Ei Tuulivoimaa Saimaalle
Ota yhteyttä adressin tekijään
Syvälahteen ei tule Tuulivoimaloita
2016-04-29 03:31:01Savonlinnan kaupunginvaltuusto teki kauan odotetun päätöksen ja päätti hylätä kaavaesityksen.
http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/syvalahteen-ei-tuulimyllyja-340817
http://dynasty.savonlinna.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
Kiitos kaikille allekirjoittaneille.
Matti Tauru
Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava vahvistettu
2016-02-09 18:51:42http://www.ym.fi/download/noname/{508C0C81-ABE5-4BC2-9A4A-E592D3DC77EA}/116087
Valituksia ei huomioitu. Savonlinnan kunnanvaltuusto on avainasemassa. Valtuusto voi halutessaan tuhota Pyyveden Natura-alueen tai pelastaa sen.
Matti Tauru
Savonlinnan kaupunginvaltuusto jätti asian pöydälle. 9.6.kokouksessa
2014-06-27 04:00:04
Käsittely:
Valtuutettu Jouni Matilainen esitti, että asia jätetään pöydälle.
Perustelut: Koska tuulivoimaloiden melutasoista on valmisteilla valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tuulivoimaloiden melua koskevat desibelirajat sekä alueet, joilla ohjearvoa sovelletaan, yleiskaavaehdotusta ei ole perusteltua vielä käsitellä kaupunginvaltuuston kokouksessa ennen kuin on tarkistettu täyttävätkö nyt ehdotukseen merkityt voimaloiden paikat asutukseen ja mahdollisesti myös suojelualueisiin nähden annettavan asetuksen vaatimukset. Mikäli asetetut vaatimukset eivät täytä, yleiskaavaehdotusta on muutettava siten, että asetuksen vaatimukset tulevat täyttymään. Valtioneuvoston asetus valmistunee hyvin pikaisesti ja ympäristöministeriön antamien tietojen mukaan viimeistään tämän vuoden aikana. Osayleiskaava ja osayleiskaavamuutos Savonlinnan Syvälahden alueen osalta voidaan ottaa valtuuston päätettäväksi aikaisintaan asetuksen valmistuttua tuulivoiman melutasoista.
Valtuutettu Olli Sironen kannatti Jouni Matilaisen esitystä.
Kun asiassa oli tehty ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn tuli asiasta tehdä päätös. Suoritetussa koneellisessa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti 14 valtuutettua ja asian pöydälle jättämisen puolesta 33
valtuutettua. Neljän valtuutetun ollessa poissa äänestyksestä.
Päätös:
Puheenjohtaja totesi, että äänestystuloksen perusteella asian jätetään pöydälle.
Matti Tauru
E-S Maakuntahallitus hyväksyi kaavaehdotuksen
2014-05-08 18:17:20Etelä-Savon tuulivoimaa käsittelevä 1. maakuntakaavaehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaisesti uudelleen julkisesti nähtävillä 7.1.2014 - 7.2.2014 välisen ajan. Maakuntahallitus on kokouksessaan 28.4.2014 käsitellyt saadun palautteen, hyväksynyt siihen vastineen ja esittää maakuntavaltuustolle kaavan hyväksymistä.
Maakuntavaltuuston seuraava kokous pidetään 9.6.2014.
Toimitan Adressin Maakuntavaltuuston kokoukseen virallisesti. Adressi täytyy käsitellä kokouksessa.
Matti Tauru
Birdlife Suomen Huomautus Etelä-Savon 1. vaiheen maakuntakaavaehdotukseen
2014-05-08 16:51:05Ote: Epäselväksi jää, miten kaakkurien käyttämät lentoreitit on tarkoitus huomioida, koska kaavaselostuksessa todetaan osan tuulivoima-alueista sijoittuvan kaakkurikeskittymien alueelle mutta yksityiskohtaisia suunnittelumääräyksiä ei anneta.
BirdLife Suomi ja Oriolus ry pitävät kaavaehdotuksen suurimpana puutteena riittämätöntä vaikutusten arviointia muuttavaan linnustoon. Maan-käyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittäviä selvityksiä, jotta kaavojen tai hankkeiden vaikutukset voidaan arvioida. Kaavaselostuksessa kirjoitetaan, että: ” Alueen läpi kulkevista muuttoreiteistä ja muuton aikaisista levähdyspaikoista todettiin olevan vähän tietoa ja sekin suuntaa antavaa. Etelä-Savon kaakkoiskulmassa kulkee kuitenkin koko Suomen tärkeimpiin arktisten muuttolintujen reittiin kuuluva vyöhyke ja voimaloiden sijoittamisella sinne voi olla lintujen kuolleisuutta lisäävä vaikutus. Alueelle ei kaavassa sijoitettu tuulivoimaloiden alueita.” Suunnittelun pohjana ollut tieto lintujen muuttoreiteistä on puutteellinen ja osin virheellinen. Valtakunnallisesti merkittävä arktisten ja muidenkin lintujen muuttoalue ulottuu laajemmalle kuin maakunnan kaakkoiskulmaan.
Lintujen valtakunnallisesti merkittävät muuttoreitit Etelä-Savossa
Maakuntakaavan linnusto- ja luontoselvityksen valmistumisen jälkeen on lintujen muuttoreiteistä tuotettu paljon uutta tietoa. BirdLife Suomi on Ympäristöministeriön Tuulivoima ja linnusto –hanketta varten määritellyt suurikokoisten lintulajien päämuuttoreitit Suomessa. Hankkeessa tuotetaan myös ohjeistus linnuston huomioimiseksi tuulivoimarakentamisessa. Raportit ja niihin liittyvät muuttoreittikartat julkaistaan kun Ympäris-töministeriö on ne lopullisesti hyväksynyt. Tämä tapahtuu todennäköisesti alkuvuoden 2014 aikana, jonka jälkeen materiaalit ovat esimerkiksi maakuntien liittojen käytettävissä.
