Tänä kesänä uutena Kaartjärven rantamökkiläisenä on tullut seurattua vedenpinnan laskua ja toisaalta Forssalaisten koepumppauksia.

Jos Forssaan tulevaisuudessa pumpattaisiin vettä se arvioitu 5000m3/vuorokausi niin laskin muutamia konkreettisia vertailulukuja jotta asia hahmottuisi paremmin. Teoriassa jos siis kaikki pumpattu vesi otettaisiin pelkästään Kaartjärvestä niin laskelma olisi seuraavanlainen:

Kaartjärven pinta-ala 7,35km2 = 735ha = 7 350 000m2, mikäli pumppaus 5000m3/vrk = 1780000m3/vuosi eli   1 780 000m3/v  / 7 350 000m2 = 0,242m = 24cm

Eli siis jos teoriassa kaikki vesi otettaisiin Kaartjärvestä niin vuoden aikana Forssaan pumpattaisiin Kaartjärvestä tai sen lähialueilta sellainen vesimäärä joka vastaa 24cm vedenpinnan alentamista!!!

Nythän varsinaiset vedenlaskun oireet näkyivät erityisesti Parkuvan vedenpinnan laskuna mutta mitä tapahtuu sitten Kaartjärven vedenpinnan tasolle kun vesi todellakin pumpataan alueelta pois?? Nythän se maasta koepumpattu vesi johdettiin Kaartjärveen joten nyt pitäisi Kaartjärven pinnan olla todella korkealla???

Virallisia määriä tämän kesän pumppauksen määrästä ei kai ole tarkasti laskettuna, mutta jo koepumppauksen vähäinenkin määrä sai aikaan melkoisen muutoksen. Jälleen jos muutetaan tämän kesän pumppaus vertailukelpoiseksi niin saadaan seuraava suuntaa antava arvio:

Pumppaukset 2014:  1kk  960m3/vrk x 30vrk = 28 800m3,  2000m3/vrk x 50vrk = 100 000m3 ja 1000m3/vrk x 30vrk = 30 000m3   eli kaikki yhteensä:  158 800m3, joka jälleen suhteutettuna Kaartjärven pinta-alaan  saadaan laskelma : 158 800m3 / 7 350 000m2 = 0,0216m = 2,2cm

Eli varsinaisen koepumppausajan 110 vuorokautta aikana pumpattiin noin 2,2cm Kaartjärven vedenkorkeutta vastaava määrä vettä, joka siis on kaukana siitä mitkä vaikutukset ovat alueen vedenpinnan tasoihin ja pohjaveteen kunhan pumppausta ryhdytään vuositasolla tekemään yli kymmenkertainen määrä tähän koepumppaukseen verrattuna.

Kaarjärven pintaa ei saisi enää missään tapauksessa uhata millään ulkopuolisilla lisärasitteilla mikäli halutaan järven säilyvän edes nykyisessä muodossaan palvelemassa luontoarvoillaan ja virkistyskäytössä. Rantojen asukkailla ja mökkiläisillä on kiinteistöissään huomattavat omaisuudet sijoitettuina. Mikäli järvi saataisiin jälleen entiseen loistoonsa niin varmasti olisi myös helpompi saada esim. Räyskälän leirikeskuksen alue myytyä ja aktiiviseen käyttöön, samoin myynnissä oleva Riihisalo olisi entistä houkuttelevampi kohde ja olisihan mahdollista että Laakasalonkin alue joskus palaisi siihen vanhaan loistoonsa... mutta ehdoton edellytys niille kaikille olisi se, että Kaartjärvi pysyisi kunnossa. Samalla tietysti myös ympäröivien järvien ja lampien tilanne olisi valoisampi kun isoin järvi voisi hyvin.

Näin uutena mökkiläisenä tulee miettineeksi myös uuden laiturin hankintaa ja vähän arvelluttaa se että pitääkö jo varautua tulevaan ja tilata tarpeeksi pitkä laituri, jotta laiturin päässä olisi vaikka ruhtinaallisesti metrin verran vettä. Mittailin jokin aika sitten Vojakkalan juhannuskokkorannan laiturin pituutta ja siellähän laiturin päässä vettä oli jotain 20-30cm ja kävelymitalla laiturin pituus noin 80 metriä. Melkein sen mittainen laituri taitaisi olla hankintalistalla vai kannattaakohan investoida lainkaan..?

