Ennen T3-hormonia sisältävää lääkitystä tarvitaan kokeita

Suomessakin on kasvava joukko kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita, jotka käyttävät T3-hormonia sisältävää lääkitystä, kuten eläinperäisiä hormoneja (Armour Thyroid, Thyroid Erfa) tai synteettistä T3-hormonia (Liothyronin). Oikein toteutettuina nämä lääkitykset voivat helpottaa potilaan elämänlaatua aivan huikeasti kun taas monilla synteettinen T4-hormoni (Thyroxin) ei isoillakaan annoksilla riitä viemään kaikkia vajaatoimintaoireita pois. rT3-dominanssia eli Wilsonin syndroomaa sairastavilla T4-valmisteet ja eläinperäiset voivat jopa huonontaa oloa, jolloin T3-valmiste Liothyronin on ainakin muutaman kuukauden ajan perusteltu lääkitys, josta sitten voidaan siirtyä T4-hormonia sisältävään lääkitykseen jos rT3-dominanssin aiheuttaja ollaan saatu selvitettyä ja eliminoitua. Jos Wilsonin syndroomaa sairastavalla ei ole pohjalla kilpirauhasen vajaatoimintaa, voidaan lääkehoidolla, ravitsemuksella ja lisäravinteilla päästä jopa täydelliseen lääkkeettömyyteen. Samoin on laita joissakin muissakin kilpirauhasen vajaatoiminnan muodoissa edellyttäen että toimivaa kilpirauhaskudosta on potilaalla vielä tarpeeksi tallella.

 

Suomessa on joitakin harvoja lääkäreitä, jotka T3-hormonia sisältävää lääkitystä potilaalleen määräävät. Facebookin keskusteluryhmissä potilaat ovat hyvin järjestäytyneet ja seuraavat mielenkiinnolla toistensa hoitojen edistymistä ja lukevat toistensa lääkärikokemuksia. Yksi huolestuttava helposti korjattavissa oleva piirre on havaittu: Aina potilasta ei ole tutkittu tarpeeksi ennen T3-hormonia sisältävän hoidon aloittamista ja tästä voi koitua potilaalle melkoista kärsimystä, sillä on useita asioita jotka pitäisi olla tutkittuna ja hoitaa tarvittaessa kuntoon, jotta T3-hormonia sisältävä hoito voi onnistua. Yleisimmät näitä hoitoa haittaavista tekijöistä ovat häiriöt lisämunuaisissa, alhaiset rauta-arvot ja b12-vitamiinin puutos.

Lisämunuaisten kortisolineritykseen ja DHEA-hormonitasojen mittaamiseen on Suomessa tällä hetkellä luotettavin MDD terveyspalvelujen kautta tilattava neljä kertaa päivässä otettava sylkitesti, joka tehdään kotona ja lähetetään Postin kautta eteenpäin tutkittavaksi. Luotettavasti lisämunuaisten tilaa ei voida saada selville vain kerran päivässä otettavalla verikokeella tai vuorokausivirtsasta mitaten. Näillä keinoin ei voida tutkia miten kortisolin vuorokausierittyminen potilaalla toimii. Tämän vuorokausikäyrän perusteella voidaan määritellä onko potilaalla lisämunuaisuupumusta ja minkä tasoinen häiriö on. Näin voidaan päätellä myös millaista hoitoa potilas lisämunuaisuupumuseensa tarvitsee. Kortisonilääkitystä tarvitaan vakavammissa lisämunuaisuupumuksen tiloissa, mutta lievempiä voidaan hoitaa lisäravintein ja yrtein. Lisämunuaisten hoito tulisi aloittaa yhtä aikaa tai aikaisemmin kuin T3-hormonia sisältävä kilpirauhaslääkitys. Jos kortisonilääkitys aloitetaan T3-kilpirauhaslääkityksen jälkeen, tulisi huomioida että T3-hormonin tasot tulisi olla riittävän alhaiset, jottei potilas ala kärsiä voimakkaista kilpirauhsen ylitoiminnan oireista T3:n päästessä vaikuttamaan solutasolla kortisonin ansiosta.

Rautatasojen luotettavaan määritykseen tarvitaan muitakin laboratoriokokeita kuin hemoglobiini ja ferritiini, jotka voivat olla koholla muistakin syistä kuin siksi että rautaa olisi tarpeeksi. Transferriinin saturaation mittauksella, joka sisältää myös seerumin raudan voidaan luotettavimmin selvittää kärsiiko potilas anemiasta.

B12-vitamiinin tasojen mittaus on myös hyvin tärkeää, sillä alhaisilla tasoilla T3-hoito ei onnistu.

Tämä adressi ei ole tarkoitettu lainkaan moitteeksi, vaan nöyräksi pyynnöksi huomioida nämä em. tekijät, jotka yleisimmin aiheuttavat ongelmia Eläinperäisten kilpirauhashormonien ja synteettisen T3-hormonin käytössä. Kun lääkäri vaati vähintään nämä edellämainitut kokeet potilaalta ennen hoidon aloittamista tarpeellisten kilpirauhaskokeiden lisäksi, joihin tulisi kuulua myös rT3:n mittaus T3v:n ohella päästää usein parempiin tuloksiin potilaan hoidossa kun osataan välttää pahimmat ja yleisimmät sudenkuopat jotka aiheuttavat potilaille ylimääräistä kärsimystä ja hidastavat huomattavasti hoidon etenemistä.

Me, tämän adressin allekirjoittaneet olemme sanomattoman kiitollisia siitä että on lääkäreitä, jotka hoitavat potilaitaan tarvittaessa T3-hormonia sisältävillä valmisteilla. Jos kukaan ei näillä lääkkeillä Suomessa suostuisi hoitamaan potilaitaan monen tilanne olisi hyvin epätoivoinen ja elämänlaatu surkeaa. Tämä voi olla myös elämän ja kuoleman kysymys, sillä pitkäaikainen vaikeahoitoinen sairaus, johon ei saa apua on omiaan aiheuttamaan myös vakavaa masennusta potilaissa ja syviä toivottomuuden tunteita, jotka pahimmillaan voivat johtaa jopa epätoivoisiin tekoihin. Oikea lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan ja Wilsonin syndroomaan voi saada potilaan takaisin työkykyiseksi tai estää sairaseläkeelle joutumisen, joten hyvän hoidon saamisella on myös kansantaloudellista merkitystä.