Arktisten vesilintujen, hanhien ja kuikkalintujen syksyiset päämuuttoreitit kulkevat noin koillisesta lounaaseen leveällä vyöhykkeellä Suomen itärajan molemmin puolin. Se, mistä päämuutto tällä vyöhykkeellä kulloinkin kulkee, vaihtelee suuresti mm. tuulen suunnan ja sadealueiden sijainnin mukaan. Muutto seuraa usein vesireittejä, mutta etenkin sateettomalla säällä muutto kulkee hyvin suoraviivaisesti myös maa-alueiden yli.
Petolintujen syysmuutto itäisessä Suomessa kulkee etelään-kaakkoon ja tiivistyy Karjalan kannasta kohti ja toisaalta suurten järvenselkien välisille alueille. Esimerkiksi Haukiveden ja Oriveden välistä reittiä pitkin muuttaa syksyisin kansallisesti merkittäviä määriä petolintuja.
BirdLife Suomen muuttoreittianalyysin mukaan seuraavat Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavassa esitetyt tuulivoima-alueet sijoittuvat lintujen syksyisille valtakunnallisille päämuuttoreiteille:
• Enonkosken kk
• Konnalamminmäki
• Laukunkangas
• Savonlinnan Pihlajaniemi
• Savonrannan kk
• Syvälahti-Hanhijärvi
Lajit tai lajiryhmät, joihin näille alueille sijoittuvalla tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutusta, ovat tundrahanhi, valkoposkihanhi, sepelhanhi,arktiset vesilinnut, kuikkalinnut, mehiläishaukka, piekana ja hiirihaukka.
Muutosesitykset maakuntakaavaan
Lähtökohtaisesti BirdLife Suomi ja Oriolus ry eivät suosittele tuulivoima-rakentamista valtakunnallisille päämuuttoreiteille. Mikäli reiteille tuulivoimarakentamista tästä huolimatta suunnitellaan, tulee vaikutukset muuttavaan linnustoon arvioida kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa, että yksittäisen hankkeen vaikutusten arvioinnissa huomioidaan lisäksi kaikkien samalla reitille sijoittuvien olemassa olevien tai suunniteltujen tuulivoimaloiden yhteisvaikutus kyseistä päämuuttoreittiä pitkin muuttavaan populaatioon.
Ensisijaisesti BirdLife Suomi ja Oriolus ry katsovat, että tuulivoimamaakuntakaavassa ei tule edetä edellä mainittujen alueiden osalta, ennen kuin riittävät muuttoselvitykset on tehty ja tuulivoimarakentamisen kokonaisvaikutukset arvioitu.
Varovaisuusperiaatteen mukaisesti alueet tai osa alueista voidaan myös poistaa kaavaehdotuksesta. Muuttoreittitarkastelun perusteella muuttavan linnuston kannalta erityisen ongelmallinen, ja siten poistettavaksi harkittava, on todennäköisesti Syvälahden-Hanhijärven alue.
Vähimmäistoimenpiteenä BirdLife Suomi ja Oriolus ry esittävät aluekohtaisten suunnittelumääräysten tarkentamista niin, että edellä mainittujen alueiden osalta määrätään, että suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota muuttavaan linnustoon ja että vaikutukset siihen on selvitettävä ja arvioitava ottaen huomioon myös muu seudulla olemassa oleva tai sinne suunniteltu tuulivoimarakentaminen.
Suunnittelumääräyksiä on tarkennettava myös kaakkurin lentoreittien osalta, ja kaavaselostuksen maininta suojaetäisyydestä sääksen pesiin on kirjattava yksityiskohtaisesti myös kohdekohtaiseksi erityismää-räykseksi.
BirdLife Suomi ja Oriolus pitävät myös maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kannalta tärkeänä, että maakuntakaavassa osoitetaan myös alueet, jonne tuulivoimaa ei tule sijoittaa. Muistuttajat esittävät, että maakuntakaavan yleismääräykseen lisätään seuraavat tärkeiksi määri-tellyt lintualueet: IBA-, FINIBA- ja MAALI (maakunnallisesti tärkeät lintu-) –alueet. Viimeksi mainitussa hankkeessa nimettävistä alueista ja alueiden rajauksista Oriolus ry antaa mielellään lisätietoja.
Matti Tauru
Rakennus- ja ympäristölautakunnan Lausunto Syvälahden tuulivoimayleiskaavaan
2014-05-06 03:15:14|
Rakennus- ja ympäristölautakunta
|
§ 58
|
23.04.2014
|
Lausunto Syvälahden tuulivoimayleiskaavan ehdotuksesta
356/51/511/2011
RAKYL § 58
Selostus:
Kaavoituspalvelut / yleiskaavoitus on pyytänyt 14.3.2014 tuulivoimayleiskaavasta lausunnon rakennus- ja ympäristölautakunnalta.
Suomen Tuulivoima Oy:n aloitteesta Savonlinnan kaupungin tekninen lautakunta 24.5.2011 ja kaupunginhallitus 13.6.2011 ovat päättäneet käynnistää osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen laadinnan Savonrannan Syvälahden alueelle. Osayleiskaava laaditaan MRL 77 §:n mukaisena tuulivoimayleiskaavana ja kaavan laatijaksi on valitty Pöyry Oy Finland. Kaava-alue sijaitsee Pyyveden eteläpuolella Hanhijärven kylässä tilalla RN:o 740-562-14-0, alueen omistaa Tornator Oy, joka on vuokrannut alueen Suomen Tuulivoima Oy:lle vuoteen 2040 saakka.
Kaavamuutoksen ja kaavan tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava tuulivoimapuiston rakentamista varten siten, että kaavaa saa käyttää vain tuulivoimaloiden rakennuslupien ja tuulivoimapuiston vaatimien rakenteiden lupien myöntämiseen. Kaavan sisältövaatimukset ovat, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä alueella, suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön sekä tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.
Vahvistetussa maakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin aluetta, jolla ei ole maankäyttöä ohjaavia merkintöjä. Maakuntakaavassa lähialueelle on osoitettu kaksi maa-ainesten ottoaluetta, uiton toimipaikka, retkisatama ja kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde (Syvälahden kansakoulu).
