Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, joka kahdessa eri sodassa (talvi- ja jatkosota) toisen maailmansodan aikana riisti Suomelta kolme eri aluetta (Karjalan kannas, Salla ja Petsamo), ei enää ole olemassa. Samanaikaisesti saman valtion miehittämät Viro, Latvia ja Liettua eivät enää kuulu sen perilliseen Venäjään. Toisin on Suomelta riistettyjen alueiden laita. Suomalaiset poliitikot ovat jostain syystä liian haluttomia neuvottelemaan Venäjän kanssa tästä maidemme suhteita hiertävästä asiasta. Mielelläni ajaisin täältä Helsingistä niin Viipuriin (nykyinen nimi Vyborg), Terijoelle (nykyinen nimi Zelenogorsk), Antreaan (nykyinen nimi Kamennogorsk), Kivennavalle (nykyinen nimi Pervomaiskoje), Sallaan kuin Petsamoonkin (nykyinen nimi Petshenga) ja siihen kuuluvaan Kalastajasaarentoon (nykyinen nimi Poluostrov Rybatshij), jos nuo alueet kuuluisivat Suomeen. Venäjälle ei kuitenkaan tee mieli, enkä venäjän kieltä osaa juuri lainkaan. Ensin olisi siis saatava rajat palautettua maailmansotien välisen ajan linjaukselleen, jossa raja lähtisi Karjalan kannaksella Zelenogorskin ja Repinon puolessavälissä Suomenlahden (jonka keskellä sijaitseva nykyään Venäjään kuuluva Sur-Sari myös liitettäisiin tässä yhteydessä Suomeen) rannasta maan- ja rautateiden poikki suoraan pohjoiseen, kääntyen nämä ylitettyään suoraan itään kohti Laatokkaa siten, että Toksovo jäisi Venäjän mutta Zaporotskoje Suomen puolelle, sen jälkeen raja kulkisi Laatokan yli siten, että kyseisessä järvessä sijaitseva Valaam niminen saari kuuluisi Suomelle, ja lähtisi Laatokan rannasta Pitkärannan itäpuolelta noudattamaan vuoden 1617 Venäjän ja Ruotsin välillä solmitun Stolbovan sopimuksen mukaista rajalinjaa Lupasalmeen, jossa se yhtyisi nykyiseen rajalinjaan, jota raja seuraisi Kuusamoon asti. Kuusamossa rajalinja erkanisi jälleen nykyisestä siten, että Suomeen Kuusamon kaupunkiin ja Sallan kuntaan liitettävät alueet muodostaisivat yhdessä ranskalaisen Renault-automerkin logon muotoisen alueen, jonka itäkärki olisi Alakurtin kylä ja jossa Paanajärvi toimisi Kuusamon ja Sallan välisenä rajana. Raja yhtyisi nykyiseen uudelleen Savukosken kuntaan kuuluvien Puitsi- ja Korvatunturien väliseltä osalta ja jatkuisi Korvatunturista suoraviivaisesti Kalastajasaarennon itäpuolelle Pohjoiseen Jäämereen. Tällöin myös Norjan ja Venäjän välinen raja muuttuisi Norjan ja Suomen väliseksi, ja Venäjä lakkaisi olemasta enää Norjan naapuri.

Voitaisiin ehkä neuvotella molempia osapuolia tyydyttävä sopimus.

Eli Petsamo nyt kuuluu ehdottomasti Suomella, sillä se luvattiin meille ikuisiksi ajoiksi ja vielä toista luovutusta vastaan, eli se olisi palautettava mitään kysymättä. Kalastajasaarennon puolikkaan saisivat pitää, jos niin tahtovat, meillä siitä ei ole mitään hyötyä. Mikäli he eivät halua meidän sotkeutuvan jäämeren kaasu- ja öljyvarantoihin, meille varmasti kelpaa ihan vain pieni merialue Liinahamarin edestä. Se merialuehan on ihan neuvottelukysymys. Petsamon kaivokset ja jäämerenrantasatama on varmasti jo tarpeeksi meille.

Sallasta voisimme sen verran neuvotella, että kyselemme sen perään, mutta se on kuitenkin viimeisenä vaatimuslistalla. Pelkkää metsää ja tunturiahan siellä on.

Karjalasta tulisikin neuvotella sopiva raja, ettei raja olisi kuitenkaan ''liian'' lähellä Pietaria. Raja voisi mennä suunnilleen vanhaa Mannerheim-linjaa myöten. Viipuri saarineen ja lahtineen jäisi kokonaan Suomelle. Raja kulkisisi Vuoksea pitkin idemmässä. Laatokan Karjala jäisi kokonaan Suomelle, sillä siellä ei ole ''mitään''. Suomenlahden saaret voitaisiin jättää Venäjälle, mutta Suursaari voisi jäädä Suomelle.

Nämä varmistukset vaan sitä varten, ettei tule historiassa enää kiistaa mistään tyhmistä asioista. Ja varmasti palautuksista voitaisiin keskustella rauhallisemmin, jos oltaisiin valmiita joihinkin pieniin myönnytyksiin, mutta saataisiin kuitenkin takaisin kaikki meille tärkeimmät alueet. Eivätköhän kaikki olisi tyytyväisiä tällaiseenkin ratkaisuun?