ISRAEL ELÄKÖÖN - ISRAEL MUST LIVE!

Kommentoitu viesti


Vieras

#906 Re: Israelin synty (1948) uudessa tutkimuksessa

07.09.2011 18:21

#757: Uusi historian tutkimus - Israelin synty (1948) uudessa tutkimuksessa

 

 

Israelin historian uuden arvioinnin taustalla on useita tekijöitä.

Ensinnäkin Libanonin sota 1980-luvun alussa rikkoi ensimmäisen kerran kansallisen yhtenäisyyden sodan välttämättömyydestä.*

Silloinen pääministeri Menachem Begin puolusti hallituksensa politiikkaa vertaamalla sitä Israelin ensimmäisen pääministerin David Ben-Gurionin politiikkaan.

Tästä sai alkunsa laaja keskustelu, jossa myös aiempien sotien ja ylipäänsä Israelin harjoittaman politiikan oikeutusta alettiin pohtia.

Palestiinalaisten vuonna 1987 alkanut kansannousu intifada vaikutti samaan suuntaan.

Välttämätön edellytys uudelle tutkimukselle on ollut se, että 1970-luvun lopulta alkaen monet aiemmin salaiset israelilaiset viralliset dokumentit alkoivat tulla tutkijoiden käyttöön.

Israelissa on omaksuttu brittiläinen 30 vuoden sääntö monien dokumenttien salassapitoon liittyen. Merkittävä ongelma tutkimuksessa on kuitenkin edelleenkin se, että monet arkistot ovat yhä suljettuja. Erityisesti tämä koskee luonnollisesti arabimaiden arkistoja.

 

 

*Ariel Sharon ei juuri kysellyt edes hallitukselta lupaa hyökkäys- ja etenemistoimissaan. Päinvastoin hän antoi hallitukselle harhaanjohtavia tietoja siitä, missä Israelin joukot muka sijaitsivat, ja mitä tekivät. Myös Sabran ja Shatilan pakolaisleirin verilöylyssä Sharonin toimet, jotka ennakkovalmistelivat tilanteen ja estivät sen pysäyttämisen, ovat kyseenalaiset.

Näistä syistä kansallinen yhtenäisyys sodan ja väkivaltaisuuksien välttämättömyydestä rikkoutui. Sharonin toimia ei hyväksytty edes Israelissa.

 

 

Vastaukset


Vieras

#907 Re: Re: 1982 Sabran ja Shatilan verilöyly, pakolaisleirin vastuussa Ariel Sharon

2011-09-07 19:12:34

#906: - Re: Israelin synty (1948) uudessa tutkimuksessa

16.-18.9.1982    Israelin häpeän päivät!

 

Sabran ja Shatilan verilöyly oli joukkomurha[1], joka tapahtui 16.–18. syyskuuta 1982 Sabran ja Shatilan pakolaisleireissä Länsi-Beirutissa Libanonissa.

Elie Hobeikan, josta myöhemmin tuli kansanedustaja Libanonin eduskuntaan, johtamat Libanonin kristityt falangistijoukot tunkeutuivat Sabran ja Shatilan pakolaisleireille ja surmasivat 700–3 500 palestiinalaista, joukossa naisia ja lapsia. Leirien vartioinnista oli vastuussa Israel, minkä vuoksi silloista puolustusministeri Ariel Sharonia on syytetty velvollisuuksiensa laiminlyönnistä.

 

Tapahtumat

Sitten Ariel Sharon kutsui Israelin kouluttamat ja aseistamat libanonilaiset falangistijoukot "puhdistamaan terroristeista" Sabran ja Shatilan pakolaisleirit. Israelin suunnitelman mukaan Israelin sotilaat kontrolloisivat pakoilaisleirien ympäristöä ja tarjoisivat logistista apua, kun falangistit tunkeutuisivat leireihin, etsisivät PLO:n taistelijat käsiinsä ja luovuttaisivat heidät Israelille.

Israelille ei kuitenkaan luovutettu ainuttakaan henkilöä, taisteluja ei käyty ja leireiltä ei löydetty aseita. Belgiassa käydyssä sotarikosoikeusjutussa Ariel Sharonia vastaan esitetyissä todisteissa väitetään, että PLO:n läsnäolo leireillä oli Israelin keksimä peitetarina.[3] Sharonin ohjeet falangisteille osoittavat, että Israelilla oli täydellinen kontrolli alueella.