Suunnittelualueen ranta-alueilla (n. 300 m rannasta) on voimassa Savonrannan rantayleiskaava, jolla pääasiallinen merkintä vaikutusalueella on maa- ja metsätalousalue (M), jossa ei ole rakennusoikeutta 200 m syvyisellä rantavyöhykkeellä. Pyyveden rannalle kaavaan on merkitty kolme RA -korttelia, joissa on yhteensä 10 rakennuspaikkaa. Pyöreissaaren alueella on voimassa ranta-asemakaava.
Suunnittelualue rajoittuu Suomen Natura 2000 -verkoston Joutenvesi - Pyyvesi -kohteeseen, joka on saimaannorpan elinaluetta. Lisäksi suunnittelualueella on kaksi hyvin pienialaista luonnonsuojelualuetta.
Yleiskaavaehdotus on ollut aiemmin nähtävänä 14.6. - 15.7.2013. Rakennus- ja ympäristölautakunta on kokouksessa 17.7.2013 § 159 antanut ehdotuksesta lausunnon, jossa lautakunta hyväksyi osayleiskaavamuutoksen rakennusvalvonnan osalta huomautuksetta. Ympäristönsuojelun osalta lautakunta katsoi, että esitetyn tuulivoimayleiskaavan laatimiseen nyt tehdyn suunnitelman mukaisesti ei ole estettä. Voimaloiden rakentamisessa ja siihen liittyvien tiestön ja voimalinjojen rakentamisessa tulee huomioida erityisesti laaditussa suunnitelmassa esitetyt alueen luonnonarvot ja vaikutukset ihmistoimintaan.
Tämän jälkeen yleiskaavaa on tarkistettu saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella seuraavasti:
- Koillisin voimala on siirretty Oravuoresta itään Niinilammen vuoren pohjoispäähän. Niinilamminvuoren huipulla ollut voimala on siirretty Niinilamminvuoren kaakkoispäähän.
- Parrikankaan itäisin voimala on siirretty n. 300 m luoteeseen. Parrikankaan eteläisin voimala on siirretty n. 300 m luonaaseen.
- Eteläisin voimala on siirretty n. 250 m luoteeseen Kalattomankankaalla.
- Yleiskaava-alueen rajausta on muutettu vastaamaan voimaloiden sijaintiin nähden.
Edellämainitut muutokset tehtiin, koska Savonlinnan kaupunki vaati kaava-alueen sisään jääviltä maanomistajilta sopimuksen, joka koskee MRL 43.2 §:n mukaista rakentamisrajoitusta. Sopimusta ei saatu kahdelta maanomistajalta.
Suunnittelualueelle on varattu kuusi tuulivoimala-aluetta aikaisemman kahdeksan sijaan ja joista kahdelle saa sijoittaa kaksi tuulivoimalaa (3 megawattia / kpl) huoltorakennuksineen ja -alueineen sekä neljälle yhden tuulivoimalan. Kaava-alueelle ei saa rakentaa asuin- tai lomarakennuksia.
Yleiskaavaehdotus esityslistaliitteenä A ja kaavaselostus sekä muut asiakirjat ovat nähtävissä kaupungin kotisivuilla:
www.savonlinna.fi/asukas/kaavoitus.
Ympäristöministeriön on antanut uudet ohjeet tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta. Ohjeet ovat tulleet voimaan 28.2.2014. Mallintamisen avulla voidaan arvioida tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvat meluvyöhykkeet ja melutasot.
(Valmistelu: rakennustarkastaja Rauno Sairanen, puh. 044 - 417 4690 ja ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, puh. 044 - 417 4685)
Rakennustarkastajan / vs. ympäristöpäällikön esitys:
Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyy osayleiskaavamuutoksen rakennusvalvonnan osalta huomautuksetta.
Ympäristönsuojelun osalta lautakunta toteaa, että tuulivoimaloiden sijoittelussa on otettava huomioon ympäristöministeriön uudet ohjeet tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta. Mallinnusohjeella mitoitetaan tuulivoimaloiden ja melulle altistuvan kohteen, kuten asuinalueen, välinen suojaetäisyys. Ympäristöpäällikön tietojen mukaan entinen 600 - 700 m suojavyöhyke asutukseen nähden laajenee vähintään kahden kilometrin mittaiseksi.
Koska tuulivoimaloiden melutasoista on valmisteilla valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tuulivoimaloiden melua koskevat desibelirajat sekä alueet, joilla ohjearvoja sovelletaan, yleiskaavaehdotusta ei ole perusteltua viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ennen kuin on tarkistettu täyttävätkö nyt ehdotukseen merkityt voimaloiden paikat asutukseen ja mahdollisesti myös suojelualueisiin nähden asetuksen vaatimukset. Mikäli eivät täytä, yleiskaavaehdotusta on muutettava siten, että asetuksen vaatimukset täyttyvät.
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
Toimenpiteet:
Kaavoituspalvelut / yleiskaavoitus
Matti Tauru
Kiinteistöjen arvo romahtaa, jos lähistölle tulee tuulivoimaloita.
2014-03-03 10:06:46Kiinteistöverosta voi hakea alennusta, jos omaisuuden arvo on pudonnut tuulivoiman vuoksi.
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/asuntosi-arvo-laskee-oletko-valmis-1.1565601
Matti Tauru
Norjalainen dokumentti lintutuhoista
2014-02-08 07:29:25Matti Tauru
Syvälahden tuulipuiston pesimälinnustoselvitys 16USP0033
2014-02-02 07:14:09Matti Tauru
Muistutus Etelä-Savon Vaihemaakuntaehdotukseen.
