Vetoomus kansanedustajille: ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen!
Vetoomus kansanedustajille: ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen!
Suomi on neuvotellut Yhdysvaltain kanssa kahdenkeskisestä puolustusyhteistyösopimuksesta (Defence Cooperation Agreement, DCA). Eduskunta päättää sen solmimisesta lähitulevaisuudessa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi maaliskuussa 2023 Ruotsin television haastattelussa DCA-sopimuksesta, että kyseessä olisi suuri muutos, "melkein suurempi kuin NATO-jäsenyys".
Toteutuessaan DCA olisikin Suomen NATO-jäsenyyden edellyttämää Pohjois-Atlantin sopimusta sitovampi valtiosopimus. Kahdenvälinen sopimus takaisi Yhdysvaltain joukoille Suomessa esteettömän pääsyn sopimuksessa nimetyille lentokentille, satamiin ja alueille, joita ne voisivat käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin omassa komennuksessaan vapautettuna tavanomaisista lupa- ja käyttömaksuista.
Yhdysvalloilla ja Suomella olisi yhteinen pääsy- ja käyttöoikeus sovittuihin tiloihin ja alueisiin, mutta Suomella ei olisi pääsyä alueiden sellaisiin osiin, jotka olisi nimenomaisesti osoitettu Yhdysvaltain joukkojen yksinomaiseen käyttöön.
Vieras valta olisi rikosasioissa oikeutettu käymään oikeutta omien lakiensa mukaan, tosin kuolemanrangaistukseen tuomitsemisen voisi sopimuksessa kieltää. Sopimuksesta seuraisi siis tilojen sekä toimi- ja tuomiovallan osittainen luovutus vieraan vallan joukoille, jotka voisivat omilla alueillaan suorittaa sotilaallisia tehtäviä Suomen niistä tietämättä ja voimatta niihin puuttua.
Ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin ja hallussapidon Suomessa. Jos Suomi solmisi DCA:n, se voisi Norjan vastaavan sopimuksen tavoin kieltää ydinaseet alueellaan. Mutta ongelmaksi jäisi, että DCA epäisi Suomelta asianmukaisen tarkastusoikeuden eikä kielto estäisi ydinsodankäynnin harjoittelemista Suomen alueella.
DCA kaventaisi Suomen itsemääräämisoikeutta. Tästä tietoisina tarkkailijat arvelevat, että sopimuksen hyväksyminen vaatisi eduskunnassa 2/3 enemmistön. Määräenemmistöä ei tarvittaisi, ellei kyse olisi puuttumisesta perustuslaissa säädettyyn Suomen täysivaltaisuuteen.
Huomion arvoista on kuitenkin, että Suomen NATO-jäsenyys ei mitenkään oikeudellisesti velvoita Suomea solmimaan DCA:ta. Sopimuksesta kieltäytymiselle ei siis ole oikeudellista estettä.
Historiallista käännettä valmistellaan hiljaisuudessa, vaikka sopimus toteutuessaan toisi maahan vieraan vallan sotilastukikohtia ja sen asejoukot voisivat Suomen alueella tulla ja mennä, liikkua omine aseineen ja kalustoineen ja toimia omassa komennuksessaan.
Norjan ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus astui voimaan kesäkuussa 2022. Myös Ruotsi ja Tanska ovat neuvotelleet vastaavasta sopimuksesta. DCA-sopimusten seurauksena koko Pohjola, melkein koko Itämeri ja läntinen arktinen alue voisivat joutua vieraan suurvallan sotilaalliseksi toimintakentäksi, mikä lisäisi sotilaallista jännitettä kahden ydinasevallan välillä ja kaventaisi Suomen mahdollisuuksia toimia maailmanpolitiikassa rauhanrakentajana.
Vetoamme kansanedustajiin, että he eivät hyväksyisi sopimusta, joka tuomalla vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen lisää tavanomaisen ja ydinsodan uhkaa ja kaventaa Suomen itsemääräämisoikeutta.
Text på svenska nedan.
