Vetoomus eläinten tunnistusmerkinnän puolesta uuteen eläinsuojelulakiin

Tämä adressi yhdistää 40 eri eläinsuojeluyhdistystä tai löytöeläintoimijaa. Me kaikki teemme tai tuemme aktiivista vapaaehtoistyötä Suomessa vallitsevan heitteillä olevien kissojen hätätilan parantamiseksi. Siksi haluamme vedota yhteisellä äänellä siihen, että eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen sisällytettäisiin kissojen ja koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite.

Suuren osan heitteille jätetyistä kissoista muodostavat villiintyneet kissapopulaatiot, joilla ei ole pääsyä lämpimiin sisätiloihin ja jotka elävät usein riittämättömän ja huonolaatuisen ruokinnan varassa. Heitteillejättöön syyllistyvät myös ne lukuisat ihmiset, jotka jättävät kissan muuttokuormasta, tipauttavat autosta bussipysäkille, jättävät kesämökille syksyn koittaessa, tai lakkaavat vain avaamasta ulko-ovea. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan.

Olemme keränneet vetoomusta varten tietoja viime vuonna talteen otetuista kissoista ympäri Suomen. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun tietoja on kerätty samaan aikaan sekä kuntien löytöeläimiä vastaan ottavilta tahoilta että vapaaehtoisvoimin toimivilta eläinsuojeluyhdistyksiltä. Kyselyyn vastanneista 40 toimijasta 29 pystyi antamaan luotettavia lukuja vastaanottamiensa kissojen määristä. Nämä 29 tahoa ottivat vuonna 2016 vastaan 4579 kissaa. Näistä vain 80 eli alle kaksi prosenttia kissoista oli tunnistusmerkitty.

Vaikeudesta yhdistää kissa omistajaansa kertoo se, että keskimäärin vain 13 prosenttia kissoista löysi takaisin omistajansa luo. Loput eli 3967 kissaa sijoitettiin uuteen kotiin tai lopetettiin. Jos kyselyssä saamamme vastaukset suhteuttaa kaikkien tiedossa olevien toimijoiden määrään, otetaan Suomessa vuosittain talteen noin 16 550 heitteillä olevaa kissaa. Heitteille jätettyjen kissojen todellinen määrä on vielä tätäkin suurempi, sillä joka vuosi luontoon kuolee ja jää lisääntymään tuhansia kissoja. Lisäksi runsaasti populaatiokissoja lopetetaan suoraan paikan päällä valvontaeläinlääkärien päätöksestä. On siis hyvin mahdollista, että aikaisemmat arviot heitteille jätettyjen kissojen määristä ovat olleet liian varovaisia.

Tunnistusmerkintävelvoitteen tarpeettomuutta perustellaan muun muassa sillä, että valtaosa koirista ja rotukissoista on jo nyt tunnistusmerkitty. Nämä lemmikkieläinryhmät muodostavat kuitenkin kunnille koituvista kustannuksista vain murto-osan, sillä niiden omistajat yleensä löydetään ja kunta saa perittyä säilytyskulut omistajilta takaisin. Maatiaiskissojen tilanne on toinen. Kuten kyselystämmekin kävi ilmi, vain pari prosenttia kaikista talteen otetuista kissoista on tunnistusmerkitty. Valtaosan omistajaa ei tavoiteta, jolloin säilytyskustannukset jäävät kuntien maksettavaksi. Saamistamme vastauksista kävi ilmi, että pahimmillaan niistä talteen otetuista kissoista, joiden omistaja jää löytymättä, on aiheutunut yhdelle kunnalle lähes 25 000 euron vuosikustannukset. Viime vuonna julkaistun Eläinten Hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksestä puolestaan selviää, että löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Löytökissojen lisäksi kustannuksia aiheuttavat ne lukuisat kissat, joita vuosittain lopetetaan suoraan löytöpaikalle valvontaeläinlääkärien toimesta. Nämä ovat usein kokonaisia kissapopulaatioita, joten lopetusten lukumäärä voi kasvaa hyvinkin suureksi. Valvontaeläinlääkärien lopetuksista perimät kulut tilitetään usein suoraan valtiolle, jolloin ne eivät näy kuntien tilastoissa.

Perusteluna tunnistusmerkintävelvoitetta vastaan on esitetty usein myös sitä, että lakia olisi kallis ja vaikea valvoa. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Valvontaa voivat toteuttaa kuntien löytöeläintalot ja eläinlääkärit, joilta jo nyt löytyy välineet mikrosirujen tarkistamiseen. Mikrosirun tarkistus vie vain muutaman sekunnin, joten se ei juuri toisi lisää työtaakkaa eläinlääkäreille. Tällä tavalla ei tietenkään saada valvottua kaikkia eläimiä, mutta on olemassa runsaasti muitakin lakeja ja säädöksiä, joiden valvontaa ei suoriteta erityisen tehokkaasti, yhtenä esimerkkinä polkupyöräkypärän käyttövelvoite. Todennäköisesti merkittävä osa ihmisistä ryhtyisi noudattamaan myös tunnistusmerkintävelvoitetta, aivan samoin kuin pyöräkypäränkin käyttö on lisääntynyt sen tultua pakolliseksi. Osa ihmisistä jättää lemmikkinsä siruttamatta myös pelkkää tietämättömyyttään, joten laki toimisi myös ihmisiä ohjaavana ja valistavana.