2014-02-02 06:54:56
1.helmikuuta 2014
Etelä-Savon maakuntahallitukselle. Tiedoksi: Savonlinnan kaupungille(Kunnanhallitus, ympäristölautakunta, ympäristötarkastaja, tekninen johtaja, rakennustarkastaja), Ympäristöministeriö, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri, Birdlife Suomi
Muistutus: Etelä-Savon 1. Vaihemaakuntakaavaehdotukseen(16.12.2013)
Seuraavat virheet ja puutteet kaavaselostuksessa (Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava 16.12,2013) tulee välittömästi korjata ja asettaa uudelleen nähtäväksi lausuntoja varten. Savonrannan Kirkonkylän(Lekotti) alueen ja Savonrannan Syvälahden Tuulivoima-alueet tulee poistaa kokonaan tuulivoimatuotantoon soveltumattomina alueina Etelä-Savon tuulivoimaa käsittelevästä maakuntakaavaehdotuksesta.
Esipuhe
Väite: VAT Vuoksi ohjeistaa: Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät.
Korjaus: Suunnitellut teollisuusluokan Tuulivoima-alueet ovat täysin vastaan VAT Vuoksi ohjeistusta.
2. MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET
2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Väite: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuutena. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti edelleen todetaan, että Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Etelä-Savon ympäristökeskuksen vetämänä on Vuoksen vesistöalueen ympäristökeskusten ja maakuntaliittojen yhteistyönä valmistunut selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta Vuoksen vesistöalueella (VATVuoksi, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vuoksen vesistöalueella. EteläSavon ympäristökeskuksen raportteja 4/2007). Selvityksessä on hahmoteltu Vuoksen vesistöalueen erityispiirteitä ja pohdittu niiden huomioon ottamista mm. maakuntakaavan laadinnassa.
Korjaus: Maakuntakaavaehdotus ei turvaa, eikä ota huomioon VAT Vuoksi tavoitteita: järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttämisestä.
2.3 Valtakunnalliset ja alueelliset energiatavoitteet
Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (VN 2008) päivitystyö on valmistunut ja sillä varmistetaan, että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut energia- ja ilmastotavoitteet (TEM 2013).
Korjaus: Valtakunnalliset ja alueelliset energiatavoitteet eivät saa polkea luontoarvoja. Maakuntakaavaehdotus ei ota huomioon VAT Vuoksi tavoitteita eikä Natura lainsäädäntöä.
3.3 Väestö ja rakennettu ympäristö
Etelä-Savossa maakunnan asuin- ja lomarakennuskanta rajaa ja rajoittaa merkittävästi tuulivoiman tuotannolle potentiaalisia alueita. Pelkästään vapaa-ajan rakennuksia maa-kunnasta löytyy yli 45 000 kpl. Lisäksi tuuliolosuhteiltaan otollisia alueita maakunnassa ovat eritoten sellaisten suurten vesistöalueiden lähiympäristön mäkimaastot, joilla on paljon mökkejä.
Korjaus: Maakunnassa olevat yli 45000 loma-asuntoa kyllä mainitaan maakuntakaavaehdotuksessa, mutta niitä ei ole otettu riittävästi huomioon tuulivoimala-alueiden suunnittelussa. Samoin kiinteistöjen arvonalenemisen korvauksista ei ole mainintaa.
3.6 Linnusto ja eläimistö
Maakuntakaavaa varten on laadittu erillinen linnustoselvitys (Etelä-Savon tuulivoimavaihemaakuntakaavan linnusto- ja lepakkoselvitys. FCG 3.1.2012).
Korjaus: Kyseinen selvitys on huonosti tehty ja puutteellinen. Savonrannan kirkonkylän selvitys puuttuu kokonaan, vaikka yleisessä tiedossa on alueen runsas ja harvinainen linnusto. Selvityksessä on otettava huomioon alueella havaitut Liito-oravat ja runsas Lepakkokanta.
Suomen Tuulivoima Oy:n teettämä Syvälahden tuulipuiston pesimälinnustoselvitys 16USP0033 päivätty 1.12.2011 ja päivitetty 19.10.2012 on paljon kattavampi. Sitä ei ole liitetty kaavaehdotukseen, vaikka siitä ilmenee alueella pesivän useita uhanalaisia lajeja.
3.7 Suojelualueet ja Natura-alueet
Natura-alueita on maakunnassa yhteensä 197 281 ha, josta maapinta-alaa on 51 842 ha ja vesipinta-alaa 145 439 ha.
Korjaus: Maakuntakaavaehdotus ei turvaa Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueita Savonrannan Syvälahden, eikä Kirkonkylän (Lekotti) Tuulivoima-alueilla.
4.2 Kaavoitusratkaisun kuvaus
Väite: Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on asetettu tavoitteeksi osoittaa maakunta-kaavoissa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Tavoitteissa edellytetään, että tämä toteutetaan ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköittäin. Maakuntaliiton tavoite tälle kaavalle oli selvittää kaavaprosessissa maakuntakaavatasolla yleiset edellytykset tuulivoima-alueiden sijoittumiselle maakunnan järvimaiseman arvot turvaten.
Korjaus: Maakuntakaavaehdotus ei turvaa maakunnan järvimaisemia. Maanpinnasta 200 metrin korkeuteen nousevat massiiviset Tuulivoimakeskittymät rikkovat kauniin järvimaiseman ja näkyvät kaikkialle.
5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
5.1 Vaikutukset valtakunnallisiin ja maakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Väite: Tuulivoimaloiden alueita ei ole sijoitettu maisema-alueille, eikä alueiden maisema-arvoja ole muutoinkaan heikennetty. Kaavassa on huomioitu myös näkemäalueet vesistöihin ja pyritty rajaamaan alueet siten, että tuulivoimaloiden maisemahaitta vesistöalueille olisi mahdollisimman pieni. Tuulivoimaloiden alueet on pyritty keskittämään tietyille alueille siten, että Saimaan keskeiset järvialtaat, Lietvesi, Luonteri, Yövesi, Suur-Saimaa, Pihlajavesi, Puruvesi, Haukivesi ja Kolovesi sekä Heinäveden reitti, säilyvät keskeisiltä osiltaan tuulivoimaloista vapaina alueina.
