Suomi ei saa luovuttaa tosiasiallista päätösvaltaa kansanterveydestään Maailman terveysjärjestölle / Finland får inte ge bort sin faktiska beslutsrätt angående folkhälsan till WHO

Maailman terveysjärjestö (WHO) on aloittanut vuonna 2022 neuvottelut, joissa se pyrkii lisäämään merkittävästi päätösvaltaansa maailmanlaajuisten kansanterveystoimien osalta kahdella kansainvälistä lainsäädäntöä muuttavalla tavalla, pandemiasopimuksella ja kansainväliseen terveyssäännöstöön ehdotetuilla muutoksilla. Neuvotteluiden on määrä päättyä kyseisten asiakirjojen hyväksyntään WHO:n yleiskokouksessa toukokuussa 2024.

Jos Suomi ei vastusta pandemiasopimuksen ratifiointia ja ehdotettuja kansainvälisen terveyssäännöstön muutoksia, WHO:n perinteinen rooli jäsenmaille suosituksia antavasta tahosta muuttuisi laillisesti sitovia määräyksiä antavaksi globaaliksi päätöksentekoelimeksi. Pääjohtajansa julistaman kansainvälisen terveyshätätilan vallitessa WHO:n tosiasiallinen päätösvalta menisi Suomen viranomaisten päätäntävallan edelle, mikä heikentäisi kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia sekä taloudellista päätösvaltaa.

WHO:n esittämien asiakirjojen perusteella kansainvälisen terveyshätätilan julistamisen perusteeksi riittäisi myös kansanterveyttä koskeva mahdollinen uhka. WHO:n pääjohtajan julistaman hätätilan aikana WHO voisi määrätä esimerkiksi tiedonvälityksestä, eristyksistä, karanteeneista, tartunnan saaneiden jäljittämisestä, annettavasta hoidosta ja rokotuksista. Talouden osalta Suomi sitoutuisi kohdentamaan budjettivarojaan pandemiaan varautumista ja reagointia koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön.

WHO:n muuttunutta roolia selittää sen rahoituksen rakenteen merkittävä muutos. Kun WHO perustettiin vuonna 1948, sen budjetti perustui jäsenvaltioiden pakollisiin maksuihin. Vuonna 2021 enää vain 12% WHO:n budjetista koostui jäsenmaiden pakollisista maksuista, ja nyt yksityiset rahoittajatahot voivat käyttää WHO:n infrastruktuuria, henkilökuntaa ja kansainvälistä asemaa omia etuja edistävien hankkeittensa toteutukseen. Osalla rahoittajista on vahva yhteys lääketeollisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio tartuntatautilain kehittämistarpeista osoittaa, että Suomi on Euroopan unionin jäsenenä jo vahvasti sidoksissa WHO:n määrittämän globaalin terveyspolitiikan linjauksiin. Pandemiasopimuksen ja kansainvälisen terveyssäännöstön muutosten hyväksyminen johtaisi ennennäkemättömään tosiasiallisen päätösvallan siirtymään Suomelta WHO:lle.

Suomella on kaikki edellytykset poikkeustilanteiden, kuten pandemioiden hoitamiseen eikä Suomi tarvitse ulkoapäin tulevia sitovia määräyksiä. Suomen tulee vastustaa kansainvälisen terveyssäännöstön muutoksia ja pandemiasopimuksen ratifiointia. Ellei Suomi pysty irtautumaan pandemiasopimuksesta ja kansainväliseen terveyssäännöstöön ehdotetuista muutoksista, Suomen on erottava WHO:sta.

 

 

Viitteet

 

  1. World Health Organization. Bureau's text of the WHO convention, agreement or other international instrument on pandemic prevention, preparedness and response (WHO CA+). https://apps.who.int/gb/inb/pdf_files/inb5/A_INB5_6-en.pdf

  2. World Health Organization. Article-by-article compliation of proposed amendments to the International Health Regulations (2005) submitted in accordance with decision WHA75(9) (2022). https://apps.who.int/gb/wgihr/pdf_files/wgihr1/WGIHR_Compilation-en.pdf

  3. World Health Organization. International Health Regulations. https://www.who.int/health-topics/international-health-regulations#tab=tab_1

  4. Vaughan, J. Mogedal, S. Kruse, S. Lee, K. Walt, G. de Wilde, K. Financing the World Health Organisation: global importance of extrabudgetary funds. Health Policy 1996, 35: 229-245. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10157400/

  5. Iwunna, O. Kennedy, J. Harmer, A. Flexibly funding WHO? An analysis of its donor's voluntary contributions. BMJ Global Health 2023, 8. https://gh.bmj.com/content/8/4/e011232

  6. World Council for Health. Rejecting monopoly power over public health. On the proposed IHR (2005) amendments and WHO pandemic treaty. https://worldcouncilforhealth.org/wp-content/uploads/2023/04/WHO-IHR-2005-Amendments-and-Pandemic-Treaty.-Rejecting-Monopoly-Power-Over-Global-Public-Health.pdf

  7. Sosiaali- ja terveysministeriö. Muistio tartuntatautitoimijoiden ja viranomaisten esittämistä lainsäädännön kehittämistarpeista. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?proposalId=cc751361-6b63-4419-a66b-fe4afde31bb9&attachmentId=20007

 

 

 

Finland får inte ge bort sin faktiska beslutsrätt angående folkhälsan till Världshälsoorganisationen WHO

(Den svenska texten är en icke-officiell översättning av den ursprungliga finska texten.)