Kansalaisadressin ensimmäiset allekirjoittajat
Martti Ahti, historiantutkija
Arja Alho, valtiotieteiden tohtori
Laura Böök, valokuvaaja
Mikael Böök, tietokirjailija
Tarja Cronberg, tekniikan tohtori
Noora Dadu, näyttelijä-kirjoittaja
Leena Eräsaari, professori emerita
Marjatta Hanhijoki, taidemaalari
Susanna Hast, tutkija, kirjailija
Elina Kauppila, järjestötyöntekijä
Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Heikki Ketoharju, ohjelmistosuunnittelija
Markku Kivinen, professori emeritus
Noora Kotilainen, VTT, yliopistotutkija, HY
Elias Krohn, Kulttuurivihkojen päätoimittaja
Jyrki Käkönen, professori emeritus
Veikka Lahtinen, tietokirjailija
Maarit Laihonen, KTT,VTM, tutkijatohtori
Marianne Laxén, f.d.departementsråd, feministisk fredsaktivist
Rosa Liksom, kirjailija
Laura Lodenius, rauhanaktiivi
Per-Erik Lönnfors, debattör
Karim Maïche, tutkijatohtori Tampereen yliopisto
Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja
Veronika Mattsson-Korpak, skådespelare, Västanfjärd
Kai Nieminen, runoilija-suomentaja
Martti Nikumaa, maalari, Kolari
Hannes Nykänen, docent
Claes Olsson, filmregissör-producent
Heikki Patomäki, professori
Veronica Pimenoff, kirjailija
Outi Popp, toimittaja
Hanna Putkonen, oikeuspsykiatrian dosentti
Vesa Puuronen, sosiologian professori
Syksy Räsänen, kosmologi
Henrik Stenius, historiker
Kerstin Stenius, docent
Johan Storgårds, konsult
Juhani Suomi, professori
Saara Särmä, tutkijatohtori
Olli Tammilehto, tietokirjailija
Kerstin Tuomala, psykolog, Kolari
Marko Ulvila, tietokirjailija
Thomas Wallgren, professori
Riikka Ylitalo, FT, opettaja
Mikko Zenger, toimittaja
Petition till rikdsagsledamöterna: säg nej till främmande makts militärbaser i Finland!
Finland har förhandlat fram ett bilateralt försvarssamarbetsavtal (DCA) med Förenta staterna. Riksdagen kommer inom den närmaste framtiden att besluta om ingåendet av avtalet.
I mars 2023 sade republikens president Sauli Niinistö i en intervju med Sveriges Television om DCA att det skulle innebära en stor förändring, "nästan större än ett Natomedlemskap".
Om DCA genomförs skulle det vara ett mer bindande fördrag än Nordatlantiska fördraget, som är en förutsättning för Finlands medlemskap i Nato. Det bilaterala avtalet skulle garantera amerikanska styrkor i Finland obehindrad tillgång till de flygplatser, hamnar och områden som anges i avtalet, som de kan använda för militära ändamål under eget kommando, utan de vanliga tillstånds- och användaravgifterna.
Förenta staterna och Finland skulle ha gemensam tillgång till och användning av de överenskomna anläggningarna och områdena, men Finland skulle inte ha tillgång till de delar av områdena som särskilt utsetts för exklusiv användning av Förenta staternas styrkor.
Den främmande makten skulle ha rätt att pröva brottmål enligt sina egna lagar, även om dödsstraffet skulle kunna förbjudas i avtalet. Fördraget skulle således innebära en partiell överföring av behörighet och jurisdiktion till den främmande maktens styrkor, som skulle kunna utföra militära uppdrag på sina egna territorier utan Finlands vetskap eller möjlighet att ingripa.
Kärnenergilagen förbjuder import och innehav av kärnladdningar i Finland. Om Finland skulle ingå DCA-avtalet skulle landet, i likhet med Norge, kunna förbjuda kärnvapen på sitt territorium. Men problemet skulle kvarstå att Finland genom DCA skulle förvägras inspektionsrättigheter och att förbudet inte skulle förhindra övningar för kärnvapenkrigföring på finskt territorium.
DCA skulle minska Finlands suveränitet. Medvetna om detta bedömer observatörer att en 2/3 majoritet i parlamentet skulle krävas för att godkänna fördraget. Kvalificerad majoritet skulle inte krävas om det inte skulle innebära ett ingrepp i Finlands konstitutionella suveränitet.
Det är dock värt att notera att Finlands medlemskap i Nato inte från rättslig synpunkt förpliktar Finland att ingå DCA. Det finns inget juridiskt hinder för att vägra ingå avtalet.
En historisk händelse förbereds i tysthet, trots att avtalet, om det genomförs, skulle leda till att en främmande makt inrättar militärbaser Finland och tillåta denna makts väpnade styrkor att komma och gå på finskt territorium, röra sig med sina egna vapen och sin egen utrustning och verka under eget befäl.
DCA-avtalet mellan Norge och USA trädde i kraft i juni 2022, och Sverige och Danmark har också förhandlat fram ett liknande avtal. Som en följd av DCA-avtalen kan hela Norden, nästan hela Östersjön och västra Arktis bli ett militärt operationsområde för en främmande supermakt, vilket skulle öka den militära spänningen mellan två kärnvapenmakter och minska Finlands möjligheter att spela en fredsbyggande roll i världspolitiken.
Vi vädjar till riksdagsledamöterna att inte godkänna ett avtal som, genom att föra utländska militärbaser till Finland, ökar hotet om konventionellt krig och kärnvapenkrig och minskar Finlands suveränitet.
Marko Ulvila, Rauhanväki ja kampanja sotilastukikohtia vastaan Ota yhteyttä adressin tekijään