Polttopuiden maksulliseksi laittaminen on ihan mielenkiintoinen idea, mutta miten sen toteuttaisi? Siihen olisi mukava kuulla vastaus vaikkapa telttavaeltajalta. Olisko joka autiotuvalla ja tulipaikalla automaatti, johon kolikon lykkäämällä saisi klapin? Mitenhän saisi tehtyä sellaisen automaatin, joka kestäisi lumen, sateen, pakkasen ja sen rahanahneemman retkeilijän. Vai pitäisikö jokaisella Urkkipuiston kymmenistä sisäänmenopoluista pieni kioski, jossa olisi virkailija rahastamassa retkeilijöitä polttopuista? Aika kustannustehotonta. Entäpä saisiko klapeja ostaa sopivan määrän luontokeskuksista vaikkapa viikon vaellusta varten? Kyllähän sitä jaksaa muutaman kymmenen kiloa puita muiden tavaroiden lisäksi kantaa. Vai pitäisikö jakaa maksulappuja ja toivoa että ihmiset vapaaehtoisesti maksaisivat klapeista?

Ja kaikki autiotuvat maksullisiksi? Ei kai sentään. Maassamme on satojen vuosien pitkä perinne vaeltajille auki olevista suojapaikoista. Tästäkö pitäisi luopua?

Jopa ns. hardcorevaeltajienkin tulisi tajuta, että kansallispuistoissakin saa ja pitäisikin retkeillä muidenkin ihmisten. Jopa ne tavalliset tallaajat, jotka eivät osaa veistää kanoottia kelosta vain puukolla. Tervemenoa virkistymään luontoon kaiken tasoiset retkeilijät. Kyllä sinne sopii niin se päivävaeltaja isommassa ryhmässä kuin yksinäisyyttä kaipaavavakin. Vielä löytyy yksinviihtyville sellaisiakin kairoja kuljettaviksi, joissa ei tule ketään vastaan.

Polttopuiden otto 255 000 hehtaarin Urkkipuistosta on erinomainen asia. Se ei vähennä luonnon monimuotoisuutta yhtään eikä vaikuta maisemaankaan. Ja sitä paitsi se on järkevää ja ekologisempaa lyhyempien kuljetusten takia. Monimuotoisuuteen ja maisemaan vaikuttaisi paljon enemmän se, jos retkeilijät alkaisivat kerätä polttopuunsa itse maastosta. Varsinkin tulipaikkojen ja autiotupien ympäristöt olisivat melkoisen tuhon paikkoja.

En tiedä viittasiko Telttavaeltaja moottorikelkkarallilla puistoja hoitaviin työntekijöihin, toivottavasti ei. Sillä millähän puiston kohteet muuten pystyttäisiin huoltamaan. Kävelepä huoltamaan vaikka Anterinmukka tai Luiro, niin etpä paljon muuta ehdi. Klapejakin on aika hidasta sinne rinkassa kantaa. Ja poromiehethän saavat poronhoitotöissä kelkkailla mielin määriin, siihen ei luontopalveluilla ole sanomista.

#38: -

Erittäin hyvä kirjoitus!

#38: - Ja kaikki autiotuvat maksullisiksi? Ei kai sentään. Maassamme on satojen vuosien pitkä perinne vaeltajille auki olevista suojapaikoista. Tästäkö pitäisi luopua?

Autiotuvista on toki satojen vuosien perinne, mutta ei niitten huollosta moottorikelkoin. Ja siitä tässä onkin kysymys. Varaustupien maksullisuudesta on jo kokemusta ja sama käytäntö olisi syytä laajentaa kaikkiin moottorikelkoin huollettuihin tupiin. Huoltamattomat, vähäisellä käytöllä olevat tuvat voisivat olla poikkeus.

Polttopuiden maksullisuus käytön mukaan on tietysti haastava tehtävä. Aluksi voitaisiin kokeilla pelkkää puulupamaksua, mutta se ei tietysti estä tuhlaamasta edelleenkään. Kaasun käyttömaksu olisi helpompi toteuttaa. Kaasupoletit on jo vanha keksintö.

Kelkat ja muu maastomoottoriliikenne pitäisi saada pois ainakin kansallispuistoista. Myös se osuus, mikä kuuluu poronhoitoon. Poronhoito on muutenkin luonnostaan kuoleva elinkeino ja sen erityisoikeuksiin liittyy todistettavasti aivan liian paljon väärinkäytöksiä.

Sellaisia kairoja Suomesta ei enää löydy, missä ei olisi moottorikelkan jälkiä, kansallis- ja luonnonpuistot mukaan lukien. Joitakin syrjäisimpiä paikkoja voitaisiin jättää luonnolle ja omin voimin retkeileville ja rauhoittaa moottoriliikenteeltä kokonaan. Mielestäni se ei ole liikaa vaadittu. Moottorimatkailulle ja tumpeloille turisteille jäisi silti pinta-alaa rällättäväksi enemmän kuin riittävästi.