Tunnistusmerkinnän ja rekisteröimisen kustannukset on mahdollista siirtää eläinten omistajille, tämä on todettu jo EHK:n selvityksessä. Nykyään on olemassa useita eri rekisteritietokantoja, joten rekisteröinnin järjestämiselle on olemassa valmiita toimintapohjia. Laki voisi siis jäädä kustannuksiltaan varsin edulliseksi toteuttaa, varsinkin kun asian suhteuttaa siihen, paljonko tunnistusmerkinnän puuttuminen lemmikeiltä aiheuttaa nykyisellään kustannuksia kunnille joka vuosi.

Lakeja ei säädetä ainoastaan rangaistusten antamista varten, vaan niiden on tarkoitus myös näyttää esimerkkiä oikeasta toiminnasta kansalaisille. Yksi suurimmista syistä nykyiseen kodittomien kissojen ongelmaan on asenneilmapiirin muuttumisen hitaus. Moni ei edelleenkään ajattele kissojen olevan lemmikkejä tai työeläimiä, joista meidän ihmisten on kannettava vastuu, vaan ne mielletään herkästi jollain tavalla osaksi luontoa, joskus jopa haittaeläimiksi joiden oikea ”hoitotapa” on hävittäminen. Tunnistusmerkintävelvoitteen lisääminen lakiin toisi kaksinkertaisen hyödyn: Lemmikkinsä heitteille jättäneen ihmisen saaminen vastuuseen teostaan helpottuisi, ja samalla laki antaisi vahvan viestin omistajan velvollisuudesta sitoutua lemmikkinsä hyvinvointiin.

Tällä hetkellä sadat vapaaehtoiset ihmiset käyttävät valtavasti aikaa ja resursseja tuhansien kodittomien kissojen auttamiseen. Jos autettavien kissojen määrä vähenisi nykyisestä, vapautuisivat nämä resurssit muuhun avunantoon vapaaehtoistyökentällä. Monet eläinsuojelutyötä tekevät toimivat myös ihmisten parissa toimivissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Auttamisen halu yhdistää kaikkia vapaaehtoistyötä tekeviä, oli auttamisen kohde sitten ihminen tai eläin. Eläinten hyvinvointiin panostaminen voi tätä kautta näkyä pitkällä aikavälillä myös ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisenä.

Me vetoamme teihin, jotka säädätte tulevan eläinsuojelulain: saattakaa tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite osaksi uudistusta!

--

Ystävällisin terveisin,
Anna Koskela,
Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry

Riikka Ala-Hulkko,
Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys PESU ry

Kissojen Suojelu KISU ry

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry

Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry

Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistys ry

Rauman Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry

Hausjärven Eläinsuojeluyhdistys ry

Suomen Löytöeläinten Kummit ry

Joensuun Eläinsuojeluyhdistys ry

Vaasan Kissatalo ry

Loviisan Kissatalo ry

Jokioisten Eläinsuojeluyhdistys ry

Lahden Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry

Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry

SEY Loimaa ry

Oulun Eläinkoti ay

Piskis ry

Eläinten Hyväksi EHY ry

Kiikoisten Löytöeläinpalvelu

Pohjanmaan Eläinkeskus

Raahen Löytöeläinkoti

Alajärven Tassutiimi

Anteron Ystävät ry

Rescueyhdistys Kulkurit ry

Johanna Jaatisen Hätäkissala

Someron Löytöeläintalo

Kujalan Tila

Ivalon Löytöeläintarha

Karajan Löytöeläinkoti

Rekku Rescue ry

Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry

Ylivieskan lemmikkieläinhoitola

Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry

Lohjan Eläinsuojeluyhdistys ry

Koirahoitola Janeter

Hartolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry

Kymenlaakson Eläinystävät ry

Perniön Eläinsuojeluyhdistys ry

--

Lisätietoja:

Anna Koskela, sijaiskotivastaava@dewi.info, 050 5994697
Riikka Ala-Hulkko, kissat@pesu.org, 045 112 6395

Kysyttäessä toimitamme myös toimijakohtaiset kissamäärät.

 

Allekirjoituksia kerätään 15.11.2017 asti.


Anna Koskela, Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry    Ota yhteyttä adressin tekijään


TAI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista sivustollamme. Adressin tekijä näkee kaikki antamasi tiedot.

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Tarkasta sähköpostisi (myös roskapostikansio).
Facebook
Tulisiko nuuskan myynti sallia Suomessa?