Alueen kulttuuriperinnön erityispiirteitä ovat mäki- vaara- ja ranta-asutus, perinteisten maa- ja metsätalouden muotojen jäljet, puolustusvarustukset, arkeologinen perintö, vesi-tierakennelmat, perinteinen teollisuus, kesäkulttuuri, itäiset vaikutteet ja ortodoksisuus, vedenalainen kulttuuriperintö, vesistön ja maapuolen solmukohdat sekä elävät traditiot. Kulttuuriperinnön erityispiirteet on otettu huomioon siten, ettei tuulivoimaloiden alueita ole sijoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille rakennetuille kulttuuriympäristöalueille tai muinaisjäännösalueille. Myös näiden alueiden lähialueet on otettu suunnittelussa huomioon. Muutoinkaan tuulivoima-alueita ei sijoiteta asutuksen läheisyyteen tai ranta-alueelle.
Korjaus: Suunnitellut voimalat kohoavat mäen korkeudesta riippuen jopa 300 metrin korkeuteen Saimaan pinnasta ja pilaavat maiseman aina 30 kilometrin säteellä. Voimala-alueet ovat rantojen lähellä ja myös liian lähellä asutusta.
5.2 Vaikutukset Natura-2000-ohjelman alueisiin
Väite:Tuulivoimaloiden alueista Syvälahti-Hanhijärven, Savonrannan kirkonkylän ja Enonkosken kirkonkylän alueet sijaitsevat Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueen läheisyydessä. Tuulivoimaloita ei kuitenkaan sijoiteta rantavyöhykkeelle. Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alue perustuu luontodirektiiviin (SCI). Erityinen suojeltava laji alueella on saimaannorppa. Tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueen luonnonarvoihin.
Korjaus: Suunnitellut voimalat kohoavat mäen korkeudesta riippuen jopa 300 metrin korkeuteen Saimaan pinnasta ja pilaavat myös Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueen maiseman aina 30 kilometrin säteellä. Voimaloiden kirkkaana vilkkuvat lentoestevalot valaisevat maiseman ja häiritsevät luontoa myös viereisellä Natura-alueella. Alueen eläimistö ja linnusto häiriintyy jatkuvasta tuulivoimaloiden melusta. Alueella on myös suojeltavia lajeja kuten saimaannorppa, liito-orava, kaakkuri, kalasääksi sekä valkoselkätikka.
5.3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Väite: Tuulivoimaloiden osalta keskeinen äänivaikutuksen ehkäisemiskeino on etäisyys. Tuulivoimamaakuntakaavan voimala-alueet on pääsääntöisesti sijoitettu yli kilometrin päähän asutuksesta ja loma-asutuksesta. Käytännössä ne ovat vielä kauempana, sillä suunnitellut alueet sijaitsevat erittäin harvaan asutuilla alueilla. Tuulivoimala-alueiden sisällä saattaa kuitenkin olla yksittäisiä asuntoja ja loma-asuntoja, mutta tällöinkin yksityiskohtaisessa suunnittelussa voimalat voidaan sijoittaa siten, ettei äänivaikutuksia asutukseen synny.
Koska tuulivoimalat sijoitetaan mäkien laelle, ovat niiden näkemäalueetkin varsin laajoja, maaston muodoista riippuen tuulivoimalat voivat näkyä maisemassa 5-10 kilometrin etäisyydelle. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on arvioitu tuulivoimavaihekaavan taustaselvityksissä, mm. näkemäanalyysillä (Näkemäanalyysi. 2012. Etelä-Savon maa-kuntaliiton moniste). Tuulivoimalat tuovat harvaan asuttuun järvi- ja metsämaisemaan uuden elementin, joka saatetaan kokea vieraana.
Korjaus: Tuulivoimalat eivät saa aiheuttaa minkäänlaista häiriötä edes yksittäiselle asunnolle tai loma-asunnolle. Turvaetäisyys ei missään olosuhteissa saa olla kahta kilometriä pienempi.
Maanpinnasta 200 metrin korkeudella pyörivät voimalan siivet voivat näkyä yli 30 kilometrin päähän. Tuulivoimaloita harvaan asutussa järvi- ja metsämaisemassa ei ainoastaan saateta pitää vieraana, vaan ne ovat vieras ja luontoon sopimaton teollinen elementti.
Väite: Tuulivoima-alueiden toteutuminen lisää työllisyyttä ja kotimaisen energian tuotantoa, millä on positiivisia sosiaalisia vaikutuksia.
Korjaus: Tuulivoima-alueiden toteutuminen ei lisää työllisyyttä alueella ja positiiviset sosiaaliset vaikutukset kääntyvät todennäköisesti negatiivisiksi voimaloiden aiheuttaman häiriön ja mielipahan kautta.
Väite: Yhtä tuulivoimalaa varten tarvitaan maa-alaa noin puoli hehtaaria, lisäksi tarvitaan hyväkuntoinen, tavallista leveämpi tie voimaloille ja sähkölinjat. Voimalat sijoitetaan yleensä vähintään puolen kilometrin etäisyyksille toisistaan. Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä äänivaikutusten vuoksi on rakentaminen rajoitettua. Vaikutuksia voidaan vähentää yksityiskohtaisessa suunnittelussa voimaloiden sijoittelulla suhteessa olemassa olevaan rakennuskantaan ja kiinteistöjaotukseen. Maakuntakaavamerkintä ei anna oikeutta lunastaa alueita, eikä tuulivoimaloiden rakentaminen rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista.
Korjaus: Tulisi sanoa selvästi, että tiepohjien ja voimalinjojen maa-alueet voidaan tarvittaessa pakkolunastaa (Lunastuslaki 5 §). Tuulivoimala-alueella liikkuminen tullaan kieltämään turvallisuus syistä. Voimaloiden vaikutuspiiriin kuulavalle alueelle ei saa rakennuslupia.
Väite: Tuulienergian lisääminen hillitsee ilmastonmuutosta, koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei tuota toimintavaiheessa kasvihuonekaasupäästöjä. Tuulienergialla voidaan myös korvata tuontipolttoaineita.