Israelin joukot olivat piirittäneet ja sulkeneet leirit ja asettaneet tarkkailupisteitä korkeiden talojen katoille 15. syyskuuta. Seuraavana päivänä Israel ilmoitti, että se kontrolloi kaikkia Beirutin tärkeimpiä kohteita. Päivän mittaan Israelin asevoimat tapasi falangistijohtajia järjestelläkseen operaation yksityiskohtia. Seuraavina kahtena yönä illansuusta pitkälle yöhön Israelin joukot valaisivat valoammuksin leirejä avustaakseen falangisteja.

16. syyskuuta 1982 iltana falangistijoukot Elie Hobeikan johdolla tunkeutuivat leireihin. Seuraavien 36–48 tunnin aikana falangistit teurastivat pakolaisleirien asukkaita Israelin vartioidessa leirien ulospääsyreittejä.

Noin 150 falangistin joukko kokoontui kello 16 iltapäivällä ja nämä asein, veitsin ja kirvein varustautuneet joukot siirtyivät leireihin kello 18. Falangistiupseeri ilmoitti Israelin komentopaikalle kello 20 300 kuolleesta (joukossa siviilejä), raportit tapoista jatkuivat läpi yön. Jotkut näistä raporteista välitettiin Israelin hallitukselle Tel Aviviin ja ne näki suuri joukko Israelin korkeimpia virkamiehiä.

Eräässä vaiheessa israelilainen upseeri kuuli falangistisotilaan kysyvän radiossa komentajaltaan Hobeikalta, että mitä tehdään lapsien ja naisten kanssa. Hobeika vastasi: "Tämä on viimeinen kerta kun kysyt minulta tuollaisen kysymyksen, sinä tiedät tarkalleen mitä pitää tehdä". Falangistijoukkojen kuultiin nauravan taustalla. Isralilainen upseeri raportoi kuulemastaan esimiehelleen kenraali Yaronille, joka varoitti Hobeikaa satuttamasta siviilejä, mutta ei tehnyt asialle sen enempää. Luutnantti Avi Grabowsky näki Kahanin komission mukaan viiden naisen ja lapsen murhan. Hän kertoi tästä pataljoonankomentajalleen, joka vastasi: "tiedämme, emme pidä siitä, mutta emme sekaannu asiaan". Visnewsin kameramies kuvasi Israelin joukkoja, jotka estivät leiristä verilöylyä pakenevia pakolaisia.

Falangistijoukot palasivat säännöllisesti Israelin yksiköiden luokse, joilta he saivat ruokaa, vettä ja ammuksia läpi verilöylyn. Myöhemmin iltapäivällä Israelin esikuntapäällikkö ja falangistit pitivät tapaamisen. Kahanin komission raportin mukaan (joka perustui Mossadin agentin raporttiin) esikuntapäällikkö ilmoitti, että falangistien tulisi "jatkaa toimintaa, siivota Fakahanista etelään olevat leirit huomiseen kello 05 mennessä, johon mennessä heidän pitää lopettaa toimintansa amerikkalaisten painostuksen vuoksi". Hän väitti, että hänellä "ei ole käsitystä että mitään epätavallista olisi tapahtunut tai tulisi tapahtumaan". Tuossa tapaamisessa hän lupasi sotilaille myös traktorin, luultavasti rakennusten hävittämistä varten.

Perjantaina 16. syyskuuta leirien ollessa vielä suljettuna muutamien riippumattomien tarkkailijoiden onnistui livahtaa alueelle. Heidän joukossaan oli norjalainen lehtimies ja norjalainen diplomaatti, jotka tarkkailivat falangeja puhdistusoperaatiossaan näiden siirtäessä tapettuja ruumiita Shatilan leirin taloista.

Falangistit eivät lähteneet leireiltä kello 05 kuten oli pyydetty. He pakottivat jäljelle jääneet marssimaan ulos leireistä tappaen satunnaisesti yksittäisiä ihmisiä ja lähettäen muita kuulusteltaviksi, tätä jatkui koko päivän. Sotajoukko lähti leireistä kahdeksalta aamulla 18. syyskuuta. Ensimmäiset kansainväliset lehtimiehet pääsivät leireihin kello yhdeksän ja he löysivät satoja silvottuja ruumiita ympäri leiriä. Ensimmäiset viralliset uutiset verilöylystä lähetettiin puolenpäivän aikoihin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sabran_ja_Shatilan_veril%C3%B6yly