaan Hätähuutoon soiden ja vesireittien puolesta. Valmisteilla olevassa polttoturpeen riittävyyttä turvaavassa vaihemaakuntakaavassa Multialle suunnitellaan neljäsosaa koko maakunnan uusista turvekentistä. Kun alueeseen lisätään Keuruu, Uurainen ja Saarijärvi on seudulla puolet koko kaavan turpeenkaivualueista. Turvetuotannon kannalta tärkeitä suoalueita ja turvetuotantoalueeksi osoitettuja alueita on Multialla yhteensä 5437 ha ja Keuruulla 3017 ha eli kaivuualat ovat moninkertaistumassa nykyisestä, kun kotiseudustamme suunnitellaan maakunnan polttoturvereservaattia.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi kaavaan on merkitty Multialta 1385 ja Keuruulta 412 hehtaaria. Merkinnän nimi on harhaanjohtava, sillä merkintä ei millään tavalla turvaa luontoarvoja, vaan soille voidaan hyvin hakea ja saada turpeenkaivulupia. Suojelualueiksi on varattu Multialta 469 ha ja Keuruulta 1066 ha eli suoluontoamme on säästymässä varsin pieni osuus verrattuna turveautiomaiksi varattuihin alueisiin.

Keuruulla suunniteltujen turpeenkaivualueiden vesistövaikutukset kohdistuisivat lähinnä Pihlajaveden reittiin ja erityisesti siihen pohjoissuunnasta laskeviin jokiin ja puroihin (Lienpuro, Kankijoki, Vihtamonpuro) sekä Kupanjokeen ja Yltiän-Haapamäen reittiin, mutta osansa saavat myös Asunnan reitti, Tarhapään reitti ja Pengerjoki. Näistä Kupanjoen, Asunnan ja Tarhapään vedet päätyvät Keurusselkään samoin kuin pienemmät Hyyrynpuro (Permisuo) ja Perijoki-Puolivälinjoki (Nevasuo). Nykyiset turvetyömaat kuormittavat eniten Pihlajaveden- ja Asunnan reittejä sekä Pengerjokea. Vaikutukset ovat jo näkyviä varsinkin Pihlajaveden reitin latvavesillä sekä Pengerjoessa. Pihlajavedellä Martinjärven surkea tilanne on ollut mediassa esillä aktiivisten mökkiläisten ansiosta, mutta valitettavasti Martinjärvi humusmössöineen ei ole mitenkään poikkeus turvetyömaiden lähistöllä olevien vesistöjen joukossa. Keuruunkin reittien varrella on useita suosittuja urheilukalastusalueita ja hyviä rapuvesiä sekä muita virkistysalueita ja runsaasti loma-asutusta. Varsinkin Pihlajaveden reitin varrella on myös useita rantojensuojeluohjelmaan ym. liittyviä luonnonsuojelualueita. Koko Pihlajaveden reittiä on yritetty säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena mallijärvenä (Projekt Aqua).

Turpeenkaivulla tuhotaan soiden kasvillisuuden ja eläimistön elinmahdollisuudet sekä vahingoitetaan vesistöjen ravintoketjuja, mitkä tätä menoa vähitellen tuhoutuvat. Soilla tai niiden laiteilla elää lukuisia lintu-, nisäkäs-, hyönteis-, hämähäkki- ja kasvilajeja, mm. kahlaajia, perhosia ja sudenkorentoja, jotka eivät muualla tule toimeen. Mutta myös useimmat riistaeläimet (teeri, pyy, riekko, hirvi, jänis) hyötyvät soista. Esim. riekko häviää näiltä seuduin kokonaan, jos sille sopivia soita on liian harvassa. Varsinkin virtavesissä on runsaasti lajeja, joiden elämää veden humuslisäys vaikeuttaa. Tämä on maakunnallinen mutta ennenkaikkea kansallinen häpeä.

 

Arvoisat Keski-Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Keski-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja

Keski-Suomen liitto, maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto, suunnittelujohtaja

HÄTÄHUUTO LÄNTISEN KESKI-SUOMEN SOIDEN JA VESIREITTIEN PUOLESTA

Turve on monihaitallinen energialähde. Tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna turve on ilmastopäästöiltään haitallisin energialähde. Turpeennostoalueiden kuivatusvedet pilaavat vesistöjä, vaarantavat matkailuyritystoiminnan ja laskevat rantakiinteistöjen arvoa. Suoympäristöjen massiivinen hävittäminen köyhdyttää luontoa ja vähentää virkistysmahdollisuuksia.

Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan turpeenpoltto on lopetettava vuoteen 2050 mennessä, mahdollisesti jo kahdenkymmen tai jopa kymmenen vuoden kuluessa. Ympäristöministerin lausunnon tulee ohjeistaa maakuntakaavoitusta.

Maakuntakaavan laatijat perustelevat työtään totuudenvastaisesti:

1. Kaavaluonnoksessa sanotaan kaavan hillitsevän ilmastomuutosta. Todellisuudessa turpeennoston voimakas lisääminen, jonka kaava mahdollistaa, on ilmastomuutosta lisäävä.

2. Kaavaluonnoksessa sanotaan, että suoluonnon monimuotoisuuden säilyminen erityisesti otetaan huomioon. Kymmenien tuhansien suohehtaarien osoittaminen turvetuotantoon merkitsee päinvastoin suoluonnon ja sen monimuotoisuuden voimakasta vähenemistä.

3. Kaavan laatijoiden mukaan turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana on, ettei turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus nouse. Massiivinen turpeennoston lisääminen ei ole mahdollista kuormitusta lisäämättä. Pintavalutuskenttien ja kosteikkojen puhdistusteho on vähäinen, huonosti toteutettuna kuormitusta lisäävä. Kemiallinen puhdistuskaan ei ole ongelmatonta.

Reittivedet ja erämaiset järvet ovat maakuntamme ainutlaatuinen luonnonvara ja maakuntamatkailumme perusta. Keski-Suomen vedet ovat huolestuttavasti turvelietteen pilaamia. Veden samentuminen, happamoituminen ja pohjan liettyminen ovat vakava uhka arvokaloille ja ravuille. Kaavaluonnoksen valituksiin tehdyssä vastineessa esitetty turvetuotannon osuus vesistökuormituksessa on liian pieni. Luvuista puuttuu hienojakoinen ja liukoinen humus. Eristysojien kuormitus ei ole mukana, ei myöskään tuulen vesistöihin kuljettama turvepöly. Aineiston suuri heikkous on yksittäisiin mittauksiin perustuva rajattu näytemäärä.

4. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon sanotaan olevan maakuntakaavan keskeinen tavoite. Kaavan ensisijainen tavoite on kuitenkin mahdollistaa moninkertainen turpeennosto. Turve on fossiilisiin polttoaineisiin rinnastettava uusiutumaton luonnonvara.  Turpeeseen perustuva energiatuotanto hidastaa uusiutuvan energian käytön kehittämistä ja käyttöönottoa. Turpeen polttaminen ei ole luonnonvarojen kestävää käyttöä. Turpeen varaan tulevaisuuden energiahuoltoa ei voi rakentaa.

Lopuksi: Yhteiskuntaa ravistelevat monet muutokset. Yksi niistä on turveteollisuutta ja sitä tukevia poliittisia päättäjiä vastaan maakunnasta nouseva kapina.  Turvekapina ei ole nuorten radikaalien toimintaa vaan varttuneitten kansalaisten organisoimana, maaseudun asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien voimakas tahtotila, minkä kaavaan annetut muistutukset ennennäkemättömän selvästi osoittavat. Haluamme jättää rikkaan suoluonnon ja puhtaat ja kalaisat vedet perinnöksi lapsillemme ja lastemme lapsille. Taistelemme tämän päämäärän puolesta.

Keuruu 8.3.2012

Kalevi Hakasalo, kotiseutuneuvos, Multia seuran puheenjohtaja 30 vuotta emeritus, Jyväskylä

Ensio Hienola, Jämsän jokilaakson kalastusalue, puheenjohtaja, Jämsä

Arvo Kettunen, Jämsänjokilaakson kalastusalue, isännöitsijä, Petäjävesi

Reijo Kinnunen, Multian kalastuskunta, puheenjohtaja, Multia

Jaakko Koppinen, DI, Multia

Pasi Koppinen, FM, Tarhapään osakaskunta, hoitokunnan puheenjohtaja, Multia

Lauri Koskinen, KTM, Saarijärvi seuran johtokunnan jäsen, Saarijärvi

Hannu Kuukkanen, tuoteryhmäpäällikkö, Keuruu

Jarkko Nisula, Martinjärven vesienhoitoyhdistys ry. puheenjohtaja, Jyväskylä

Jukka Pulkkinen, Keuruun kalastusalueen isännöitsijä, Multia

Veli Saari, Kasvitieteen lehtori emeritus, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla hyväksyn, että adressin tekijä Jaakko Koppinen voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Tulisiko kauppojen aukiolorajoituksista luopua?