Tässä lyhyt yhteenveto tapauksesta.  Tämä on ulkomuistista ja se on niin lyhyt kuin se ylipäätään on mahdollista olla.  Seikkaperäisempi kertomus tulee vielä myöhemmin.  Siinä on kaikkki merkittävät tapahtumaan osallistuneet.

Tapaus Kadar on siitä merkittävä että se ei oikeasti ole tapaus
Kadar vaan se on juonikkaiden virkamiesten surkuhupaisa tarina.
Juonikkaat virkamiehet yrittivät savustaa Juria ulos jo usemman
vuoden. Kaikki kahdesta syystä. Ensimmäinen syy oli se, että
yläkoulun uusi rehtori ei suostunut tekemään ala-asteen ja ylä-
asteen yhteistä opetussuunnitelmaa. Juri närkästyi siitä sillä
se on kaikessa peruskoulun toimintaperiaatteessa selviö. Ala-
asteelta opittua pitää voida jatkaa ylä-asteella siitä mihin se
ala-asteella päättyi.

Juri vaati yteistä opetussuunnitelmaa niin aktiivisesti, että
rehtori ei pitänyt siitä. Sitten virkatiessä seuraava antoi
Jurille varoituksen. Tämä varoitus oli turha sillä Juri oli
aivan oikeassa. Juri katsoi varoituksen olleen väärin. Ja vaati
yhteistyökokousta jossa hän haluaa tarkennusta sillä hän ei
hyväksy varoitusta.

Sitten joku rehtoria alempi virkamies tai rehtori sai
älynväläyksen jonka tarkoitus oli aiheuttaa Jurille varoitus ja
sen perusteella erottaminen. Laadittiin uusi työsopimus (joka
saattoi hyvinkin olla ollut laiton) sillä ei työsopimuksia aivan noin
vain voi uusia joten ei sen laillisuudesta tai laittomuudesta
enempää. Uusi työsopimus nimettiin harhaanjohtavasti "Työelämän
pelinsäännöt," jossa katse viedään tulevaisuuteen eikä
menneisyyteen. Selvennettynä Jurin ei saanut enää ottaa puheeksi
yhteistä opetussuunnitelmaa eikä varoitusta eikä varmuuden vuoksi
mitään vanhaa asiaa. He vaativat varmuuden vuoksi monelta
opettajalta siihen allekirjoituksen. Juri ei allekirjoittanut.

Tässä tuleekin ensimmäinen virkamiesten huolimattomuus. He
olettivat Jurin palanneen vanhoihin asioihin sillä senhän he
määräsivät ja sitähän Juri ei allekirjoittanut. Kun sopiva aika
koitti niin päätettiin erottaa Juri. Tässä vaiheessa nimike
taisi olla luottamuspula mutta mitään yksilöytyä syytä ei ollut
löydetty. Irtisanomisen allekirjoitti henkilö joka oli ollut
virassaan vasta noin 3 kuukautta ja kuuli asiasta kolmannelta
henkilöltä ja hän pani maineensa peliin kuulopuheen mukaan ja
allekirjoitti. Oikeudessa tuomariakin kummaksutti
allekirjoittajan hyväuskoisuus ja hän kysyikin, että keneltä
allekirjoittaja oli tietonsa saanut? Siinä hän sitten kertoi
nimen eli, että oli kuullut kolmannelta osapuolelta.

Myöhemmin oikeudessa valaehtisesti kerrottiin Jurin palanneen
vanhoihin asihin määräysten vastaisesti mutta se jäi
toteennäyttämättä sillä Juri ei varmuuden vuoksi enää palannut
asioihin.

Nyt alkaakin tapahtuman hauska puoli ja todellinen tunarointien
sarja. Juri tekee oikaisuvaatimuksen Varhaiskasvatus ja
perusopetuslautakunnalle. Jos lautakunta hyväksyy niin Jurin
erottamisprosessi päättyy siihen. Lautakunnalla on suuri vastuu
sillä virheellisellä päätöksellä he saattavat joutua
oikeudelliseen vastuuseen jos Juri panee asian oikeuteen ja
voittaa.

Lautakunta on tavallisista hyvämaineisista ja täysijärkisistä
kansalaisista koottu ryhmä jonka tehtävä on maalaisjärkeä
käyttämällä estää viranhaltijoiden möhläilyt tai toilailut tai
laittomat teot tai muuten vain järjettömät vaikka olisivatkin
laillisia. Lautakunnan ei missään tapauksessa tulisi olla "pässi
narussa" jota virkamiehet voivat vetää. Valitettavasti
vaasalainen varhaiskasvatus ja perusopetuslautakunta oli
kykenemätön tekemään sitä mihin se oli valittu eivätkä he
huomanneet virkamiesten manipuloivan heitä.

Ennen lautakunnan käsittelyä Juri odotti kutsua sillä siellähän
käsitellään hänen oikaisuvaatimuksensa. Jostain syystä
lautakunta ei huomannut kutsua Juria. Sensijaan siellä oli kaksi
virkamiestä jotka Aino Siltanen tulkitsi esteellisiksi ja
kysyikin, että "mitä te teette täällä?" Virkamiehen tulee osata
jäävätä itsensä mutta jos niin ei tapahdu niin silloin
puheenjohtajan tulee se tehdä.