Korjaus: Tuulivoimalat tarvitsevat aina tuekseen muuta, yleensä fossiilista polttoainetta käyttävää voimalaa. Sähköähän tarvitaan vaikka ei tuule.
5.3.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Väite: Alueen läpi kulkevista muuttoreiteistä ja muuton aikaisista levähdyspaikoista todettiin olevan vähän tietoa ja sekin suuntaa antavaa. Etelä-Savon kaakkoiskulmassa kulkee kuitenkin koko Suomen tärkeimpiin arktisten muuttolintujen reittiin kuuluva vyöhyke ja voimaloiden sijoittamisella sinne voi olla lintujen kuolleisuutta lisäävä vaikutus. Alueelle ei kaavassa sijoitettu tuulivoimaloiden alueita.
Vaihekaavaan otetut voimala-alueet eivät aiheuta merkittävää riskiä linnustolle. Törmäysriskiin vaikuttaa voimaloiden sijainti. Vaihekaavassa tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu lintujen suojelun kannalta merkittävien alueiden ulkopuolelle. Tuulivoimala-alueiden sijoittelussa on huomioitu arvokkaat luonnonalueet ja uhanalaiset lajit. Joillakin tuulivoima-alueilla esiintyy yksittäisiä uhanalaisia lajeja, mutta ne voidaan huomioida yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Alueita ei ole sijoitettu Natura-, suojelu-, IBA- tai FINNIBA -alueille.
Lepakoista tai niiden muuttoreiteistä ei tiedetä riittävästi tutkimusten vähäisyyden vuoksi. Vaikutukset lepakoihin tulee arvioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.
Korjaus: Edellä mainittu väite on tuulesta temmattu ja ilman minkäänlaista totuuspohjaa. Linnusto, lepakkokanta ja muut metsäneläin- (liito-orava ynnä muut vastaavat) selvitykset on tehty hutaisemalla ilman oikeaa tutkimusta. Massiivinen lintujen kevät- ja syysmuutto tulisi turvata ilman lintujen joukkoteurastusta tuulivoimaloihin ja se onnistuu parhaiten jättämällä tuulivoimalat rakentamatta. Syvälahden- ja Lekotin Voimala-alueet häiritsevät pahoin Joutenvesi-Pyyvesi Natura-aluetta.
Väite: Tuulivoima-alueiden rakentamisella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Tuulivoiman käytöllä voidaan korvata jossain määrin muita energialähteitä.
Korjaus: Tuulivoimalat vaikuttavat kaikkeen luontoon ja sen monimuotoisuuteen, niin rakennusvaiheessa, kuin käytön aikana. Muita merkittäviä energialähteitä ei sillä voi kokonaan korvata.
5.3.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen
Väite: Rakennettuun ympäristöön kaavalla on vain vähäisiä vaikutuksia, koska alueet sijoittuvat melko asumattomille alueille. Tuulivoimaloiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huomioida asutus- ja loma-asutus.
Korjaus: Ainakin Savonrannan ympäristöön suunnitellut voimalat ovat aivan liian vallitsevia luonnonmaisemaan. Lekotin alue on liian lähellä kirkonkylää ja loma-asutusta. Paikan suunnittelussa ei ole otettu huomioon runsasta loma-asutusta ja voimaloiden ympäristöä pilaavaa vaikutusta. Kiinteistöjen arvon romahdus, kun tuulivoimalat toteutetaan, tulee olemaan huomattava. Kenellä on korvausvastuu asiassa? Kunnalla vai tuulivoimalat omistavalla suuryhtiöllä?
Väite: Tuulivoimaloilla voi olla vaikutusta liikenneturvallisuuteen, mikäli ne sijaitsevat lähellä ajoväyliä. Voimaloista voi esim. pudota jäätä ajoradalle. Maakuntakaavan tuulivoiman jatkosuunnitteluun soveltuvien alueiden sijoittelussa on otettu huomioon suositellut vähimmäisetäisyydet tiestöön. Myös lentoliikenteen turvallisuusvaatimukset on huomioitu kaavaratkaisussa ja suunnittelumääräyksellä on varmistettu, että myös yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomioidaan riittävän aikaisessa vaiheessa myös lentoturvallisuusnäkökohdat.
Korjaus: Kaavaselostuksessa ei ole selvitetty Syvälahden Pyyveden rannalle suunnitellun voimalakeskittymän vaikutusta Saimaan syväväylää käyttävien laivojen tutka- ja satelliittipaikannuslaitteisiin. Kansainvälisissä tutkimuksissa tuulivoimaloiden etäisyys laivaväylistä tulisi olla yli kaksi meripeninkulmaa (lähes neljä kilometriä). Laivoissa on satoja tonneja polttoainetta. Häiriöt navigoinnissa voivat aiheuttaa vakavan ympäristöonnettomuuden.
Liikenneviraston Tuulivoimalaohje asettaakin seuraavanlaiset vaatimukset:
Tuulivoimaloiden suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon tutkan käyttö
alusten pääasiallisena navigointivälineenä ja sen keskeinen merkitys talvimerenkulussa
ja liikenteenohjauksessa. Tuulivoimaloiden vaikutukset tutkien, radionavigointilaitteiden
ym. merenkululle ja liikenteenohjaukselle tärkeiden radiolaitteiden toimintaan tulee selvittää.
Ote Liikenneviraston lausunnosta: Liikenneviraston vaatima etäisyys tuulivoimalan ja vesiväylän välillä on aina tapauskohtainen, yleensä noin 500-1500 metriä, joskin poikkeuksiakin on. Käymme jokaisen meille tulevan hankkeen isolla asiantuntijaryhmällä läpi, jonka perusteella Liikenneviraston lausunto annetaan. Helpointa on pyrkiä saamaan tuulivoimalat mahdollisimman kauaksi vesiliikenteen väylistä ja toki lupaehdoissa vaadimme, että voimalat eivät saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle.