#9: Uusi mökkiläinen - Huomioita pumppauksesta ja vedenpinnasta 

 Olet tosiaan paneutunut asiaan,hienoja laskelmia.Toivoisin että muutkin kommentoisivat tätä asiaa,onhan se tärkeä asia.Minä ja vaimoni olemme olleet täällä Kaartjärvellä 18 vuotta ja on tullut koko ajan rakennettua kaikennäköistä ja mitkä rahat tänne on investoitu.Kiitos vielä laskelmistasi ja toivotaan että tämä adressi johtaa siihen ettei Forssan kaupunki tule hamuamaan näitä pohjavesiä,sehän olisi katastrofi Kaartjärvelle ja muille lähijärville ja lammiile,mitä täältä näyttää löytyvän.

#9: Uusi mökkiläinen - Huomioita pumppauksesta ja vedenpinnasta 

 Ihan kiva laskelma mutta eipä niitä voi verrata oikeen mihinkään konkreettiseen. Annat kivan laskelman mutta vertailu kohta puuttuu täysin. 24 cm ei kerro mitään. Täydennän hieman esimerkkiäsi että siltä voitaisiin suhteuttaa. Sekin täytyy muistaa että esimerkkisi tarkoittaa että muut järvien tai pohjavesi ei tule laskemaan yhtään.

Raportissa Räyskälän koepumppaus 2014, loppuraportti sivulla 12 on lasketttu/esitetty hetkittäisiä virtauksia, joiden keskiarvona joessa virtaa vettä pois 43470 m3/vrk (=15 866 550 m3/v)

Lähtöarvot

pinta-ala 748 ha (7 480 000 m2)

Tilavuus 25 milj. m3

Keskisyvyys 3,35 m

1 780 000 m2 / 25 000 000 m2 = 0,0712 (pumppaus)

15 866 550 m3 / 25 000 000 m2 = 0,635 (joki)

Eli jos otetaan sinun laskelmat

780 000m3/v  / 7 350 000 m2 = 0,242m = 24cm 

ja verrataan sitä joen poistumaan

15 866 550 m3/v / 7 350 000 m2 = 2,159 m = 2 159 m

---

Mutta kannatan mökkiläisenä että järven kuntoa alettaisiin muutenkin kiinnittämään huomiota kuin tuntuu että jos joku on alueella jotakin tekemässä niin sitä kyllä vastustetaan mutta kun järven hyväksi pitäisi tehdä jotain niin silloin loppuu mökkiläisten kiinnostus etenkin jos se vielä tulisi maksamaan.

- Mielestäni olisi tärkeämpää saada kyseiseseen jokeen pato, jotta saataisiin järvenpintaa nostettua. 

- Jätevedet (kyllä likavedet saa luontoon päästää, on jokaisen mökkiläisen oikeus). Vesi ja viemäriverkosto ei saanut kannatusta, huomioiden kuitenkin että alueella on paljon kiinteistöjä niin kustannuksetkin olisivat olleet kohtuullisia. 

- Valuma-alueella olevien pienpuhdistamojen kunto?

- Alueen maatalous joista valumavedet suoraan kaartjärveen jokien kautta

- Järven niitto että päästäisiin kaisloista eroon edes jonkin verran, ja tämä koko järven alueelta eikä vain yksittäisten mökkiläisten oman toimialaisuuden piikkii. Eli kaikki osallistuu vähintään taloudellisesti ja niittot järjestelmällisä esim. kahden kesän ajan, useita niittoja että ne varmasti saadaan pois.

Kyllä tiedän että näistä asioista on puhuttu eipä tunnu konkresoituvan tekoihin. Joten tämä adressin aihe on kokonaisuutta ajatellen aivan yksi ja sama.

----

Ja loppuun vielä adressinperustajalle palautetta että voisiko näitä tehdä kunnolla? Kyseinen adressi on niin huonosti laadittu (kirjoitettu) että en allekirjoita sitä. Oma vähimmäis ehto on että oikeinkirjoitus sekä perustelut lähteineen. Huom perustelu ja mielipide eivät ole synonyymejä.