 

År 2022 inledde Världshälsoorganisationen (WHO) förhandlingar där WHO strävar till att radikalt öka sin beslutsrätt i globala folkhälsofrågor dels genom ett internationellt pandemiavtal, dels genom förändringar i det internationella hälsoreglementet (IHR). Målsättningen med förhandlingarna är att ifrågavarande dokument godkänns av WHO:s generalförsamling i maj 2024.

Om Finland inte motsätter sig ratificeringen av pandemiavtalet och de föreslagna förändringarna i det internationella hälsoreglementet, kommer WHO:s traditionella roll som rådgivande instans till sina medlemsländer att förändras till ett globalt beslutsorgan som ger legalt bindande order. Ifall WHO:s generalsekreterare utlyser ett internationellt hälsohot går WHO:s beslutsrätt före de finska myndigheternas, vilket försvagar medborgarnas grundläggande och mänskliga rättigheter samt rätten att fatta ekonomiska beslut.

Enligt de förändringar WHO föreslår i avtalen skulle också ett potentiellt hot mot folkhälsan räcka som grund för utlysande av en internationell nödsituation. Under en nödsituation utlyst av WHO:s generalsekreterare skulle WHO ha rätt att bestämma om t.ex. informationsförmedling, isolering, karantän, spårning av smittade personer, den vård som skall ges och vaccineringar. Ekonomiskt skulle Finland vara tvungen att reservera budgetmedel för ett internationellt samarbete gällande pandemiberedskap och respons.

Bakom WHO:s föreslagna förändrade roll ligger dessa märkbart förändrade finansieringsstruktur. År 1948 då WHO grundades bestod dess budget av medlemsländernas obligatoriska avgifter. År 2021 är endast 12% av WHO:s budget finansierad genom obligatoriska avgifter från medlemsländerna. I dag kan privata finansiärer använda WHO:s infrastruktur, personal och internationella status för att främja sina egna intressen och genomföra sina egna projekt. En del av dessa finansiärer har starka kopplingar till läkemedelsindustrin.

Social- och hälsoministeriets memorandum gällande behovet av utveckling av lagen om smittosamma sjukdomar visar tydligt att Finland, som medlem av EU, redan är starkt bunden till de globala hälsopolitiska riktlinjer som WHO ger. Ett godkännande av pandemiavtalet och förändringarna i det internationella hälsoreglementet skulle leda till en hittills oöverträffad förskjutning av det faktiska beslutsfattandet från Finland till WHO.

Finland har alla förutsättningar att själv sköta undantagstillstånd, såsom pandemier, och behöver därför inte bindande order utifrån. Finland bör motsätta sig de förändringar som nu föreslås i det internationella hälsoreglementet och vägra att ratificera pandemiavtalet. Om Finland inte kan lösgöra sig från pandemiavtalet och de förändringar som föreslås i det internationella hälsoreglementet, bör Finland säga upp sitt medlemskap i WHO.

 

 

Referenser

 

  1. World Health Organization. Bureau's text of the WHO convention, agreement or other international instrument on pandemic prevention, preparedness and response (WHO CA+). https://apps.who.int/gb/inb/pdf_files/inb5/A_INB5_6-en.pdf

  2. World Health Organization. Article-by-article compliation of proposed amendments to the International Health Regulations (2005) submitted in accordance with decision WHA75(9) (2022). https://apps.who.int/gb/wgihr/pdf_files/wgihr1/WGIHR_Compilation-en.pdf

  3. World Health Organization. International Health Regulations. https://www.who.int/health-topics/international-health-regulations#tab=tab_1

  4. Vaughan, J. Mogedal, S. Kruse, S. Lee, K. Walt, G. de Wilde, K. Financing the World Health Organisation: global importance of extrabudgetary funds. Health Policy 1996, 35: 229-245. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10157400/

  5. Iwunna, O. Kennedy, J. Harmer, A. Flexibly funding WHO? An analysis of its donor's voluntary contributions. BMJ Global Health 2023, 8. https://gh.bmj.com/content/8/4/e011232

  6. World Council for Health. Rejecting monopoly power over public health. On the proposed IHR (2005) amendments and WHO pandemic treaty. https://worldcouncilforhealth.org/wp-content/uploads/2023/04/WHO-IHR-2005-Amendments-and-Pandemic-Treaty.-Rejecting-Monopoly-Power-Over-Global-Public-Health.pdf

  7. Social- och hälsoministeriets memorandum gällande behovet av utveckling av lagen om smittsamma sjukdomar (på finska)
Muistio tartuntatautitoimijoiden ja viranomaisten esittämistä lainsäädännön kehittämistarpeista. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?proposalId=cc751361-6b63-4419-a66b-fe4afde31bb9&attachmentId=20007

 


Jarkko Silvola, Kati Häkkinen, Salla Wilskman, Ari Parikka    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Jarkko Silvola, Kati Häkkinen, Salla Wilskman, Ari Parikka voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.

Emme näytä sähköpostiosoitettasi julkisesti verkossa.

Emme näytä sähköpostiosoitettasi julkisesti verkossa.







Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…