Mutta sitten tapahtuu kummallisuuksia. Jurin
työsuojeluvaltuutetulta on pyydetty lausunto ja se on tehty eikä
sitä ole annettu Jurin nähtäväksi. Kukaan ei huomaa kysyä tätä
vaikka se on edellytys, että sitä voidaan edes käsitellä. Sitten
lausunto kerätään pois ja vaaditaan lautakunnan päätöstä jossa
Jurin oikaisuvaatimus hylätään. Aino Siltanen huomaa heti että
hallintolaissa määrätään vastaajalle hyvä aika tutustua häntä
koskevaan asiakirjaan. Tosiasiassa hän ei vielä edes tiedä siitä
mitään. Ei voida tehdä muuta päätöstä kuin hyväksyä Jurin
oikaisuvaatimus sillä muuten päätös voi olla laiton. Tytti
Hyttilä-Huhta kannattaa Aino Siltasta.

Virkamiehet manipuloivat juonikkaasti yksinkertaisia
lautakuntalaisia ja 9 heistä suostuu talutettavaksi ja äänestää
Jurin oikaisuvaatimusta vastaan ja haluaa, että Juri erotetaan
vaikka eivät tiedä mitään muuta kuin juonikkaiden virkamiesten
lausunnon. Äänestystulos on 9-2.

Lautakunta onnistui Aino Siltasen ja Tytti Hyttilä-Huhdan
varoituksesta huolimatta tekemään lainvastaisen päätöksen. Se
todettiin myöhemmin kahdessa oikeusasteessa. Mielenkiintoista
tilanteessa on se, että tällä päätöksellä tuli kaksi
lainrikkomusta. Ensimmäinen oli sinä, että he tekivät päätöksen
laittomasti kun eivät antaneet Jurille mahdollisuutta
vastineeseen niiden salaisten uusien asiakirjojen vuoksi. Eli
oli päätös mikä tahansa, se olisi ollut jo päätöksentekotavan
suhteen laiton. Mutta sitten varsinainen asia, eli Jurin
irtisanominen, todettiin myös laittomaksi. Virkamiesten jääviys
jäi toteennäyttämättä ja jos se olisi toteennäytetty niin
päätöksestä olisi luultavasti tullut jonkinlainen
surkuhupaisuuden ennätys sillä silloin siinä olisi yhdellä
päätökisellä tullut kolme laitonta toiminnetta.

Juri pisti koko asian Vaasan hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ja
siellä irtisanominen todettiin laittomaksi. Kuluja oli tähän
asti syntynyt 50000 euroa virkamiesten tappioksi.

Tilanne olisi voinut päättyä tähän mutta virkamiehet onnistuivat
sijoittamaan verorahojamme riskialttiisti ja päättivät sijoittaa
ne korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain usko tukenaan siitä, että
laiton voisi siellä muuttua lailliseksi. Sijoitus osoittautui
täydeksi tunaroinniksi ja tappio kaksinkertaistui. Siinä kävi
niin, että laiton ei muuttunut lailliseksi korkeimmassakaan
hallinto-oikeudessa.

Jurilla on nyt sama virka. Yläkoulun rehtori on vaihtunut ja
kouluviraston johtaja myös.

Kummallista asiassa on se, että kun ensimmäinen 50000 euroa oli
tunaroitu niin kaupunki palkitsi joitain tunarointiin
osallistuneita uusilla korkeammilla viroilla. Nyt kun tunarointi
tuplattiin niin on pelkona, että sekin palkitaan ja ei mene kauaa
kun joku huomaa, että tunaroinnollahan rikastuu. Asia ei muuten
haitaisi ketään mutta kun he tunaroivat meidän verorahoilla
joille olisi paljon muutakin käyttöä. 100000 eurolla saisi
paljon hyvääkin aikaan ja sen voi tuhtlata ilman
oikeudenkäyntejäkin.

Siksi videollani vetoankin kaupungin päättäjiin, että he
tekisivät jotain.

Kari Lajunen

vaasalaisia.info kaupunkiblogin vapaa kansalaisjournalisti

#2879: Kari Lajunen - Tapaus olikin juonikkaiden virkamiesten supermöhläys 

 Tällaisilla virkamiehillä ei ole oikeutta pitää virkojaan. Oikeastaan heidän pitäisi maksaa kaupungille aiheuttamansa vahingot.

Miksi virkamiehet saisivat huseerata toisten rahoilla mielin määrin? Jos kysymyksessä ovat näiden viranhaltijoiden omat rahat, niin jatkakoon.

Miten on mahdollista, että tällaista tapahtuu? Tätä on vaikea uskoa todeksi.

Eiväthän virkamiehet ole millään tavalla erottamattomia. Näin suuren virheen jälkeen syylliset on asetettava vastuuseen ja heidän on korvattava mokansa.