Liikenne ja Viestintäministerion selvitys Tuulivoimaloiden vaikutukset liikenneturvallisuuteen antaa myös esimerkkejä vertailumaiden käytännöistä ja etäisyysvaatimuksista. Yhteenvedossaan merenkulun saralta raportti toteaakin: "Tehdyissä riskinarvioinneissa yleisesti turvallisena voimaloiden etäisyytenä laivareitteihin pidettiin noin 1-2 merimailia (1,8–3,6 km). Tuolloin merkittäviä tutkavaikutuksia tai törmäysvaaraa ei todeta syntyvän."
Väite: Maakuntakaavan tuulivoima-alueita ei ole sijoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai rakennetun kulttuuriympäristön alueille. Myös näiden alueiden lähimaisema, tarkasteltaessa maisemaa alueelta käsin, on pyritty rajauksissa huomioimaan, siten että voimala-alueista on rajattu pois maisema-alueiden viereiset lähimmät korkeat mäet.
Korjaus: Koko Saimaan alue on maailmanlaajuisesti erittäin arvostettu ja korvaamaton maisema-alue. Sitä pitäisi suojella pyyteettömästi, eikä uhrata kaunista Saimaata tuulivoimasijoittajien rahastukselle alttiiksi.
Väite: Etelä-Savossa on tarkasteltu voimaloiden maisemahaittoja myös suhteessa Vuoksen vesistöalueen erityispiirteisiin (VAT Vuoksi), kts. ed. Voimaloiden hallitsevuus maisemakuvassa on todettu vähenevän kun etäisyys kohteeseen on 5-10 km. Etelä-Savon pienipiirteisessä maisemassa tuulivoimaloiden sijoittamisella on suuri merkitys lopputuloksen kannalta.
Korjaus: Voimaloiden hallitsevuus maisemakuvassa ei rajoitu 5-10 kilometriin. Avoimessa järvimaisemassa tuulivoimalat näkyvät hallitsevasti yli 20 kilometrin päähän. Sen lisäksi kirkkaat joka puolelle vilkkuvat lentoestevalot näkyvät yli 30 kilometrin päähän.
5.3.6 Taloudelliset vaikutukset
Väite: Tuulivoima-alueilla on toteutuessaan positiivisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, omavaraiseen sähköntuotantoon ja työllisyyteen. Hankkeiden toteutuminen tuo maakuntaan, alueen kunnille ja maanomistajille taloudellista hyötyä maavuokrien ja kiinteistöverojen muodossa.
Korjaus: Ilmastonmuutokseen ei tuulivoimaloilla ole vaikutusta. Ne tarvitsevat fossiilista varavoimaa. Tuulivoimalan rakentamiseen tehtaalla, sen kuljetukseen toiselta puolelta maailmaa ja huoltoon kuluu fossiilista energiaa enemmän, kuin tuulivoimala tuottaa koko elinkaarensa aikana.
Työllisyyteen sillä ei ole vaikutusta. Tuulivoimaloiden pystytyksen ja huoltotyöt hoitaa tuulivoiman ulkomainen toimittaja. Muutama maansiirtoyrittäjä saa töitä perustusvaiheessa. Valmiiden tuulivoimaloiden pyörittämiseen tarvitaan yksi kaukokäyttöhenkilö joka valvoo samalla sataa muuta voimalaa. Voimaloiden kauko-ohjaus voidaan hoitaa esimerkiksi Virosta.
6. MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUS JA SEURANTA
6.1 Maakuntakaavan rooli tuulivoimaa suunniteltaessa ja oikeusvaikutukset
Kuntalain 28 §:n mukaan kaavan laatimiseksi voidaan tehdä kunnalle aloite, mutta yleiskaavan laatimisesta päättää ja vastaa aina kunta. Jos kunta laatii tuulivoimayleiskaavan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tällaista etua edustavan tahon aloitteesta, on kunnalla mahdollisuus periä MRL 77 c §:n perusteella tältä kaavan laatimiskustannukset kokonaan tai osaksi.
Kysymys: Jos tuulivoimayleiskaava on laadittu yksityisen edun vaatimana. Onko kaavan laatimiskustannukset peritty tuulivoimayhtiöiltä?
Liitetaulukko. (Maakuntakaavan selvityksissä tutkitut alueet ja niiden soveltuminen tuulivoima-alueiksi. Sarakkeiden numerointi viittaa selostuksen kappaleen 4.1 kriteeritaulukkoon.)
Havaitut virheet soveltuvuudessa tuulivoima-alueeksi: Savonlinna Syvälahti.
Kohta 4 Etäisyys asutuskeskuksiin, asutukseen ja loma-asutukseen.
Korjaus: Alue ei sovellu tuulivoimarakentamiseen. Voimala-alueella tai välittömässä läheisyydessä on vakituista asutusta ja loma-asuntoja.
Kohta 5 Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.
Korjaus: Saimaan Pyyvesi on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja Saimaan Norpan pesimä aluetta.
Kohta 6 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.
Korjaus: Vuokalan salmet ovat maisemallisesti arvokkaat ja Saimaan järvilohen, sekä muiden arvokalojen kutupaikka. Vuokalan salmessa Pyyveden puolella on tärkeä urheilukalastusalue. Tuulivoimalat pilaavat tuon kauniin virtaavan salmimaiseman.
Kohta 7 Luonnon- ja järvimaiseman erityis-piirteet (Vat-Vuoksi).
Korjaus: Tuulivoimahankkeet ja niiden kaavoittaminen korvaamattoman kauniiseen Saimaan järvimaisemaan on täysin ristiriidassa Vat Vuoksi tavoitteiden kanssa. (Järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön vaalimistavoite VAT)
Kohta 10 Luonnonsuojelu- ja Natura-alueet.
Korjaus: Pyyvesi kuuluu Natura-alueeseen, eikä sen läheisyyteen saa rakentaa teollisia tuulivoimakeskittymiä.
Kohta 11 Linnusto.
