Adoptioperheiden perhevapaiden yhdenvertaistaminen


Adoptiolapsella tulee olla samanlaiset oikeudet vanhempiensa aikaan ja tasapainoisen lapsuuden kehittymiseen kuin biologiseen perheeseensä syntyneille lapsille on lainsäädäntömme perusteella mahdollistettu. Lapsen luovuttaminen adoptioon on lastensuojelun viimeinen keino. Adoptoidulla lapsella on usein moninkertaiset psyykkiset tarpeet biologiseen perheeseensä syntyneisiin lapsiin nähden. Lasten varhainen vuorovaikutus on pahoin häiriintynyt, heillä on usein turvaton kiintymyssuhdemalli tai kiintymyssuhdetta ei ole kehittynyt yhteenkään aikuiseen. Lapsella voi olla monia muitakin traumaattisia kokemuksia. Adoptiolapset tarvitsevat vahaislapsuuden traumojen paikkaamiseen pitkäaikaista vanhemman läsnäoloa uudessa perheessään.

Adoptiolaki lähtee siitä, että adoptiossa on kyse lapsen edusta. Myös perhevapaita koskevan lainsäädännön tulisi lähteä adoptiolasten osalta ensisijaisesti lasten edusta. Lapsia tulisi kohdella yhdenvertaisesti taustasta riippumatta, mitä muun YK:n Lasten oikeuksien sopimus edellyttää.

Suomessa tulisi ottaa käyttöön ns. Ruotsin malli, jossa adoptiolapsen katsotaan syntyvän perheeseen adoptiohetkellä ja perhe saa samat perhe-etuudet kuin biologisen lapsen syntyessä. Näin myös eri tavoin vanhemmiksi tulleiden yhdenvertaisuus toteutuisi, ja adoptio myönnettäisiin yhteiskunnassamme hyväksytyksi perheenperustamistavaksi.

Perhevapaauudistusten yhteydessä tulee katsoa, että adoptioperheet saavat jatkossa saman kohtelun lain edessä kuin biologisen lapsen synnyttävät perheet. Lisäksi seuraavat tällä hetkellä lainsäädännössämme olevat eriarvoisuudet tulee korjata:
• Adoptiovanhemman vanhempainvapaa on vain 200 arkipäivää. Biologisen vanhemman yhteenlaskettu äitiys- ja vanhempainvapaa on 263 arkipäivää. Sen lisäksi, että eripituiset vanhempainlomat ovat eriarvoiset lapsen ja vanhemman kannalta, tämä aiheuttaa myös sen, että koska adoptioäidillä ei ole äitiyslomaa, hän ei ole oikeutettu useinkaan täyteen palkkaan kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta niissäkään työpaikoissa, joissa biologinen on oikeutettu. Vanhempainvapaat ja palkkakäytännöt tulee yhdenmukaistaa.
• Biologinen lapsi voi olla oman vanhemman hoidossa kolmen vuoden ajan vanhempainloman ja hoitovapaan turvin, adoptiolapselle aika jää aina alle kolmen vuoden, koska hän on perheeseen tulleessaan vähintään jo kahden kuukauden ikäinen, ulkomailta adoptoitaessa aina sitäkin isompi. Adoptiovanhemmat voivat saada hoitovapaata myös yli 3-vuotiaasta lapsesta, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta tai kunnes lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaaoikeus tulee ulottaa kestämään kaikissa tapauksissa siihen asti kunnes lapsen tulosta on kulunut kolme vuotta.
• Seitsemän vuotta täyttäneen lapsen vanhempi ei ole oikeutettu vanhempainvapaaseen eikä hoitovapaaseen. Vanhempainvapaan ja hoitovapaan yläikäraja tulee nostaa ylettymään siihen asti, kunnes adoptiolapsi täyttää 10 vuotta.
• Alle kolmivuotiasta lasta kotona hoitovapaan turvin hoitavalle vanhemmalle kertyy hoitovapaan ajalta eläkettä. Yli kolmivuotiaan lapsen hoitovapaan ajalta eläkettä ei kerry. Eläke tulee ulottaa myös yli kolmivuotiasta adoptiolasta hoitovapaan turvin hoitavalle vanhemmalle.
• Vanhempainvapaan aikaiselta työssäkäynniltä kertyy minimipäivärahaa biologiselle vanhemmalle, mutta adoptiovanhemmat eivät ole oikeutettuja minimipäivärahaan työssäkäyntipäiviltä. Päivärahakäytäntö ja työssäkäyntimahdollisuus tulee saattaa yhdenvertaiseksi.


Kustannusvaikutuksiltaan edellä mainitut muutokset ovat yhteiskunnallisesti merkitykseltään vähäisiä, sillä Suomessa adoptiolapset edustavat enimmillään puolta prosenttia ikäluokasta.

---
ADOPTIOPERHEET RY LUOVUTTAA ADRESSIN MINISTERI HYSSÄLÄLLE 26.5.2009. NIMIEN KERÄYS ON LOPETETTU. KIITÄMME KAIKKIA ALLEKIRJOITTAJIA!




Facebook
Tulisiko lapsilisää korottaa?