Korjaus: Alue ei sovellu tuulivoimarakentamiseen, koska se on lintujen pesimäalue ja arktisten lintujen muuttoreitti. Alueella pesii useita lintuharvinaisuuksia. Syvälahden tuulipuiston pesimälinnustoselvityksen (16USP0033) mukaan: Syvälahden niemen alueella havaittiin lajin pesimäaikaan paikallisina laulujoutsen, sinisorsa, tavi, kaakkuri, silkkiuikku, nuolihaukka, taivaanvuohi,
selkälokki, kalatiira, kehrääjä, ruokokerttunen ja pajusirkku. Lisäksi havaittiin tuoreita
valkoselkätikan syöntijälkiä ja pikkutikan tuore pesäkolo, kumpaakin tikkaa havaittiin myöhemmin syksyllä. Muutonseurannan aikana syksyllä havaittiin myös paikallisia, varpuspöllöjä ja kuukkeleita, jotka todennäköisesti pesivät alueella. Yhteensä Syvälahden niemimaalla havaittiin 90 pesivää tai mahdollisesti pesivää lajia. Yhteensä kartoituksissa havaittiin 1180 reviiriä, joka tekee keskitiheydeksi 197 reviiriä neliökilometrillä. Todennäköisesti todellinen lintutiheys on yli 300 reviiriä/km2. Kaikkiaan Syvälahden linnusto on kiehtova sekoitus vanhojen kuusivaltaisten metsien asukkeja idästä ja pohjoisesta (esim. hiiripöllö, tilhi, sinipyrstö, idänuunilintu, kuukkeli) sekä eteläisempiä ja alueelle ”normaaleja” lajeja (kanalinnut, mehiläishaukka, pohjantikka, peukaloinen)
Erillisiä petolintujen tähyilyretkiä tehtiin 27.7. ja 6.8. ja näissä paljastui useita reviirejä. Tärkeimmät ovat kalasääsken, mehiläis- ja hiirihaukan reviirit (ks. uhanalaiset lajit). Lisäksi
tehtiin pesintään viittaavia havaintoja varpushaukasta sekä havaittiin 27.7. nuolihaukkoja 2+1+1 Niinilamminvuoren – Liukonmäen alueella. Syksyllä
havaittiin sekä vanhoja että nuoria paikallisia kanahaukkoja, joista osa pesii alueella.
Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit
Pesimäaikaisessa selvityksessä havaittiin kaikkiaan 7 uhanalaista lajia ja 11 valtakunnallisesti
ja alueellisesti silmälläpidettävää lajia. Lajeista 22 on lintudirektiivilajeja: Laulujoutsen, Isokoskelo, Teeri, Metso, Pyy, Kuikka, Kaakkuri, Kalasääski, Mehiläishaukka, Hiirihaukka, Kurki, Rantasipi, Taivaanvuohi, Pikkulokki, Selkälokki, Kalatiira, Hiiripöllö, Helmipöllö, Varpuspöllö, Kehrääjä, Palokärki, Harmaapäätikka, Valkoselkätikka, Pohjantikka, Käenpiika, Sinipyrstö, Sirittäjä, Pikkulepinkäinen, Kuukkeli, Pohjansikku.
Syvälahden alueella törmäykset rakenteisiin on pesimälinnuston selkein uhka ja suurimmassa
vaarassa ovat päiväpetolinnut. Päiväpetolinnut on ongelmallinen ryhmä tuulipuistoille. Kaikki päiväpetolinnut käyttävät nousevia ilmavirtoja hyväkseen kaarrellessaan ylös taivaalle. Jos tähän yhdistää tuulen, siirtyvät linnut kaartelun aikana vinosti ylös, jolloin riski törmäilyyn kasvaa.
Havaitut virheet soveltuvuudessa tuulivoima-alueeksi: Savonlinna Kirkonkylän ympäristö
Kohta 4 Etäisyys asutuskeskuksiin, asutukseen ja loma-asutukseen.
Korjaus: Alue ei sovellu tuulivoimarakentamiseen. Voimala-alueella on vakituista asutusta ja loma-asuntoja.
Kohta 5 Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.
Korjaus: Saimaan Pyyvesi on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja Saimaan Norpan pesimä aluetta. Savonrannan kylän vanha kulttuurimaisema menee piloille tuulivoimaloiden katveessa.
Kohta 6 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.
Korjaus: Vuokalan salmet ovat maisemallisesti arvokkaat ja Saimaan järvilohen, sekä muiden arvokalojen kutupaikka. Vuokalan salmessa Pyyveden puolella on tärkeä urheilukalastusalue. Tuulivoimalat pilaavat tuon kauniin virtaavan salmimaiseman. Vuokalan virta kuuluu tärkeänä osana Kirkonkylän kulttuurimaisemaan.
Kohta 7 Luonnon- ja järvimaiseman erityis-piirteet (Vat-Vuoksi).
Korjaus: Tuulivoimahankkeet ja niiden kaavoittaminen korvaamattoman kauniiseen Saimaan järvimaisemaan on täysin ristiriidassa Vat Vuoksi tavoitteiden kanssa. (Järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön vaalimistavoite VAT)
Kohta 10 Luonnonsuojelu- ja Natura-alueet.
Korjaus: Pyyvesi kuuluu Natura-alueeseen, eikä sen läheisyyteen saa rakentaa teollisia tuulivoimakeskittymiä. Lekottiin suunnitellut voimalat ovat erittäin lähellä Pyyveden Natura 2000 aluetta ja tuhoavat arvokkaan luonnonmaiseman. Syvälahden ja Lekotin voimala-alueet tulisi tästä syystä poistaa tulevasta tuulivoimamaakuntakaavasta.
Kohta 11 Linnusto.
Korjaus: Alue ei sovellu tuulivoimarakentamiseen. Pesimälinnustoselvitystä ei ole tehty. Viereisen syvälahden linnustoselvityksen(16USP0033) mukaan siellä on runsas suojeltavien lintujen populaatio. Samaa voi odottaa Lekotin alueella.
Matti Tauru
tel. +358400612883
e-mail tauruinvest@kymp.net
Matti Tauru